Moro.
Olemme seurustelleet nyt 5 vuotta ja olleet 4 vuotta avoliitossa. Avovaimo tahtoisi lapsen mutta minä en vain tunnu olevan siihen valmis. Olemme kummatkin 24-vuotiaita. Hän vertaa minua kaveriehini joilla on jo lapsia ja nyt nyt hän vaati minua päättämään että otammeko toisen koiran vai teemmekö lapsen. Minusta tuo tuntuu aikamoiselta painostukselta. Etenkin kun minusta meille riittäisi jo oleva yksi koira. Lisäksi olen tällä hetkellä työtön ja minusta lapselle on pystyttävä antamaan jonkinlainen taloudellinen perusta jossa on hyvä kasvaa eikä kaikkea rahaa tarvitse olla sossusta ruinaamassa. Kohta puolisoni varmaan uhkaa erolla. Kumpi olisi parempi hyväksyä raskas ero vai tehdä lapsi vaikken siihen välttämättä ole vielä valmis? Rakastan tuota naista kuitenkin todella paljon.
Olemme seurustelleet nyt 5 vuotta ja olleet 4 vuotta avoliitossa. Avovaimo tahtoisi lapsen mutta minä en vain tunnu olevan siihen valmis. Olemme kummatkin 24-vuotiaita. Hän vertaa minua kaveriehini joilla on jo lapsia ja nyt nyt hän vaati minua päättämään että otammeko toisen koiran vai teemmekö lapsen. Minusta tuo tuntuu aikamoiselta painostukselta. Etenkin kun minusta meille riittäisi jo oleva yksi koira. Lisäksi olen tällä hetkellä työtön ja minusta lapselle on pystyttävä antamaan jonkinlainen taloudellinen perusta jossa on hyvä kasvaa eikä kaikkea rahaa tarvitse olla sossusta ruinaamassa. Kohta puolisoni varmaan uhkaa erolla. Kumpi olisi parempi hyväksyä raskas ero vai tehdä lapsi vaikken siihen välttämättä ole vielä valmis? Rakastan tuota naista kuitenkin todella paljon.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olisiko teidän mahdollista tehdä jotain kompromissia, esim. että katsoisitte asian laidan uusiksi loppuvuodesta tms.?
Kuulostaa tosi tutulta, aikanaan yritin painostaa miestäni että voisimme jättää ehkäisyn pois. Mies ei suostunut, mutta kun autokuume iski ja hän vastaavasti pyysi lupaa autonvaihtoon, sanoin ettei autoa tule jos en itsekin "saa" jotain. Niinpä mies ihan itse ehdotti, että ehkäisy jäisi pois ja vaikkei sitä kukaan olekaan ääneen sanonut, olen varma että hän suostui pyyntööni vain siksi koska halusi välttämättä uuden auton.
Itselleni ei kyllä tulisi mieleen vaatia joko lasta tai lisää lemmikkejä. Inhottavaa painostamista ja "pakottamista", jolla sinulta vaaditaan joko tai piittaamatta sinun tunteistasi.
Yritä olla myötätuntoinen ja kerro, että haluat toki lapsia mutta et juuri nyt. Esitä perustelusi, jotka ovat mielestäni täysin "oikeita" ja päteviä syitä miksi asiaa pitäisi lykätä. Kerro tosiaan, ettei lapset ole poissuljettuja, mutta haluat antaa ajan ensin kulua ja nauttia kaksinolosta vielä jonkun aikaa. Kuuntele omaa sydäntäsi, älä missään tapauksessa suostu noinkin vakavaan asiaan jos et ole itse täysin varma siitä.
"Olisiko teidän mahdollista tehdä jotain kompromissia, esim. että katsoisitte asian laidan uusiksi loppuvuodesta tms.?"
Tällainen ehdotus on aika vaarallinen. Nainen helposti ymmärtää sen lupaukseksi, että loppuvuonna aloitetaan lapsen teko. Ja sitten vasta sota syttyykin, jos et ole silloin vielä valmis.
Älä suostu. Jo se, että olet tällä hetkellä työtön on järkevä syy olla laittamatta lasta alulle, vaikka molemmat haluaisivatkin. Kyllä omat lapset pitää itse elättää eikä tehdä niitä työssäkäyvien veronmaksajien elätettäväksi. Ja varsinkin kun et itse edes vielä ole valmis ja olette nuoria. Vielä on vuosia hedelmällistä aikaa jäljellä.
Jos naisesi haluaa erota, koska et vielä ole valmis tekemään lapsia ei hän ole sinuun oikeasti situotunut. Tuo hänelle kuitenkin painavasti esiin se, että tulevaisuudessa tulette tekemään lapsia (mikäli siis olet sitä mieltä).
Ymmärtäisin kyllä, mikäli 30-v nainen haluaisi erota mikäli mies ei halua lapsia, koska silloin on jo kyse siitä ettei naisella ole enää montaa vuotta mahdollista saada lapsia.
Moni teidän iässä lapsia tehnyt pariskunta on myöhemmin eronnut. Kannattaa tehdä suuret ratkaisut (lapsi) vasta kun on oikeasti siihen valmis.
kun et ole kerta valmis vielä isäksi:) Avovaimo voisi sitä hauva-vauvaa hoidella sitte niin:)
Mikäli et halua toista koiraa etkä vielä lasta, avovaimon tulee se ymmärtää. Kaikkeahan ei voi saada...ainakaa heti ;)
Mies halusi meillä ensin kunnon työn, talon, naimisiin ja sitten vasta jälkikasvua. Tuntui itselle aika hirveeltä ajatukselta, mutta koska miestäni todella rakastan ja lapsia hänen kanssaan haluan, tyydyin odottelemaan ja nyt ollaan jo päästy haaveissa niin pitkälle että ensimmäistä vauvaa toivomme tulevaksi :)
(meni muutama vuosi, mut kannatti odottaa!)
Maltti on valttia! Toisaalta meillä on ilmennyt sellanen juttu että mies ei oo ikinä TÄYSIN valmis lapsen tekoon, vaikka lapsia haluaakin. Kaksin on nii mukavaa ja helppoa... :P