Sitä voisi kysyä, mitä tekemistä keskenään on yhteiskunnalliseen kehitykseen vaikuttamisella ja kristillisyydellä.
Meillä on ohjeena Kristuksen rakkauden käsky, joka onkin oikeasti kovaa tavaraa, ei mitään lällyttelyä. Kyse on syvällisessä mielessä arvoista. Miten toteuttaisimme yhteiskunnassa ihmisten tasa-arvoa ja mahdollisuuksia elää ja kehittyä palvelemaan isänmaata?
Hiljattain vietin työkuvioissa muutamia viikkoja Etelä-Afrikassa, maan eri puolilla, yliopistoissa ja yrityksissä. Oli hätkähdyttävää elää arkea paikassa, josta puuttuu yhteiskunnallinen vakaus ja ihmisten ja ihmisryhmien välinen luottamus. Luottamus on oikeasti pääomaa, se on kallisarvoinen asia. Emme täällä Suomessa aina oivalla moniarvoisen mutta heikommistakin huolehtivan yhteisvasstuullisen yhteiskuntamallimme pitkävaikutteisia hyötyjä.
Epäluottamus tulee kalliiksi. Se tulee kalliiksi yrityksille, se tulee kalliiksi yksittäisille ihmisille ja perheille, ja se tulee lopulta kalliiksi koko kansakunnalle, jonka kehitys ei etene.
Esimerkki. Yliopistossa oli valtava määrä palkattuja vartijoita, ja kaikki ovet rakennuksen sisälläkin eri yksiköihin suljettiin kaksinkertaisin ovin ja päälle kalterit. Joka kerta kun istuin autossa sikäläisen professorin kyydissä menossa laitokselta pois, portilla oli pysäytettävä ja aseistettu vartija avasi auton takaluukun. Hän tarkisti ettei professori varastanut yliopistolta mitään.
Monissa käytännön asioissa yrityksille ja muiden organisaatioiden toiminnalle koituu jatkuvasta epäluottamuksesta ja korkeasta rikollisuudesta tavattomasti aivan välittömiä kuluja.
Miksi luottamus puuttuu? Maassa on miljoonia ihmisiä, joilla ei ole mitään. Ei mitään, ei koulutusta, ei terveydenhoitoa, ei varmuutta mistään turvasta. Miljoonia joilla ei ole kertakaikkiaan yhtään mitään menetettävää. Heillä ei ole myöskään toivoa, ei toivoa siitäkään, että heidän lapsillaan olisi parempaa tiedossa tulevaisuudessa. Sen ymmärsi kun vieraili hökkelislummeissa, joissa elettiin jo monessa polvessa. Köyhyys ja osattomuus periytyvät. Sen ymmärsin kun näin lasten yrittävän myydä moottoriteiden risteyksissä ja kadunkulmissa milloin mitäkin lehteä tai muovikrääsää. Lasten, joiden olisi pitänyt olla koulussa. Kaikki "paremmat" asuinalueet oli ympäröity muurein ja valtavin piikkilankahäkkyröin.
Silloin sen ihmisen henki on löyhässä, jolla on jotain, vaikka olisi vain vähän.
Etelä-Afrikassa on maailman korkeimpiin kuuluvat rikollisuusluvut ja murhat ovat tavallista arkea. Ihmiset yrittävät ottaa väkisin jostain mistä saavat selviytyäkseen. Rikollisuus on tietysti väärin, mutta epätasa-arvoinen ja vahvempien saalistuksen hyväksyvä yhteiskunta ruokkii väkivaltaa ja rikollisuutta. Suuri epäoikeiudenmuaksiuus ja vääryys luo kasvupohjan vääryyksien jatkamiselle loputtomiin.
Kun palasin, katselin lentokentältä ajellessa, kuinka meillä ovat yritysten rakennukset ihan avoimesti teiden varsilla ilman näkyviä muureja ja piikkilanka-aitoja. Tottakai meillä on vartiointia mutta ei ollenkaan niin massiivisessa määrin eikä yhtä avoimen väkivallan tunnusmerkein näkyvissä kuin Afrikassa (tai vaikkapa Ranskassa).
Samantapaista täydellisen epäluottamuksen ja saalistuksen henkeä olen kokenut joissakin entisissä Itäblokin maissa, joissa ovat kommunismin romahduksen jälkeen pääseet valtaan äärikansallismieliset ja jyrkän oikeistolaiset arvot.
Kannattaa pitää mielessä kuinka paljon rauhaa, yhteiskunnallsita vakautta, sisäistä turvallisuutta ja kaikien ihmisten lahjakkuuden ja kyvykkyyden hyödyntämistä tämä pohjoismainen malli, hyvinvoinnin tasaisempi jakaminen, meille todellakin tuottaa. Siitä hyötyvät kaikki, myös ne rikkaat, joille hyvinvointi on ollut itsestäänselvyys.
Suomessa on haluttu toisen maailmansodan jälkeisistä vuosista saakka pitää holta pienen kansakunnan kaikista kansalaisista. Tämä malli, sanotaanpa vaikkapa että ”Kekkosen malli” ei tunnu sopivan poliittiselle oikeistolle, joka ajaa verojen alentamista, ahneutta ja saalistusta kuten ylisuuria optiopalkkioita johtajille sekä maksullisia julkisia palveluja. Kuten muistetaan, että valtionvarainministerinä ollessaan Sauli Niinistö ehdotti vakavissaan jopa kirjastojen palvelujen maksullistamista.
Tämän maan tulevat polvet, kasvavat tytöt ja pojat, ovat ansainneet taloudellisesta taustastaan riippumatta yhtäläisen, kannustavan ja turvallisen kotimaan. Se on meidän tämän päivän aikuisten vastuulla.
Heidi
Meillä on ohjeena Kristuksen rakkauden käsky, joka onkin oikeasti kovaa tavaraa, ei mitään lällyttelyä. Kyse on syvällisessä mielessä arvoista. Miten toteuttaisimme yhteiskunnassa ihmisten tasa-arvoa ja mahdollisuuksia elää ja kehittyä palvelemaan isänmaata?
Hiljattain vietin työkuvioissa muutamia viikkoja Etelä-Afrikassa, maan eri puolilla, yliopistoissa ja yrityksissä. Oli hätkähdyttävää elää arkea paikassa, josta puuttuu yhteiskunnallinen vakaus ja ihmisten ja ihmisryhmien välinen luottamus. Luottamus on oikeasti pääomaa, se on kallisarvoinen asia. Emme täällä Suomessa aina oivalla moniarvoisen mutta heikommistakin huolehtivan yhteisvasstuullisen yhteiskuntamallimme pitkävaikutteisia hyötyjä.
Epäluottamus tulee kalliiksi. Se tulee kalliiksi yrityksille, se tulee kalliiksi yksittäisille ihmisille ja perheille, ja se tulee lopulta kalliiksi koko kansakunnalle, jonka kehitys ei etene.
Esimerkki. Yliopistossa oli valtava määrä palkattuja vartijoita, ja kaikki ovet rakennuksen sisälläkin eri yksiköihin suljettiin kaksinkertaisin ovin ja päälle kalterit. Joka kerta kun istuin autossa sikäläisen professorin kyydissä menossa laitokselta pois, portilla oli pysäytettävä ja aseistettu vartija avasi auton takaluukun. Hän tarkisti ettei professori varastanut yliopistolta mitään.
Monissa käytännön asioissa yrityksille ja muiden organisaatioiden toiminnalle koituu jatkuvasta epäluottamuksesta ja korkeasta rikollisuudesta tavattomasti aivan välittömiä kuluja.
Miksi luottamus puuttuu? Maassa on miljoonia ihmisiä, joilla ei ole mitään. Ei mitään, ei koulutusta, ei terveydenhoitoa, ei varmuutta mistään turvasta. Miljoonia joilla ei ole kertakaikkiaan yhtään mitään menetettävää. Heillä ei ole myöskään toivoa, ei toivoa siitäkään, että heidän lapsillaan olisi parempaa tiedossa tulevaisuudessa. Sen ymmärsi kun vieraili hökkelislummeissa, joissa elettiin jo monessa polvessa. Köyhyys ja osattomuus periytyvät. Sen ymmärsin kun näin lasten yrittävän myydä moottoriteiden risteyksissä ja kadunkulmissa milloin mitäkin lehteä tai muovikrääsää. Lasten, joiden olisi pitänyt olla koulussa. Kaikki "paremmat" asuinalueet oli ympäröity muurein ja valtavin piikkilankahäkkyröin.
Silloin sen ihmisen henki on löyhässä, jolla on jotain, vaikka olisi vain vähän.
Etelä-Afrikassa on maailman korkeimpiin kuuluvat rikollisuusluvut ja murhat ovat tavallista arkea. Ihmiset yrittävät ottaa väkisin jostain mistä saavat selviytyäkseen. Rikollisuus on tietysti väärin, mutta epätasa-arvoinen ja vahvempien saalistuksen hyväksyvä yhteiskunta ruokkii väkivaltaa ja rikollisuutta. Suuri epäoikeiudenmuaksiuus ja vääryys luo kasvupohjan vääryyksien jatkamiselle loputtomiin.
Kun palasin, katselin lentokentältä ajellessa, kuinka meillä ovat yritysten rakennukset ihan avoimesti teiden varsilla ilman näkyviä muureja ja piikkilanka-aitoja. Tottakai meillä on vartiointia mutta ei ollenkaan niin massiivisessa määrin eikä yhtä avoimen väkivallan tunnusmerkein näkyvissä kuin Afrikassa (tai vaikkapa Ranskassa).
Samantapaista täydellisen epäluottamuksen ja saalistuksen henkeä olen kokenut joissakin entisissä Itäblokin maissa, joissa ovat kommunismin romahduksen jälkeen pääseet valtaan äärikansallismieliset ja jyrkän oikeistolaiset arvot.
Kannattaa pitää mielessä kuinka paljon rauhaa, yhteiskunnallsita vakautta, sisäistä turvallisuutta ja kaikien ihmisten lahjakkuuden ja kyvykkyyden hyödyntämistä tämä pohjoismainen malli, hyvinvoinnin tasaisempi jakaminen, meille todellakin tuottaa. Siitä hyötyvät kaikki, myös ne rikkaat, joille hyvinvointi on ollut itsestäänselvyys.
Suomessa on haluttu toisen maailmansodan jälkeisistä vuosista saakka pitää holta pienen kansakunnan kaikista kansalaisista. Tämä malli, sanotaanpa vaikkapa että ”Kekkosen malli” ei tunnu sopivan poliittiselle oikeistolle, joka ajaa verojen alentamista, ahneutta ja saalistusta kuten ylisuuria optiopalkkioita johtajille sekä maksullisia julkisia palveluja. Kuten muistetaan, että valtionvarainministerinä ollessaan Sauli Niinistö ehdotti vakavissaan jopa kirjastojen palvelujen maksullistamista.
Tämän maan tulevat polvet, kasvavat tytöt ja pojat, ovat ansainneet taloudellisesta taustastaan riippumatta yhtäläisen, kannustavan ja turvallisen kotimaan. Se on meidän tämän päivän aikuisten vastuulla.
Heidi
Vastaukset 24
Vanhimmat
ei ole hyvä arvo.
Aika pitkä kertomus – mutta toki kiinnostava – näkökulma. Kiinnostaa siksikin kun veljeni lähti pitkälle komennukselle töihin tuohon ilmansuuntaan.
On ilman muuta totta, että tänä päivänä ei enää riitä että kansakunta tarkastelee taloutta ja lainsäädäntöään (muistakaamme että presidetti allekirjoittaa lait, ei tosin päätä niistä) pelkästään omasta kansallisesta näkökulmasta.
Myöskään yritysten toiminta ei rajoitu enää maan rajojen sisään vaan se on globaalia. Työpaikkoja menetyämme koko ajan halvemman työvoiman maihin.
Se että jossain maassa kaukana täältä pystytään tuottamaan tavaroita, kännykänkuoria ja piirilevyjä, paljon halvemmalla kuin Suomessa, perustuu usein siihen että siellä ei ole työntekijöillä samanveroisia sopimuksiin perustuvia oikeuksia: kuten työaikoja, minimipalkkaa, lapsityövoiman käyttökieltoa, äitiysajan suojaa, oikeutta järjestäytyä ja vaikuttaa asioihin. Toisin sanoen niissä maissa rikotaan ihmisoikeuksia. Globalisaatio merkitsee myös sitä että Suomi-niminen maa pyrkii yhdessä EUn kansa vaikuttamaan siihen että maailmankaupassa ei yksinomaan jylläisi vahvemman oikeus. Tästä syystä meillä täytyy olla johtajia joilla on laaja kansainvälinen näkemys.
Sanon etten úsko tuoho globalisaatio-marinaan.
Kysymys ei ole rahan määrästä, vaan siitä, kuinka sitä käytetään.
Sosiaalisia ongelmia ei ratkaista rahaa pumppaamalla.
Mitä mustasta Afrikasta on 50 vuodessa tullut?
Sehän menee alamäkeä koko ajan.
Minä en suostu uskomaan, että syynä on köyhyys.
Moraali, työnteko, yhteiskunnan yhteishenki, onko niitä?
Nigeria?
Onko ongelmana rahan puute vai kulttuurinen ilmiö. Ei mitään yhteisön tajua.
Aivan joo. Maksetaan banaaneista tuplahinta.
Entä sitten? Mihin ne rahat menevät?
Jonkun klaanin aseisiin ja luksukseen.
"Kysymys ei ole rahan määrästä, vaan siitä, kuinka sitä käytetään.
Sosiaalisia ongelmia ei ratkaista rahaa pumppaamalla. "
Luitko vähän huolimattomasta vai onko näössäsi vikaa? :-)
En ole kirjoittanut, että rahaa pitäisi pumpata halvan työvoiman maihin, vaan että niiltä tulee edellyttää ihmisoikeuksiin perustuvia työoloja ja lainsäädäntöä. Että emme osta pienten tyttöjen pakkotyöllä tekemiä tavaroita, vaan kauppa olisi reilua.
Silloin tuemme kansainvälisin ponnistuksin että halvan työvoiman maissa kehitetään koulutusta, demokratiaa, sananvapautta ja lainsäädäntöä, tuemme rauhaa ja vakaiden olojen saavuttamista (kuten lähettämällä Ahtisaari neuvomaan) jne. Pitkä ja hidas tie, mutta sen saman tien kuljettuamme meillä Suomessa on vakaa talous ja yhteikuntarauha. Sen prosessin tuloksena saadaan nyt tänäänkin harjoittaa sanavapautta.
Mitä nyt on jokunen veneenkeikuttaja äärioikeistossa. ;-)
Miten on.
Mitä tarkoittaa Jeesuksen kertomus laupiaasta samarialaisesta? Seuroissa en ole kuullut siitä saarnattavan yhtään kertaa vaikak se on pyhäkoulusta tuttu.
monestikin olen ollut seuroissa, joissa on puhuttu laupiaan samarialaisen vertauksesta. Muistaakseni useimmiten kertomus on tulkittu tiivistetysti sanottuna niin, että ryöstetyksi tullut henkilö oli syntiin joutunut, jota ei omavanhurskaat pappi ja leeviläinen voineet auttaa, mutta "laupias samarialainen", Herra Jeesus Kirstus voi auttaa ja saattaa "majataloon", Jumalan valtakuntaan.
Kirstus -> Kristus :)
Jumalan valtakunnalla tarkoitetaan tässä maanpäällistä Jumalan valtakuntaa, "alas laskettua Jerusalemia", Siionia.
Tarkoitetaanko silloin ettei sellaiseen joka ei ole varsinaisesti sielun hädässä vaan esimerkiksi vanha, sairas, köyhä, syrjitty tai muulla tavoin vähäosainen, ei uskovaisten ole tarpeen suunnata hänelle diakoniatyötä ja lähimmäisenrakkautta.
Ei varmaankaan tarkoiteta. Mutta henkilökohtaisena mielipiteenäni haluan sanoa, että usko ja lähimmäisen auttaminen ovat periaatteessa kaksi eri asiaa. Usko voi synnyttää halun auttaa lähimmäistä myös "maallisessa" mielessä, mutta tällainen materiaalinen auttaminen ei mielestäni ole esimerkiksi kirkon tai SRK:n varsinainen tehtävä. Yksittäinen seurakunnan jäsen voi kyllä osallistua hyväntekeväisyyteen halunsa ja voimavarojensa mukaan. Nykyisin on paljon "maallisia" kanavia ja yhteisöjä (esim. SPR ja Pelastakaa lapset ry) joiden kautta hyväntekeväisyyttä voi harjoittaa. Kirkon ulkomaanapukin taitaa olla melko hyvin irti siitä hengellisestä puolesta, mikä on minusta ihan hyvä asia: lähetystyö on asia erikseen.
Eikö tuo ole juuri samaa mitä fariseukset tekivät, etäällä tavallisten köyhien paimentolaisten ja taatelintallaajien elämästä, tutkaillen pyhiä tekstejä keskenään.
Kunnes Jeesus alkoi opettaa, ja hän meni köyhien keskelle.
Miksi se mitä Jeesus konkreettisesti teki, ei olekaan pyhä teko?
Onko "elävä kristillisyys" eli VL-liike (SRK) ulkoistanut lähimmäisenrakkauden konkreettiset käytännölliset toiminnot? Sanot että Punainen risti jne. Miksi SRL/VL-liike sitten kerää omaisuutta? Oletko tullut ajatelleeksi koskaan meidän myyjäisissä ja rakennustalkoissa tätä?
Hmmm. Kysymys kuuluu, miten Kristuksen vertauksen pohjalta ajatellen tulisi vaikuttaa yhteiskuntaan.
Kaksi tulkintaa, kaksi erilaista ratkaisua.
1. Kristus "tarkoitti" sanomalla "Mene ja tee sinäkin samoin" että kristityn tulee saaranata "oikeaa uskoa" mutta ei tarvitse eikä kuulu puuttua käytännön arjen epäoikeudenmukaisuuksiin eikä heitteillejättöihin. Hoitakoon "hyväntekeväisyys" nuo asiat.
Silloin kristitty äänestää kokoomusta tai kristillistä liittoa.
2. Oletus, että Kristus tarkoitti vertauksellaan myös sitä, että ihmistä ei saa jättää heitteille myöskään fyysisenä ruumiillisena ja kärsivänä olentona: tästä seuraa että kristitty pyrkii vaikuttamaan yhteiksuntaan niin että siellä vallitsee oiekudenmukaisuus ja tasa-arvo ja yhteistä hyvää pyritään jakamaan niin että kaikki ovat osalliset. Kuten alkuseurakunnassa tehtiin.
Tällöin, ajatellen sosiaalista ja koulutuksellista tasa-arvoa, sitä ovat aina edistäneet enemmän vasemmistopuolueet ja osin keskusta, kuin oikeisto. Tavoitteena on että yhteisin varoin pidetään huolta sairaista, vanhuksista ja kaikkein köyhimmistä.
Esimerkki: kun Suomeen luotiin nykyistä peruskoulua, jolla tavoiteltiin sitä että kaikki lapset voivat suorittaa oppikoulun oppimäärän, kansallinen kokoomus oli mukana salaisessa hankkeessa, jolla pyrittiin kaatamaan peruskoulu. Tästä asiasta julkaistiin hiljattain väitöskirja, joten asia on tieteellisesti todennettu.
Ilman peruskoulua lapsemme jaettaisiin jo kymmenvuotiaina niihin, jotka saavat vain lyhyen koulutuksen huonosti palkattuihin tehtäviin ja toiseen ryhmään, jotka saavat kouluttautua niin pitkälle kuin järki riittää. Meillä olisi todennäköisesti myös lukukausimaksut oppikoulussa.
Yhtenäinen peruskoulu ja kattava lukioverkko ovat saattaneet kansakunnan kaikki lahjakkuusreservit opin ja tiedon ääreen rajatta. Tähän perustuvat esim. Nokian ja Oulun seudun menestys. Tätä ei oikeisto olisi suonut. Tämä on ikävä kyllä totta.
" - usko ja lähimmäisen auttaminen ovat periaatteessa kaksi eri asiaa. Usko voi synnyttää halun auttaa lähimmäistä myös "maallisessa" mielessä -"
Tarkoitatko siis, että kristilliseen vakaumukseen/etiikkaan ei _aina_ liity lähimmäisen auttamista?
Minulle kyllä opetettiin pyhäkoulussa eri tavalla... :-)
Vl usko rupeaa jo olemaan kansainvälistä toimintaa. Vl nuoret ja nuoret aikuiset ovat kielitaitoisia ja työpaikkana on koko globaali maailma.
Tässä on väistämättä tapahtuva joku yhteentörmäys jos SRK ei pysty nousemaan -70 luvun kammioista tähän päivään. Tällä keskustelupalstalla se näkyy mm. valtava perinnäissäädöskeskusteluna. Kun nuoret kulkevat maailmalla ja seuraavat maailmaa sähköisen median kautta perinteiset syntikäsityksen rajat eivät enään pure. Joudutaan tarkastelemaan onko usko jossain vaiheessa päässyt irti raamatun syntikäsityksestä sen oikealle puolelle, siihen joudutaan vastaamaan myöntävästi.
Oikeastaan tässä on menossa jonkinasteinen Jumalan asettama uskonpuhdistus.
Esim. kun uskovaisia nuoria menee vaikkapa Brasiliaan, Keniaan, Kiinaan tai Australiaan ja jos he oleskelevat vieraalla maalla pitempään jossain vaiheessa tulee väistämättä vastaan käsitys omasta elintavasta ja uskosta.
Kun sitten juttusille ruvetaan niin mitä siinä kirkastetaan. Sitäkö että emme laula kirkkokuorossa, emme vie lapsia seurakunnankerhoon, käytämme kaulakoruja mutta emme korvarenkaita, emme käy nukketeatterissa mutta kylläkin huvipuistossa...
Sitten rupeaisimme tutkimaan kyseisen maan kulttuuria ja sen maan kulttuurista nousevia syntikäsityksiä ja elämäntapoja. Jos saatamme uskoon afrikkalaisen onko pääsanoma että 5000 vuotta vanha sadetanssi on lopettava. Miten sitten kumminkin selittäisimme heille oman maamme joulun ja pääsiäisen ajan pakanallisen perinteen joka vaikuttaa jopa voimakkaammin elämässämme kuin Jeesuksen syntymän juhla ja ristiinnaulitsemisen muisto.
Joudumme kysymään mitä näille ihmisille puhutaan. Raamattu neuvoo saarnaamaan Jumalan valtakunnasta ja sen kuninkaasta Jeesuksesta Kristuksesta. Mikä on sitten syntiä kun ruvetaan opettamaan näitä ihmisiä. Taaskin on parempi kaivaa se raamattu esille ja kirkasttaa kirjoitetusta sanasta synti esille, kuin että latelisimme heille suomessa kehittyneen vl-kulttuurin, mielestäni nykyisessä maailmassa on tapahtumassa isoja asioita ja uskovaisten on elettävä tämän ajan mukana, ajan vaatimuksissa, mutta uskon kautta.
_ _ Vl usko rupeaa jo olemaan kansainvälistä toimintaa. Vl nuoret ja nuoret aikuiset ovat kielitaitoisia ja työpaikkana on koko globaali maailma. _ _
Näin on jo tapahtunutkin. Ehdottaisinkin, että SRK teettäisi jollian viisaiden ja maailmaa nähdneiden uskovaisten työryhmällä tiiviin oppaan siitä, millä tavoin eri kulttuureissa voisi ottaa esiin ja puheenaiheeksi elävän kristillisyyden ja syntienanteeksiantamuksen.
Sellaisella opaskirjalla olisi varmasti tarvetta. Me elämme kovin kansainvälsiessä maailmassa, emme enää vain täällä Oulussa.
Minä oon kovasti miettiny tätä voimakasta perinnäissäädöskeskustelua. Jotenki luulaan ja ajatellaan, että meidän uskomme on jotenki kiinni niissä ja siitä pitäisi huolta SRK. Eikö tällaisten epäkohtien luetteleminen ja vikominen ole jotenkin kummallista. Olen keskustellut hyvin monien ihmisten kanssa ja he ovat taas sitten olleet yhteydessä "pääkallon paikalle" niin mun näkemys asioista on juur päinvastainen. Kyllä uskomme perusteet ovat ihan jossain muualla ja niitä meille kovasti kirkastetaan seuroissa ja muualla. Ei yksittäisten ihmisryhmien kiristelyt ja pykälien luetteleminen muuta uskon ydinkysymyksiä mihinkään. Tämä on meitin joukko koostuu hyvin viallisista ja inhimillisistä ihmisistä, vallanhimoisista ja alistajistakin.
Minua on helpottanut kokeneitten puhujien viesti siitä, että emme usko perinnäissäännöksiin. Joka sill tielle lähtee, menee harhaan. Oikeasta uskosta voi kuulla Hyvän Paimenen äänen.
70-luvun kummajaiset kumajavat, mutta ainakin itse ajattelen monien sellaisten kummallisten asioiden äärellä, että tuo on taas jonku ihmisen keksimä juttu, jos joku pahentuu, tulkoon siitä minulle kertomaan.Hoidetulla omallatunnolla pitäisi kyetä niitä valintoja tekemään.
En usko, että kukaan ulkomailla asuva kertoo uskosta ensimmäisenä jonkun elämäntapaluettelon. Kyllä kai tunnon rauhasta kertominen ja sen saavuttaminen on pääasia. On omituista, jos taivaseen pääsy olisi kiinni korvakoruista ja on epäolennaista etsiä etsimällä sellaisia asioita tästä uskosta, mistä sais marmattaa. Minä oon kuullu, että monet tuollaiset nk. elämäntapa-asiat liittyy yhteisen rakkauden vaalimiseen tai jotain sinne päin. Eipä niistä jaksa pultata. Eikä viitsi provosoida eikä provosoitua, jos jonku mielestä on mahtavan rohkeaa tulla meikit naamassa seuroihin. Siinä tulkoon. Kyllä kai meidän sydämen tärkein asia on valvoa omaa itseämme ja säilyttää taivasikävä.
"Kuten muistetaan, että valtionvarainministerinä ollessaan Sauli Niinistö ehdotti vakavissaan jopa kirjastojen palvelujen maksullistamista."
Kokoomuksen Sauli Niinistö syyttää Halosen vaalikampanjapäällikköä Markku J. Jääskeläistä lausuntojen vääristelystä.
Niinistön mukaan Jääskeläinen on vääristellyt asioita, kun Jääskeläinen väitti äskettäin, että Niinistö oli valtiovarainministeriaikanaan esittänyt palvelumaksua kirjastoihin.
- Minä en ole koskaan esittänyt kirjaston palvelumaksua. Olen vastannut teoreettiseen kysymykseen, että jos täytyy panna maksut terveydenhuoltoon tai kirjastoon, niin kumpaan te panette, Niinistö sanoo
http://www.yle.fi/uutiset/vasen/id25791.html
Valitettavasti Niinistöllä näyttää olevan huono muisti.
Olen itse kuntamme kirjaston sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan jäsen ja muistan tämän tapauksen hyvin. Josp Suomen Kirjastoseura otti kantaa julkisesti Niinistön antamiin lausuntoihin ja tähän maksullistamisehdotukseen.
Asiasta käytiin lyhyt kipakka yhteiskunnallinen keskustelu, josta on paljon jälkiä mediassa. Radio-ohjelmissa käsiteltiin asiaa.
Vantaalla lasekttiin, että jos kirjasto laitetaan toimimaan palvleumaksuilla, jokainen kuntalainen vauvasta vaariin joutuu maksamaan yli 600 mk /vuosi jotta kirjasto voi pysyä pystyssä.
Niinistön ehdottama kirjastomaksu on luonnollisesti johdonmukaisen seuraus kokoomuksen yleisestä linjasta. Samat maksut kaikille, jolloin varattomien mahdollisuuden hyödytä yhteisesti luoduista palveluista heikkenevät rajusti. Varakkaillehan ei ole väliä mitä jokin palvelu maksaa.
Nyt Niinistö yrittää selittelyllä muuttaa mustan valkoiseksi.
Niinistö kiistää vaatineensa kirjastomaksuja ja sanoo vastaavansa tällaisiin puheisiin samalla mitalla. Niinistön mukaan Halosta kiinnosti ulkoministerinä vain ylikalliiden suurlähetystöjen rakentaminen, kun samaan aikaan leikattiin sosiaaliturvaa.
Terveydenhuollosta vai kirjastosta?
kun mitään muuta vaihtoehtoa ei ole.
Tämä oli se kysymys johon Niinistö silloin vastasi kirjastosta. Uskallatko itse vastata? (Halonen ei vastanut).
Niin, tuo on tärkeä asia eli miten asiaa kysyttiin. Ei ihme, jos noin kysyttäessä vastaisi että kirjastosta...
Lähinnä kirjaston audiovisuualisesta mateeriaalista, ei kirjoista. Kirjoittaa Iltasanomat Saulin sanonneen.
Kansan tahto on mielummin ilmainen viihde kuin kattoraja sairaan terveysmaksuille? Kun kerta Saulin ehdottama arvovalinta: kirjastojen AV-maksut ei sitten kelpaais menojen leikkausjonossa edelle.
Kävin tänään helsingin kaupunginkirjastossa ja kysyin, mitä mieltä he ovat Niinistön kirjastomaksusta. He kertoivat, että Salossa kokeiltiin kirjastomaksua Niinistön aikana, mutta siitä ei tullut mitään ja siitä luovuttiin.
Sitä mukaa kun Kristuksesta luovutaan, niin Suomikin muuttuu samanlaiseksi kun tuo Arikka on tänään. Olemme vain hyötyneet Kristinuskosta väliaikaisesti tämän pari vuosisataa.
Kristinusko ja kirkko ei suinkaan ole ollut eturintamassa taistelemassa sananvapaudesta, 8-tuntisesta työpäivästä ja 5-päiväisestä työviikosta, äitiyslomasta ja päivähoidosta, kunnallisista koululista, järjestäytymisoikeudesta, miesten ja naisten tasa-arvosta palkkauksessa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa jne.
Nämä saavutukset on saatu aikaan lähinnä kirkosta huolimatta, yhteiskunnassa aktiivisesti toimineiden valistuneiden poliittisten ja aktiivisten kansalaisten toiminnan tuloksena.