Vanhassa rintamamiestalossani on 3500 litran varaaja, joka lämpenee yösähköllä. Lämmitys vesikiertoinen patterilämmitys. Varaaja ns. itse tehty eli avopaisuntasäiliö vintillä. Kovilla pakkasilla ei tahdo lämpö kaikissa huoneissa piisata, vaikka talossa ja erillisessä saunarakennuksessa (joka myös patterikierrossa) ei ole lämmitettäviä neliöitä kuin n. 115 m2.
Yksi ihmetyksen aiheeni on se, että kun aamulla pöntön yläosaan sijoitettu lämpömittari näyttää 75 astetta, niin sunttausventtiilin yhteyteen verkostoon sijoitettu Oumanin menoveden mittari näyttää 46 astetta. Sen ylemmäksi se ei nouse, muuten kuin pysäyttämällä kierron. Silloin se nousee vähän yli 50 asteen. Päivän aikana menoveden lämpötila ei putoa kuin muutaman asteen, pöntön lämpötila putoaa -10 asteen pakkasilla 65 asteeseen, mutta tuon mukaan siis enemmänkin pöntöstä pitäisi saada lämpötehoa irti.
Mistähän tuo lämpötilaero johtuu - johtuuko se vaan siitä, että pöntön yläosan ja alaosan lämpötilaero on suuri, pönttö on niin rakennettu etten pääse näkemään, miltä korkeudelta se menoveden lähtö on. Systeemi toimi ennen remonttia niin, että pumppu veti kiertovettä, mutta putkimies pisti pumpun uusinnan yhteydessä toisinpäin eli pumppu pumppaa nyt varaajaan päin, koska se on kuulemma oikea tapa. Voisko tässä olla syy?
Yksi ihmetyksen aiheeni on se, että kun aamulla pöntön yläosaan sijoitettu lämpömittari näyttää 75 astetta, niin sunttausventtiilin yhteyteen verkostoon sijoitettu Oumanin menoveden mittari näyttää 46 astetta. Sen ylemmäksi se ei nouse, muuten kuin pysäyttämällä kierron. Silloin se nousee vähän yli 50 asteen. Päivän aikana menoveden lämpötila ei putoa kuin muutaman asteen, pöntön lämpötila putoaa -10 asteen pakkasilla 65 asteeseen, mutta tuon mukaan siis enemmänkin pöntöstä pitäisi saada lämpötehoa irti.
Mistähän tuo lämpötilaero johtuu - johtuuko se vaan siitä, että pöntön yläosan ja alaosan lämpötilaero on suuri, pönttö on niin rakennettu etten pääse näkemään, miltä korkeudelta se menoveden lähtö on. Systeemi toimi ennen remonttia niin, että pumppu veti kiertovettä, mutta putkimies pisti pumpun uusinnan yhteydessä toisinpäin eli pumppu pumppaa nyt varaajaan päin, koska se on kuulemma oikea tapa. Voisko tässä olla syy?
Vastaukset 9
Vanhimmat
eli onko koko pytty täynnä kuumaa vettä?
Kiertosuunta ei vaikuta asiaan jos linjat on oikeinpäin.
Niin tuotapa en tiedä, pöntössä on vain yksi lämpömittari yläosassa. Pöntössä on 18 kw vastuksia ja siis yösähkö. Vastuksien ikää en tiedä, mutta jonain pakkasyönä olen laskenut sähkömittarin avulla, että kyllä sitä sähköä suunnilleen vastusten tehon mukaan kuluu. En ole avannut pönttöä joten en tiedä miten vastukset siellä on enkä niiden kuntoa muutenkaan. Vastukset saattaa olla aika vanhat. Mikähän niiden kestoikä on ja paljonkohan uudet maksaisi?
paljonko on kulutus vuodessa?? Ihan vaa mielenkiinnosta kyselen.
on useimmiten huonosti eristettyjä ja suunniteltuja sekä energiasyöppöjä.
Pitäisi ehken panna romukoppaan kuten moni on jo laittanut. Mutta mitä tilalle, uusi vastaava varaaja, ehkä pienempi maksaa niin paljon että vaihdon kannattavuus on kyseenalainen sekin.
Yösähköä kuluuu sellaiset vajaa 30 000 kwh per vuosi normaalisti. Siinä on pari lattialämmitystä mukana, jotka tietenkin lämmittää ao. tiloja nekin.
putkimieheen joka pumpun asensi,jos vaikka on pumppu lipsahtanut väärin päin ja vetää sieltä varaajan alaosasta viileämpää vettä.tällaisen vahingon olen kerran nähnyt.
Itselläni 2000l Jämä varaaja jossa lämpömittarit ylhäällä ja toinen noin keskellä . Jos ylempi näyttää 60c niin keskellä oleva noin 40c näin nyt pakkasella -20c. Luulisin noinkin ison varaajan tehon olevan riittävä kun 2000l riittää hyvin 150m2 tosin lattialämmitys. Kierukka voiolla rikki, samoin kannattaa vielä tarkistaa pumpun kiertosuunta. Kyllä tommoisella vesimäärällä pitäisi saada tupa kuumaksi. Eristys varmaan on huono mutta jos mittari näyttää 70 on varaajan sisäinen lämpö varmaakin ok.
Kiitos, tuo oli mielenkiintoinen tieto että sullakin on noin suuri ero lämpötiloissa (20 astetta) eli jos mun pöntön yläosan mittari näyttää 75 astetta ja menoveden lähtö onkin alaosasta, niin periaatteessa siinä voi olla 30 asteen ero lämpötiloissa.
Eikös tuota pönttöä saa millään lämmitettyä kokonaan 75 asteeseen eli ettei tuollaista kerrostumista olisi? Voisko syynä olla vanhat vastukset - minkäs ikäinen sun systeemi on?
kiitos kaikille kommentoijille. Vika löytyi - kyseessä oli väärin asennettu venttiilimoottori. En päässyt heti jyvälle, kun venttiili on moottorin alla niin sen asentoa ei näe kun poistamalla moottorin. No, mittailin vähän lämpötiloja erillisellä mittarilla putkista ja päädyin siihen, että sunttausventtiili ei toimi niin kuin pitäisi. Ja kun nostin moottorin pois, niin ilmeni, että moottori pyöri väärään suuntaan. Kääänsin ohjausyksiköstä moottorin piuhat toisinpäin ja säädin moottorin asennon vastaamaan venttiilin asentoa niin rupesi pelaamaan. Onneksi ei siis tarvinut yhtäkään putkea irroittaa!