Katson vain virheitäni peilistä päivät pitkät. Se usein estää mun lähdön mihinkään ja kaikki kärsii siitä. En vain kestä ihmisen katseita. Koko aamu nyt mennyt peilistä katsoen virheitäni. Ja en uskalla mennä kouluun koska en kestä sitä että ihmiset näkee ne.
Olen kuulemma kaunis ihminen, mutta mikäs siinä on etten kestä. Vihaan sivusta katsottuna itseäni nii paljon että alkaa jo oksettaa. Tää on inhottavaa.
Olen kuulemma kaunis ihminen, mutta mikäs siinä on etten kestä. Vihaan sivusta katsottuna itseäni nii paljon että alkaa jo oksettaa. Tää on inhottavaa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei saa vihata itseään! Siltä tieltä sun tulee kääntyä nyt ja heti ja ihan toiseen suuntaan, sillä se tie vie aina vaan suurempiin ongelmiin etkä sä todellakaan halua sitä.
Sä olet nuori ja epävarma itsestäsi. That's all. Mutta tämäkin hetki on vaan yksi elämänvaihe eikä se jää ikuisesti päälle. Pian sunkin elämääsi tulee muutakin ajateltavaa kuin "mä ja mun kroppani, pärstäni, tukkani..." jne.
Fakta on, että mitä tarkempaan itseään syynää ja vertailee muihin, sitä tyytymättömämpi on olo.
Ei hyvä. Vaihda siis tekniikkaa.
Kiinnitäpäs huomiosi vaihteeksi positiivisiin asioihin, sillä niitä sussa on kyllä vähintään yhtä paljon kuin "vikojakin". Löydä omat vahvuutesi ja arvosta niitä.
Ajattele, että sua on vain YKSI kappale maailmassa!
Takuulla luokallasikin on tyttöjä, jotka tekevät samaa virheskannausta tykönään joka aamu ja toivoisivat, että olisivat yhtä nättejä tai fiksuja tai cooleja kuin sinä.
Ja entäs jos kaikki katseleekin sua juuri siksi, että sä olet niin nätti ja ainutlaatuinen? Miksi sellainen ajatus ei muka voisi olla totta?
Miksi pitää lannistaa itsensä negatiivisella itsekritiikillä kun voi valita toisinkin? Halåå... : )
Ei itsensä mollaaminen ole mitenkään palkitsevaa, päinvastoin, sehän myrkyttää orastavalta itsetunnolta juuret eikä se ole ollenkaan hyvä asia. Säkin olet ihan samaa mieltä kun kerran kirjoitit, että "tää on inhottavaa". Niin onkin, eikä sitä siis kande jatkaa yhtään pidemmälle.
Sä olet itsesi paras kamu, ala siis elää sen mukaisesti.
Mut jos kohdistaisit energiasi johonkin muuhun kuin pelkojen kehittelyyn sun omassa päässäsi, niin susta olis vaikka mihin. Kokeile vaikka sellaista. Että makaat sängyllä sen ajan mikä meni ittensä peilistä tutkiskeluun ja tuijotat johonkin katossa olevaan pisteeseen ajattelematta yhtään mitään. Samalla annat sun kaikkien lihasten mennä ihan rennoiksi. Käytä vaikka klassista musiikkia apuna.
Tässä tuli jo todella hyviä neuvoja muilta, mutta laitan vielä omani.
Ohita huomenna se peili ihan kylmän viileästi. Meikkaat vaan minkä meikkaat ja harjaat tukkasi ja sitten vaan keskityt ihan muiden juttujen miettimiseen, kuten läksyihin tai siihen kivaan poikaan, jota oot katteluu sillä silmällä viimeaikoina tms... ; ))
Muuta vanhat tapasi ja elä elämääsi eteenpäin. Ei mikään muutu ellet itse käännä rattia.
Myös minä olen katsellut itseäni usein peilistä tarkkaillen virheitä. Jännää on se että pidän myös omaa sivuprofiiliani todella ällöttävänä. Inhoan sen takia myös sivultapäin otettuja valokuvia ym.
Koskaan en kuitenkaan sen takia ole ajatellut etten voi mennä mihinkään, tosin kampausta on kyllä tullut purettua ennen lähtöä tuon takia liiankin usein. Minuakin on joskus kehuttu jopa kauniiksi, tosin vuosia sitten, ja edestäpäin katsottuna alan olla itseeni suht tyytyväinen(ainakin jos en hymyile).
Auttaa muuten todella paljon jos päättää että ei katso itseään koskaan sivulta ja muutenkin vilkuilee peiliin harvoin. Tuon ansiosta en enää inhoa ulkonäköäni niin paljon vaan näen itseni useimpien kanssa samanarvoisena ulkonäöltäni.
Kotona sinun on turha piileskellä, et saa ajatella liikaa mitä muut ajattelevat sinusta. Ajattele että poikkeavuus on aina persoonallista. Varmasti on ihmisiä jotka ovat kyllästyneet tarkkohin kauneusihanteisiin joita näkyy joka puolella. He näkevät ehkä juuri sinun persoonallisuudessasi jotain kaunista. Olisi sääli jos nämä ihmiset eivät koskaan näkisi sinua
peiliin ja morjesta sitä joka kerta niinkuin
jotakin kaveriasi . älä ajattele etä se olet
sinä .