Hyvät ihmiset, te joilla on vakituinen työ ollut jo vuosikausia, taloutenne on kunnossa ja asiat muutenkin hyvin. Voisitte käyttää vuorotteluvapaan esim. opiskeluun tms. Soisitte tällä menettelyllä työttömille henkilöille mahdollisuuden olla työssä jonkin aikaa. Vai onko se niin, että olette omasta mielestänne niin korvaamattomia, että työpaikkanne ei tule ilman teitä toimeen?
Jääkää vuorotteluvapaalle
työtä vailla
211107
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
...syyllistämisen maailmanmestaruuskisan ensimmäinen sija.
Pitäisikö minun kokea syyllisyyttä siitä, että olen töissä ja joku toinen ei?
Hyvä että syntyy keskustelua. Ei tässä kenenkään syyllistyä tarvitse, mutta kun toisaalta jotkut valittavat työn stressaavuutta ja raskautta, eikö vuorotteluvapaa olisi hyvä preikki tuohonkin? Minulla vaan on sellainen käsitys että sitä ei käytetä siinä määrin kun mahdollisuus olisi?
mutta miten on, eikö se olisi oikeudemukaisempaa että annettaisiin eri ihmisille noita vuorotteluvapaasijaisuuksia. Jotkut pomot antaa samoille sijaisille vuoroteluvapaasijaisuuksia (tiedän tapauksia)peräkkäin ja toinen sijainen saa vain mennä kotiinsa täyttelemään työttömyskorvauslomakkeita. Saako antaa samalle ihmiselle useita peräkkäisiä vv-sijaisuuksia? Eikö siinä ole idea että useampi työtön hyötyisi näistä?
3vuotta pois työelämästä vakavan sairauden takia.
Nyt Lääkäri ilmoitti että olen työkykyinen 1.7lähtien
Työtön ollut minua tuuraamassa, joten katson tehneeni osani näihin talkoisiin.
Miksi vuorotteluvapaalle.
Likimainkaan kaikilla ei siihen ole mahdollisuuksiakaan. Istuu ilmeisesti virkamiesmentaliteettiin. Siellä muumioiden yhteisöissä se nähtävästi on mahdollista!
Mielestäni 50 jengi voisi kriittisesti tarkastella ylipäätään töissäkäymisensä syitä.
Selvintä vetäytyä vapalle lopullisesti tehden tilaa nuoremmille.
Korvaamattomille: Hautausmailta teitä löytyy runsaasti!
tähän koska en jaksa samaa asiaa kirjoittaa moneen kertaan mutta tässä on asiaa, miksi kaikki 50 vuotiaat eivät ole valmiita jäämään kotiin lopullisesti.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000016&conference=500000000000009&posting=22000000013373938
josta ei tarvitse ottaa herneitä nenään. Sun olisi ollu helpompi kopioida tuo teksti hiiren vasemmalla "kopioi" toiminnalla ja "liittää" se sitten tekstiin hiiren oikealla, niin ei tarvitse näpytellä noita mahottoman pitkiä linkkinumeroita, joist ku ykskin numero puuttuu, ni ei ees toimi. (toi linkkisi kyl toimi), mut aattelin vaan, että se helpottaa paljon. :)
niin, en ole ollu tässä keskustelussa mukana, vaan tulin just palstalle ja näin linkki tekstisi, niin aattelin auttaa.... :)
siinä oli vikana? Se tekstihän aukesi siihen heti jota tarkoitinkin.
vikaa!
50 jäävän sohvanpohjalle. Minä suosittelisin pakkotoimia jommankumman jäämisestä hoitovapaalle, kun lapsia hankitaan. Lailla pitäisi kieltää alle 3 -vuotiaan lapsen vieminen päivähoitoon. Emot hoitamaan lapsensa kotiin ja hallituksilta toimenpiteitä kotityön saamiseksi eläkekarttunnan piiriin. Töitä vapautuisi keski-ikäisille, joilla ei ole enää huolta sairastavista lapsista, ei jumalatonta kiirettä arkirutiinien pyörittämisessä ja merkittävintä asiassa olisi lasten hyvinvoinnin lisääminen. Jutelkaapa päiväkotihenkilökunnan kanssa nykylapsista, kaikki ei ole kohdallaan. Tai lasten tukiopetuksen tarpeesta, psykiatrisenhoidon tarpeesta jne. Mutta mammonaa ei korvaa mikään, sen eteen paiskitaan ja kiukutellaan, eikä nähdä asioita nenänvartta pidemmälle.
Lasten hoidosta olen samaa mieltä kanssasi!
Meillä vaimo oli lasten kanssa kotona 7 vuotta saamatta mistään penniäkään (1972 - 79). Eikä kertynyt eläkekään!
Siitä huolimatta, tilastojen valossa asiaa tarkastellen, tuskin vapautuisi riittävästi työpaikkoja.
Taloudellisin perustein lasten kotihoitoon houkuttelu on mielestäni moraalisesti väärä.
Jos houkuttimet ovat niin suuret, että niiden vuoksi hankitaan lapsia niin herää kysymy, mikä suhde lapsiin vanhemmilla muodostuu?
Kuitenkin ikähaarukka 50 - 60 vuotta on sellainen jossa itse kunkin sietäisi harkita työssä käymisensä motiiveja!
50 sohvanpohjat voisivat viimein omistautua omiin harrastuksiinsa ja itsensä toteuttamiseen johon äärimmäisen harvoilla aktiiviaikana on ollut mahdollisuuksia.
Mammonan suhteenkin yhdyn mielipiteeseesi. Omat, todelliset tarpeet, ohjaavat vähemmän ratkaisujamme kuin kuvitellut, ympäristön paineista kasatut.
jotka vapautuisivat ennenaikaisesti sairaus- tai varhaiseläkkeelle lähteviltä, pitäisi antaa ammattitaitoisille 50 ihmisille joilla ei koskaan ole ollut vakituista työpaikkaa vaan jotka ovat tehneet pätkätöitä ja odotelleet vuoroaan.
Olisi todella väärin että joidenkin työhistoria olisi eläkeikään asti pelkkää pätkää ja nuoremmat pääsisivät heittämällä sisään työpaikkoihin nuoremman ikänsä vuoksi tai suhteilla ym. jos koulutus on kuitenkin vanhemmallakin riittävä ja on ajantasalla.
Ei omaan työhöni esikmerkiksi voi ottaa kouluttamatonta ilman kokemusta vaikka kuinka haluaisin olla vapaa
teet mutta itselläni on ainakin koulutus ja ammattitaito kohdallaan. Olen tehnyt jatkuvasti kesäsijaisuuksia ja välillä lyhyehköä n.2-3 kk pitkää pätkää monessa eri paikassa jotka ovat kuitenkin olleet samaa alaa.(Olen päivittänyt ATK-taitoni kurssittamalla itseäni.
On tosi raskasta koko ajan vaihtaa paikkaa ja välillä muutaman kuukauden tauko jolloin taas joutuu aloittamaan tavallaan alusta. Äkkiähän siihen työhön pääsee käsiksi kun on tehnyt sitä työtä ennenkin. Mutta päivärytmikin täytyy aina rytmittää uudelleen ja uudelleen...
Työtoverit vaihtuvat, tuntuu ettei kuulu minnekään, on tosi irtonainen olo.
Aina toivoo että saisi pitemmän pestin mutta joku nuorempi ja mielistelytaitoisempi saa ne. En osaa tyrkyttää itseäni, vaikka varmaa pitäisi. Olen aina luullut että jos on tunnollinen, rehellinen, ystävällinen, ei pidä sairauslomia, osaa työnsä, että ne riittäisivät, mutta tuntuu että ne ovat vain sivuseikkoja:(
että töitä uudelleenjaetaan. Sen palkattavan työttömän ei tarvitse tehdä juuri sitä työtä, mitä sinä teet. Itse olen muutama vuosi sitten ollut tällä periaatteella vuorotteluvapaalla ja tilalleni palkattu työtön teki rutiiniluonteista työtä. Omat työni jaettiin kokeneemmille työtovereilleni.
Sehän on pelkästään työnantajan murhe!
hehkutti nykyinen pressamme tässä joku aika sitten. Miten sitä luo hyvinvointia itselleen ja perheelleen jatkuvan epävarmuuden ollessa vallalla?
Minkäänlaisia pitkäntähtäyksen suunnitelmia ei edes kannata tehdä, haaveilla vain.
Teet vaikka vuorotteluvapaan, mutta lyhytkestoinen pesti sekin on, eikä sitä niin vain joka alalle saa edes.
meininki jos se toteutuisi jota jotkut ääliöt ovat kaavailleet että työttömuyyskorvauksenkin eteen täytyisi tehdä töitä! Siis jostain olemattomasta rahasta pitäisi maksaa jokapäiväiset matkakustannuksetkin ym. työnkäyntiin liittyvät kulut. Kyllä sitten loppuis varmaan normaalipalkkaiset pätkätyötkin kun kaikki työnantajat kyttäisivät vain ilmaista orjatyövoimaa joilla teetettäisiin kaikki mahdollinen jotta työntekijä saisi sen jokakuukautisen työttömyyskorvauksensa. Kyllä niitä töitä varmaan sitten löytyis kun ei tarttis maksaa mitään kun liitot hoitaisivat maksun.
Jos minä tästä humpsahdan vapaalle ja pienet tuloni putoavat vielä suunnilleen puoleen, kukas se lapseni elättää? Vuokran ja laskujen jälkeen ei nytkään jää senttiäkään ylimääräistä vaikka kaikesta mahdollisesta tingitään. Ja vakuutan etten ole töissä vapaaehtoisesti vaan teen paskaduunia koska on pakko.
Sinäkös se sitten elätät nelihenkisen perheemme kun minä makailen vuorotteluvapaalla?
Viitsitkös lukea sen ensimmäisen lauseen uudestaan.