Hei,
Olen sosiologian opiskelija ja teen yhteiskuntapoliittista tutkimusta niin sanotun Rosenholz-aineiston mediassa saaman käsittelyn vaikutuksesta keskeisten suomalaisten poliitikkojen julkisuuskuvaan.
Rosenholz-aineisto on vuonna 1990 Suomen DDR:stä toimitettu asiakirja kokonaisuus, joka sisältää muun muassa 18 suomalaisen henkilön nimet. Silloinen tasavallan presidentti Mauno Koivisto sekä suojelupoliisin päällikkö Seppo Tiitinen totesivat, että asiakirja ei anna aihetta toimenpiteisiin ja siihen sisältyvät nimet on julistettu salaisiksi. Asiaan on ottanut kantaa muiden muassa oikeuskansleri Paavo Nikula.
Kansankielellä nimiluetteloa kutsutaan Tiitisen listaksi tai Stasi-listaksi.
Tutkimusongelma on, millaisen vaikutelman ihmiset ovat saaneet tähän mennessä siitä, keitä tuolla listalla mahdollisesti on.
Pyydän ottamaan kantaa seuraavan väittämään:
Yksi ns. stasi-listalla olevista nimistä on Tarja Halonen.
Kyllä / Ei / En osaa sanoa
Voit myös lyhyesti perustella näkemyksesi.
Kiitos avustasi!
Tiedote oikeuskanslerin lausunnosta lokakuulta 2003
Oikeuskansleri Paavo Nikula katsoo, ettei suojelupoliisin entinen päällikkö Seppo Tiitinen menetellyt virheellisesti arvioidessaan, ettei ns. Stasi-listan perusteella ollut aihetta käynnistää esitutkintaa.
Tiitisen menettelystä oikeuskanslerille kanteli kaksi henkilöä. Heidän mukaansa Tiitisen olisi tullut kassakaappiin sulkemisen sijaan tutkituttaa lista, koska listalla olevia henkilöitä oli syytä epäillä maanpetoksellisesta toiminnasta.
Tiitisen oikeuskanslerille antaman selvityksen mukaan listalla oli pelkät nimet henkilöistä, joihin DDR:n tiedustelupalvelun Stasin Helsingin edustaja oli pitänyt yhteyttä. Lista ja siinä olevat tiedot oli saatu länsisaksalaisesta lähteestä. Tiitinen kertoo myös esittäneensä silloiselle tasavallan presidentti Mauno Koivistolle listaa näyttäessään, ettei sen johdosta ollut perusteita ryhtyä toimenpiteisiin.
Esitutkintalain mukaan poliisin on toimitettava esitutkinta silloin, kun on syytä epäillä, että rikos on tehty. Tämä koskee myös suojelupoliisia, muistuttaa oikeuskansleri.
Tiitisen selvityksen mukaan lista ei sisältänyt sellaista näyttöä, joka olisi johtanut rikosepäilyä koskevan esitutkintakynnyksen ylittymiseen listassa olleiden henkilöiden kohdalla. Oikeuskansleri toteaa, ettei Tiitinen näin arvioidessaan ylittänyt harkintavaltaansa eikä menetellyt virheellisesti.
Oikeuskansleri myös kävi suojelupoliisissa selvittääkseen millä tavoin ja millä perusteilla nimilistan suhteen oli toimittu. Listalla ei ollut tarkempia yksilöintejä eikä edes väitteitä rikollisesta toiminnasta.
Listalla olevien nimien mahdollisesta julkistamisesta päättäminen kuuluu oikeuskanslerin mukaan suojelupoliisille itselleen.
Oikeuskanslerin päätös (dnro 1267/1/02 ym, 15.10.2003) on saatavissa kirjaamosta, p. 09 160 23950
Olen sosiologian opiskelija ja teen yhteiskuntapoliittista tutkimusta niin sanotun Rosenholz-aineiston mediassa saaman käsittelyn vaikutuksesta keskeisten suomalaisten poliitikkojen julkisuuskuvaan.
Rosenholz-aineisto on vuonna 1990 Suomen DDR:stä toimitettu asiakirja kokonaisuus, joka sisältää muun muassa 18 suomalaisen henkilön nimet. Silloinen tasavallan presidentti Mauno Koivisto sekä suojelupoliisin päällikkö Seppo Tiitinen totesivat, että asiakirja ei anna aihetta toimenpiteisiin ja siihen sisältyvät nimet on julistettu salaisiksi. Asiaan on ottanut kantaa muiden muassa oikeuskansleri Paavo Nikula.
Kansankielellä nimiluetteloa kutsutaan Tiitisen listaksi tai Stasi-listaksi.
Tutkimusongelma on, millaisen vaikutelman ihmiset ovat saaneet tähän mennessä siitä, keitä tuolla listalla mahdollisesti on.
Pyydän ottamaan kantaa seuraavan väittämään:
Yksi ns. stasi-listalla olevista nimistä on Tarja Halonen.
Kyllä / Ei / En osaa sanoa
Voit myös lyhyesti perustella näkemyksesi.
Kiitos avustasi!
Tiedote oikeuskanslerin lausunnosta lokakuulta 2003
Oikeuskansleri Paavo Nikula katsoo, ettei suojelupoliisin entinen päällikkö Seppo Tiitinen menetellyt virheellisesti arvioidessaan, ettei ns. Stasi-listan perusteella ollut aihetta käynnistää esitutkintaa.
Tiitisen menettelystä oikeuskanslerille kanteli kaksi henkilöä. Heidän mukaansa Tiitisen olisi tullut kassakaappiin sulkemisen sijaan tutkituttaa lista, koska listalla olevia henkilöitä oli syytä epäillä maanpetoksellisesta toiminnasta.
Tiitisen oikeuskanslerille antaman selvityksen mukaan listalla oli pelkät nimet henkilöistä, joihin DDR:n tiedustelupalvelun Stasin Helsingin edustaja oli pitänyt yhteyttä. Lista ja siinä olevat tiedot oli saatu länsisaksalaisesta lähteestä. Tiitinen kertoo myös esittäneensä silloiselle tasavallan presidentti Mauno Koivistolle listaa näyttäessään, ettei sen johdosta ollut perusteita ryhtyä toimenpiteisiin.
Esitutkintalain mukaan poliisin on toimitettava esitutkinta silloin, kun on syytä epäillä, että rikos on tehty. Tämä koskee myös suojelupoliisia, muistuttaa oikeuskansleri.
Tiitisen selvityksen mukaan lista ei sisältänyt sellaista näyttöä, joka olisi johtanut rikosepäilyä koskevan esitutkintakynnyksen ylittymiseen listassa olleiden henkilöiden kohdalla. Oikeuskansleri toteaa, ettei Tiitinen näin arvioidessaan ylittänyt harkintavaltaansa eikä menetellyt virheellisesti.
Oikeuskansleri myös kävi suojelupoliisissa selvittääkseen millä tavoin ja millä perusteilla nimilistan suhteen oli toimittu. Listalla ei ollut tarkempia yksilöintejä eikä edes väitteitä rikollisesta toiminnasta.
Listalla olevien nimien mahdollisesta julkistamisesta päättäminen kuuluu oikeuskanslerin mukaan suojelupoliisille itselleen.
Oikeuskanslerin päätös (dnro 1267/1/02 ym, 15.10.2003) on saatavissa kirjaamosta, p. 09 160 23950
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.