Lääkikseen pyrkijät, Oletteko menossa valmennuskurssille, hankitteko itseopiskelumateriaaleja vai menettekö ihan vaan lukion pohjalta?
Asun niin kaukana valmennusryhmistä, ettei ole mitään toivoa päästä osallistumaan niihin. Kauhistuttaa, kun en yhtään tiedä miten valmistautua kokeeseen!
Onko itseopiskelumateriaaleista mitään apua? Kokemuksia?
Asun niin kaukana valmennusryhmistä, ettei ole mitään toivoa päästä osallistumaan niihin. Kauhistuttaa, kun en yhtään tiedä miten valmistautua kokeeseen!
Onko itseopiskelumateriaaleista mitään apua? Kokemuksia?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ite oon aika varma, että selviän ilman valmennuskursseja, varsinkin kun olen lukenut niistä paljon huonoja kokemuksia ja ovat pirkuleen kalliita. Ehkäpä jotkut täysin rahastusta. Ite asun kans kaukana isommista kaupungeista, joten ihan turhaa ois rahaa laittaa kämppään lisäksi. Motivaatiota löytyy omasta takaa ja ite oon itteni paras tsemppari ;)..
Tilasin kuitenki itseopiskelumateriaalit, koska pitäähän nuita laskuja saada harjotella jne. Ja lukea Galenoksen asioita vähän kaippa toisista näkökulmista? Saa nähdä mitä tuolta Epionilta tullee. Ainakin moni on sen materiaaleja kehuskellut..
Eiku tsemppiä vaan sinnekin!
periaatteessa olisi mahdollista mennä valmennuskurssille, mutta päätin hankkia "vain" ennakkomateriaalit. en juurikaan usko mihinkään vippaskonsteihin, ja ryhmä toisi mulle tuskin mitään uutta. siksi laskeskelen ne harkkalaskut mieluiten yksin.
eihän valmennuskurssit ole mikään must, mutta joillekin ne antaa lisänäkemystä ja ennenkaikkea varmuutta hakea yliopiston vaikeampiin tiedekuntiin.
Riippuu tosi paljon ihmisestä, mikä kenellekin sopii. Itse olen suunnitellut ensin hankkivani itseopiskelumatskua ja laskuharjotuksia (jota täällä kin palstalla joskus näkyy olevan myynnissä). Sen jälkeen preppaan lukupiirissä. Jos ei tärppää, niin menen pitkälle valmennuskurssille ensi vuonna.
Laskurutiini on tärkeintä, ja se syntyy mun mielestäni vain laskemalla ja laskemalla. Valmennusmatskuista löytää ehkä jotakin tietoa kokeen ja tulevan opiskelun painopisteistä, joten mun nähdäkseni ei valmennusmatskusta/kursseista ainakaan haittaa ole. Varsinkin, jos tuntuu, että vastaustekniikassa on jotakin pielessä tai haluaa varmuutta pääsykokeeseen.
Muuten on vaan oltava siinnikäs ja yritettävä. Valmenneuskurssit eivät voi korvata puuttunutta lukuintoa!
Menisin valmennuskurssille, jos olisi paljon rahaa. Erityisesti kemia ja fysiikka ovat heikot, joten niitä minun täytyy tosissaan päntätä. Pakko on varmaan jotku materiaalit tilata/ostaa, ei tuosta Galenoksesta muuten saa paljoakaan irti.
Hakekaa hampaalle, sinne pääsee helpolla, käytännössä riittää "kun käy kokeessa nimensä kirjoittamassa". Lääkikseen on noin 43 -kertaa vaikeampi päästä. Se on todella vaikeaa ja sinne pääsee vain maamme terävin, siis todella terävä huippu, motivaatio ei auta , ei juuri lainkaan. Käytännössä 86% lääkikseen päässeistä on käynyt luonnontiedeala-asteen ja yläasteen ynnä luonnontiedelukion ja elävät kurinalaista elämää Katajanokan keskustan viidennessä kerroksessa isipapan tienatessa leivän TKK:n professorina. On siis apu mahdollisiin matemaattisiin vaikeuksiin lähellä. Äiti on useimmiten humaani, vapaa toimittaja.
Vai niin :D.
Yritätkö karsia porukkaa pääsykokeista, että itse vähinä tiedonjyväsinesi pääsisit lääketieteen puolelle opiskelemaan?
aika epätoivosta.. ja toisekseen.. lääkikseen ei ole vaikea päästä