En siis kaipaa sitä mikä on oikein?mikä väärin?Vaan sitä,aloittiko lapsesi päikkärissä?ja mites on käynnistynyt?entä ne vanhempien tunteet?omani aloittavat kohta,ja ovat noin 15 tuntia viikossa päiväkodissa.
päiväkoti kuulumisia?
asia pohjalta?
6423
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
heiluu laidasta laitaan. Meillä on neljä last ja kaksi vanhemppaa lasta olivat kotona ei koskaan missään hoidossa. Sitten kaksi nuorempaa aloittivat päiväkodissa kun olivat kaksi vuotta jakolme kuukautta sekä vuosi ja neljä kuukautta.
He aloittivat yhtä aikaa samassa osastossa. Lapsilla meni erittäin hyvin heti alusta lähtien mutta toista oli se tunne mitä meillä vanhemmilla oli. Olisimme tietenkin halunneet kasvattaa ja seurata lapsiemme kehitystä koko ajan omin silmin ja tuntein.
Nyt oli vaan pakko katsoa totuutta silmiin ja hyväksyä tilanne niin kun se oli.
Hyvä yhteistyö henkilökunnan kanssa on hyvin tärkeää ja se toimi meidän kohdälla erittäin hyvin.
Minä olen aina osallistunut lasten kasvatukseen heti synnytys hetkestä lähtien ja olen kasvanut isäksi lasteni kanssa joka on todella arvokas asia. Mutta tuo omien lasten päiväkotiin jättö se oli aika työläs prosessi.
Äidille se oli vielä vaikeampaa joten siitä puhuimme todella paljon.
Lapsilla todella hyvä olla kavereiden kanssa ei siis olisi kannattanut rypeä ja tehdä tilannetta niin vaikeaksi.
Mutta näinhän me teemme ei kielteistä jotta ei jotakin hyvääkin. Nyt se on mitä paras tunne että lapset ovat saaneet mahdollisuuden päiväkoti hoitoon.
Olen itse esikoulunopettaja joten olen tietoinen hyvinkin tunne pyörteistä mitä tulee äideille/isille silloin kun lapsi viedään päiväkoti hoitoon.
Tiedän että ei aina koti tarjoa hyvää kehitysympäristöä lapselle joten hyvällä omallatunnolla koulutetun henkilökunnan huostaan jättää lapsen eikä kannata etsiä turhia paineita se on vaan työlästä myös lapselle.
Tuo 15 tuntia viikossa mielestäni on aivan kohtuullinen aika joten ehdit olla itsekkin lastesi kanssa päivittäin.
Näen työssäni paljon vanhempien kyyneleitä jotka ymmärrän ja tiedän että useammiten ne muuttuvat ilonkyyneliksi.
Elämä on eri jaksoja täynnä jätetään vanha ja aloitetaan uutta.
Hei! En ymmärrä sitä kun lapset viedään
päivähoitoon vaikka äiti tai isä olis kotona !
taikka jos äiti hoitaa toista esim. flunssaista
lasta kotona ja toinen nakataan hoitoon.
Vanhemmatkin ovat hyvin väsyneitä töistä miksi
ei anneta lapsellekin silloin tällöin vapaa-
päiviä kun itse olemme kotona. En todella
ymmärrä.... Itse en ole koskaan vienyt heitä
hoitoon jos olen itse lomalla. Nykyajan nuoret
eivät jaksa hoitaa lapsiaan ja sitten seurausta
näkyy, psykiatriset hoitopaikat pursuaa näitä entisiä päiväkotilapsia joita ei ole aina rakkau-
della hoidettu kotona kun olis ollut mahdollista.
Olen kyllä pitänyt lomapäivinä lapseni kotona, mutta silti... Mistä näitä kotipsykiatreja sikiää, jotka tietävät niin hiton hyvin, miten muidenkin lapsia tulee hoitaa. Jaa, että päiväkotilapsista tulee henkisesti vammaisia. Koetapa todistaa tuo! Väite on samalla tasolla kuin, että jos panee kukkia juhannusyönä tyynyn alle, näkee unessa tulevan aviopuolisonsa.
Poika aloitti päiväkodissa runsaan vuoden ikäisenä. Nyt täytti neljä. Hänelle päiväkoti on ollut hyvä paikka - sen verran pitää vanhemman uskoa omaan kykyynsä arvioida ja analysoida lapsensa tuntoja. Päiväkodin soveltuvuus on kyllä hyvin paljon lapsen persoonasta kiinni. Meidän poika on hyvin sosiaalinen ja kaipaa kotonakin päiväkodin kavereita. Sellainen jakamiseen kouliintuminen ja yhteisöön oppiminen on ollut hyvää päiväkodissa. Sen huomaa helposti kotipihan hiekkalaatikolla, kun leikissä on mukana kotona kasvatettuja lapsia, joille vain MINÄ on olemassa.
Sairauksia päiväkodeissa luonnollisesti kiertää paljon. Mutta jos lapsi ja vanhemmat kestävät sellaisen vuoden flunssatehoiskun, sen jälkeen vastustuskyky on todella hyvä.
Kyllähän se alkuun tuntui pahalta katsoa hoitoon jäävää lasta...pärjääkö se, tuleeko sille ikävä. Mutta huoli katosi, kun huomasi pojan jäävän hoitoon mielellään.
Huonoa on ollut se, että päiväkoti ei voi ottaa huomioon lapsen vaihtelevaa virettä: joinakin päivinä lapselle sopivinta olisi köllöttely ja nukuskelu, mutta päiväkoti ei oikein tee mahdolliseksi rytmin vaihdosta.
Miksikähän se muuten on usein niin, että päiväkodin valinneet joutuvat ikään kuin puolustuskannalle, selittelemään, miksi he kohtelevat lastansa näin kaltoin. Tälläkin palstalla joku kyökkipsykologi epäili, että päiväkotien hoidokit täyttävät psykiatriset hoitopaikat isompina.
Älä usko innokkaimpia väitteitä kumpaankaan suuntaan, päiväkotihoidon puolesta tai sitä vastaan. Molemmilla intoilijoilla on vain yksi tarkoitus: todistaa itselleen ja muulle maailmalle oman - jo tehdyn - valinnan paremmuutta.
Kirjoitus harvinaisen asiaa:
kuulla että voitte molemmat hyvin kun lapsi on päiväkodissa hoidossa.