Meillä piti olla kesällä häät ja esikoisemme ristiäiset samassa. Nyt, kun on pitopalvelu varattu ja paikkoja käyty katsomassa ja vieraita mietitty niin mies sanoikin, että mennään sittenkin maistraatissa naimisiin eikä pidetä juhlia.
Miestä kuulema jännittää ja hän ei halua isoja juhlia.
Aiemmin talvella minä ehdotin maistraattia, että mennään ennen lapsen syntymää siellä naimisiin vaan silloin mies sanoi, että haluaa isot juhlat vaan nyt mieli onkin muuttunut.
Oletteko te muut sulhaset kokeneet jossain vaiheessa häiden suunnittelua tuollaista pelkoa juhlia kohtaan? Meneekö se ohi ajan kanssa vai onko toivo menetetty?
Minä juhlia niin innolla suunnitelleena en enää niitä haluaisi perua, kun kaikki on jo suunniteltu. Vaan en minä yksinkään voi mennä alttarille.
Olemme tapelleet asiasta, ja minä vain itken koko ajan, kun tuntuu niin pahalle ja tuntuu että minussa on vika etten kelpaakaan vaimoksi. Suutuksissani olen sanonut jopa lähteväni kävelemään... Mies ei sitä halua vaan miksi ei sitten voida mennä naimisiin juhlien kera kuten oli sovittu :(
Miehet, auttakaa tässä asiassa. Onko teillä ollut samanlaista? Ja jos joku nainen lukee niin kertokoon onko oma mies ollut samanlainen...
Sulhanen jänistää
14
7921
Vastaukset
- Lili-Ann
Mahdollinen selitys on että hän ei oikeasti haluakaan vielä naimisiin. Ennen lapsen syntymää hän sai vihkimistä siirretyksi vetoamalla että haluaa isot juhlat. Nyt taas kuristaa kun alttarille astuminen lähenee, ja hän yrittää viivyttää häitä sillä verukkeella että tehdyt hääjärjestelyt eivät sittenkään miellytä häntä.
Minusta nyt olisi vakavan keskustelun paikka aiheesta: Haluatko ollenkaan naimisiin kanssani? Jos oikeasti haluaa, niin eiköhän ne kummallekin sopivat järjestelytkin löydy.- löydetty!!
Sopiva ratkaisu on jo löytynyt ja häät ovat kesällä kuten alunperin suunniteltiin.
Kaikki on puhuttu selväksi :) - ruusu
löydetty!! kirjoitti:
Sopiva ratkaisu on jo löytynyt ja häät ovat kesällä kuten alunperin suunniteltiin.
Kaikki on puhuttu selväksi :)Oikein hyvä :)
Onnea teille!
- EllæN
hyvä ettei Peruttu koko häitä ;D
(*.*)
love, love, love- että puolet
avioliitoista päättyy eroon.
- Justjustjustjust
että puolet kirjoitti:
avioliitoista päättyy eroon.
Kannattaa muistaa myös, että kotiinsa on moni kuollut. Koti on todella vaarallinen paikka.
Huoh. Mistä teitä sikiää? - Jyrsijä
Ota vaaleanpunaiset lasit pois päästä ja mene kylmään suihkuun.
- Sulhanen
Meillä on häät tänä kesänä. Itse niitä viime kesänä ehdotin kun kihlauduimme. Nyt on kuitenkin ruvennut epäilyttämään koko homma.
En ole enää yhtään varma onko tämä nyt oikea ratkaisu. Kauhistuttaa ajatella että tuleva vaimoni (?) olisi tällainen loppuelämän.
En tiedä, tuntuu että sen jälkeen kun hän sai minut
itselleen on käytös muuttunut aika erilaiseksi.
Tuntuu kuin olisimme olleet jo 30 vuotta naimisissa.
Ja mietinkin että jos nyt, muutama kk ennen häitä tuntuu tältä, niin miten sitten myöhemmin...
Vaikeaa se on nyt ehdottaa perumista tai siirtämistä kun toinen touhottaa ihan innoissaan.- jonsku
Itse naimisissa olevana (ei sillä että huonosti menisi...menee hyvin)olen sitä mieltä, että jos sinusta nyt tuntuu tuolta niin ehkä kannattaisi keskustella asiasta avovaimosi kanssa. Pelkästään sen vuoksi ei kannata mennä naimisiin että järjestelyt on jo käynnissä. Toki aina kannattaisi alkaa suunnittelemaan häitä kun on 100% varma. Loukkaavampaa on se että ero tulee heti häiden jälkeen...tätäkin olen nähnyt. Ja nolompaa...kestitä ensin koko suku ja sitten palautella lahjoja. Mieti nyt vielä tarkasti ja kerro rehellisesti miltä sinusta tuntuu! Tsemppiä ei varmasti helppoa ole!
- muumi-neiti
jonsku kirjoitti:
Itse naimisissa olevana (ei sillä että huonosti menisi...menee hyvin)olen sitä mieltä, että jos sinusta nyt tuntuu tuolta niin ehkä kannattaisi keskustella asiasta avovaimosi kanssa. Pelkästään sen vuoksi ei kannata mennä naimisiin että järjestelyt on jo käynnissä. Toki aina kannattaisi alkaa suunnittelemaan häitä kun on 100% varma. Loukkaavampaa on se että ero tulee heti häiden jälkeen...tätäkin olen nähnyt. Ja nolompaa...kestitä ensin koko suku ja sitten palautella lahjoja. Mieti nyt vielä tarkasti ja kerro rehellisesti miltä sinusta tuntuu! Tsemppiä ei varmasti helppoa ole!
siis meillä meni niin päin että mies on sinne vihille vinkunut aikoja sitten mutta minä olen jänistänyt (olenkohan outo morsian) siis minä rakastan miestäni yli kaiken ja tiedän että hänen kanssaan haluan elää,vanheta ja kuolla ja niin edelleen MUTTA totuus on että minä pelkään etten pysty alttarille kävelemään tai en saa sanaa suustani kun kysytään tämä ratkaiseva kysymys... ja tietysti hiukan pelottaa tuo tulevaisuus,eihän itse avioliitto ole sen kummallisempaa kun muutenkaan yhdessä asuminen ennen avioliittoa ja onhan meillä yhteisiä lapsiakin (joten jos se ero muka tulisi niin joutuu sitä aina olemaan kuitenkin "tavallaan" sidoksissa tähän mieheen niin kauan ennenkuin lapset on täysi ikäisiä,että enemmän ne lapset sitoo)mutta joku siinä avioliitossa vain pelottaa,ja mulla se nyt on siinäkin kun olen aikanaan ollut jo kerran naimisissa ja oli odotukset korkealla ja saman tien kun oli vihitty niin tämä ex-mies muuttuikin hirviöksi (siis ei ennen ollut väkivaltainen tms. ja tämän jälkeen alkoikin ihan yhtä äkkiä) No olen kertonut tulevalle miehelleni ihan avoimesti pelostani ja hän on tukenut minua mielestäni todella hyvin...
- Sandra
Minusta on ihan normaalia, että voi jänistää vaikka olisi kuinka rakastunut toiseen. Uuden tilanteen edessä voi tulla monenlaisia tunteita. Naimisiinmeno on kuitenkin tosi iso juttu verrattuna avoliittoon. Tosin tunteet ovat varmaan samat, eli ei avoliitosta tunneperäisesti ole sen helpompi erota kuin avioliitosta.
Keskustelu puolisoiden välillä on varmaan kaiken a ja o. Jos nyt ei uskalla keskustella, milloin sitten? Minusta on hyvä käydä kaikenlaisia keskusteluja, toista osapuolta kuitenkaan loukkaamatta. Voihan sitä sanoa, että minua pelottaa se naimisiinmeno.. jne.
Jos ei ole varma toisesta kannattaako sitä mennä naimisiin. Vaikeudet tulevat kuitenkin joskus, ja silloin tarvitaan edes muisto niistä ihanista asioista. Eli rakkautta. ja ennenkaikkea tahtoa rakastaa. Pappikin kysyy "tahdotko rakastaa... " - asdf
se ole aika varma rakkauden merkki jos haluaa nimen omaan maistraatissa vihkiytyä. Huolestuttavana pitäisin sitä jos haluaa tosiaan isoja juhlia, onko silloin juhlat tärkeämmät kuin itse asia?
- Alkuperäinen kirjoittaja
Huomasinkin palstalla pyöriessäni tämän aloittamani aiheen. Viime viikonloppuna mentiinkin sitten naimisiin ja onnellisia ollaan.
Muut morsiot jotka huolii sulhasen jnistämisestä: se menee kyllä ohi ajan kanssa... Tai ainakin meillä meni.- Toivottavasti
liittonne kestää!!!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En usko et meistä tulee jotain
Se ei kuitenkaan estä toivomasta et tulisi. Toivon et voitas suudella ja se sais asioita loksahtamaan paikoilleen. Jutel102800- 942011
Eini paljastaa nuorekkuutensa salaisuuden - Tämä nousee framille: "Se on pakko, että jaksaa!"
Discokuningatar Eini on täyttänyt upeat 64 vuotta. Lavoilla ja keikoilla nähdään entistä vapautuneempi artisti, joka ei401538- 2601398
- 69979
Olen J-mies
Jos kerrot sukunimeni alkukirjaimen, ja asuinpaikkakuntani. Lupaan ottaa yhteyttä sinuun.47901- 55874
Ei sitten, ei olla enää
Missään tekemisissä. Unohdetaan kaikki myös se että tunsimme. Tätä halusit tämän saat. J miehelle. Rakkaudella vaalea na77870- 44785
Ma 30.9 tosiko tv klo 18 suorana Tikkalanmäeltä
Virastolta suorana. Äänestyksistä sitten puhutaan illalla ja huomenna, onko kepuvasemmisto kuntalaisten tahdon mukaan to93726