Ihan poikki....
vauvamme nyt 8 kk. ja yoimetys saa loppua tahan..
miten olette toimineet ? ja onko antaa vinkkeja?
eli vauva syo illalla tissia, puuron paalle noin 21.oo, ja nukahtaa saman tien. ja sitten se alkaa..heraily sataan kertaan..ja ei auta muu kuin tissi..tai tutti tai paijaus... parasta silti tissi.
aion panna kerrasta poikki yoimetyksen ainakin. mut MILLOIN annan eka kerran aamulla tissia..?
tuntuu ihan kauheelta teha nain, mut aiti ei enaa jaksa..
isa saa hoitaa yoherailyn..
kiitos, josa jollakulla vinkkia!
IMETYS JA UNIKOULU
PAMpula
15
35895
Vastaukset
- Nimetön
Meillä myös vauva vajaa 8kk ja jonkun kuukauden suunnilleen ollaan oltu ilman yöimetyksiä. Olin joulun aikaan niin väsynyt etten yksinkertaisesti jaksanut nousta sängystä ja kun mies meni katsomaan pientä huutajaa niin pikkuhiljaa vauva tajusi ettei saakaan maitoa ja jatkoi uniaan. Aluksi syötin vielä ~5n aikoihin, kun pelkäsin ettei vauva saa tarpeeksi ruokaa kun kiinteitä ei hirveästi mennyt. Mutta taisi olla vaan tapa se yösyöminen, koska aika helposti se lopetus kävi. Nyt nukutaan jopa 8h putkeen, välillä täytyy käydä laittamassa tutti suuhun.
Nykyään herätään 7-8 ja silloin imetän ja otan hetkeksi viereen pötköttelemään ja noustaan 8-9 sängystä aamupuurolle. Voimia paljon teille! Ja tosiaan kannattaa laittaa isä silittämään vauvan päätä, jos äiti on maidontuoksuisena siinä lähellä niin voi olla ettei rauhoitu.. - muistan väsymyksen
meillä on kahden lapsen kanssa tehty näin ( vanhempi nyt 1 v ja 10kk, nuorempi 6 kk): illalla ennen nukkumaan menoa tankataan viimeiset kaksi tuntia eli tuputan koko ajan ruokaa. (Kannattaa aloittaa puurosta tms.) Normaalisti nukkumaan mutta vaunuihin. Illalla pitää miettiä mihin aikaan lapsi syö ensimmäisen kerran ( meillä klo 6) ja tämä päätös pitää pitää koko yön, vaikeimpinakin hetkinä. Yöllä kun vauva herää niin häntä ei nosteta vaunuista ylös vaan heijataan takaisin uneen. Joskus joutuu heijaamaan 10 min, joskus jopa tunnin. Sama jatkuu niin monta yötä kuin tarve on. Heijaajan on hyvä ottaa päivätorkut edellisenä päivänä jotta jaksaa.
Heijaajalta vaaditaan hyvää stressin sietokykyä ja uskoa siihen että vauva lopulta nukkuu. Yö heijaus kannattaa aloittaa niin että toinen vanhempi tai joku muu on seuraavana päivänä hoitamassa lasta, jotta heijaaja saa nukkua. Heijauksen tarve vähenee huomattavasti parin yön jälkeen. ( huom. heijaajan ei tarvitse olla äiti tai isä, mutta heijaus on tehtävä kotona.)
Meillä eka lapsi oppi neljässä yössä, toiselle oppiminen vei neljätoista yötä. Molemmille tuli takapakkia noin parin viikon päästä, jolloin siirsin lapsen sängystään vaunuihin ja heijasin uneen.
Huomaa valvoa että lapsesi ei pääse tippumaan vaunuista, jos hän on kovin liikkuvainen heijauksen aikana.
Jaksamisia- tosiaan???
Moi!
Ihan tällänen kysymys että onko lapsesi hiljaa vaunissa kun heijaat sitä vai, anntako lapsesi huutaa vaunuissa sen tunnin etkä ota syliin. Jos annat lapsesi huutaa vaunissa niin tiesitkö että lapsesi vosi haluata vaan vaikka syliin ja äidin läheisyyttä...
- pööpö
loppui yösyönnit n.7kk iässä. Tein niin, että erotin tissittelyn ja nukkumisen toisistaan. Tein selväksi, että ne ei kuulu yhteen.
Tyttö söi tissiä ensin 5 minsaa ennen päikkäreille tai yöunille menoa. En antanut nukahtaa siihen rinnalle. Valot oli päällä yms. Sitten siinä käveltiin ympäri kämppää tai vaihdettiin vaippa tms. vireystasosta riippuen ja jonkin ajan kuluttua nukutus joko omaan sänkyyn tai viereen.
Sitten lähdin pidentämään aikaa imetyksen ja nukkumaanmenon välillä.
Öisin meillä heräsi mies lohduttelemaan. Toiset yöt meni paremmin toiset huonommin. Valvottiin noin 3 tuntia yössä. Takapakkia tuli kun minä heräsin lohduttelemaan, tyttö halusi heti tissiä.
Aamulla ekan kerran imetin n.5 aikoihin. Tyttö nukahti yleensä n. 20.30,joten ajattelin että 7 ja puol tuntia on hyvä aika. Nykyään imetän klo 6-8 ekan kerran. Tyttö nukkuu yllättävän hyvin kokonaisia öitä. Mitä rauhallisempi päivä on ollut sitä paremmin nukkuu.
Tsemppiä teille ja muistakaa johdonmukaisuuttaa kehiin!!! - Pojan äiti
Meillä loppui yöimetys ekan kerran puolivuotiaana (poika nyt 9kk). Silloin imetin aamusta klo 7 tienoilla ja jatkettiin unia klo 9-10. Tämä onnistui suht helposti. Pelkkä tutin laitto auttoi. Poika oli aiemmin mennyt nukkumaan vasta puolen yön kinttailla, mutta päiväunien rajaaminen kahteen kappaleeseen auttoi siinä. Suurinpiirtein 7 kk iässä tuli takapakkia. Ilmeisesti syynä hampaat. Sorruin antamaan tissiä kahdesti yön aikana, klo 3 ja klo 6. Huutoa oli aika paljon ennen kolmea ja yritin silti pitkittää sitä ekaa syöttöä siihen klo 3 asti. Mutta poikahan ei kellosta mitään ymmärrä ja tissiä kun yöllä sai, niin oletti että sitä aina on tulossa kun vähän huutaa. Siksi siis kannattaa lopettaa yösyöttö kerralla ettei vauva ole ihmeissään että joskus sitä tissiä saa, joskus taas ei...
Jossain vaiheessa siinä aloimme antamaan vettä muilla heräämisillä. Nyt runsas pari viikkoa sitten lopetin yösyötöt kokonaan. Tissiä annan vasta aamulla puuron jälkeen. Puuron teko ja jäähtyminen kestää 20 - 30 min. Ei ainakaan pojalla mene sekaisin mikä on päiväsyöttö. Tissitän yleensä vain ruokailun päätteeksi. Yösyötön huono puoli itselläni oli se että menkat alkoivat. :)
Se vaan että mikään näistä operaatioista ei ole auttanut omia yöuniani. Mies kun on töissä, hän ei voi yöheräämisiä hoitaa ainakaan viikkoisin. Muutaman kerran kyllä on ollut viikonloppuna suuri apu kun olen saanut nukkua univelkoja pois. Kahtena yönä putkeen en ole kuitenkaan voinut nukkua hyvin. Jotenkin kroppa on tottunut tähän risaiseen unirytmiin. Vaikka en kuule vauvan meteliä, niin toinen yö on risainen, koska jo ensimmäisen yön aikana olen saanut suurimmat univelat pois. Yksi kerta poika oli mummulassa kaksi yötä putkeen. Kävin välillä kylläkin imettämässä häntä. Otettiin miehen kanssa pienimuotoinen loma, kylpyläreissu ja laivamatka. Tosiaan laivalla sitten heräilin vähän väliä vaikka kuinka yritin nukkua. Ja alkoholiakaan ei tullut paljon nautittua... :) Nyt taisi kyllä mennä hieman asian vierestä. No, joka tapauksessa jos isi hoitaisi poikaa kaksi yötä putkeen, niin jotenkin tuntuisi turhalta valvottaa isiä kun itse lojuu sängyllä silmät auki...
Tuli eilen puheeksi neuvolassa nämä pojan univaikeudet. Poika siis herää noin kahden tunnin välein läpi yön. Annoimme aina vettä kun hän heräsi. Se auttoikin yleensä hyvin (nukahti heti). Joskus aina tuli niitä kertoja (2-3 / viikko) kun ei auttanut mikään. Poika huusi ja potki 1,5 tuntia putkeen. Ainoastaan auttoi, kun otti viereen ja piti tiukasti kiinni. Silloinkin hän yritti väkisin nousta ylös ja itki vähän väliä. Välillä taas yritti nukkuakin. Noin puolentoista tunnin päästä hän sitten väsähti ja saattoi nukkua taas sen 2 tuntia. No, neuvolasta ne antoi semmoisen unikouluvihkosen. Viime yönä yritin mennä sen mukaan. Hyvin ohjeiden mukaan meninkin, mutta aamulla kyllä väsytti. Nyt päikkäreille hän meni ihan ilman hyssyttelyjä. Nukahti siis yksin omaan sänkyyn. Saa nähdä auttaisiko tämä meille. Olen meinaan menossa helmikuun 13. päivä töihin ja siihen mennessä on pakko öiden parantua. Mies pitää kylläkin vapaitaan vielä pari viikkoa joten siitä pieni apu öihin, mutta jollei ne yöt lähde pian paranemaan, niin töissä olo on kyllä painajaismaista. Tähän asti olenkin vähän rennommin ottanut nuo yöt, nukuttanut pojan syliin ym. Töiden takia ei kyllä sitä voi enää tehdä!
Isi hoitaa tänään yökoulun joten itse saan taas vähän unta. Sunkin kannattaa tehdä niin että isi hoitaa ainakin ensimmäisen yön. Kun niitä ynivelkoja saa pois niin sitten itsekin jaksaa paremmin pitää unikoulusta kiinni. Viime yönä monta kertaa meinasin ottaa pojan viereeni nukkumaan. Poika oli tunnin kuluessa hypyyttänyt mua 5-6 kertaa korjaamaan tunnia ja silittelemään. Välillä ei ollut edes nukahtanut vaan huutanut vähän väliä. Tämä ei ole siis mikään huudatusunikoulu, mutta ei sitä voi jokaiseen äännähdykseenkään reagoida.
Unikoulun pääpointit ovat seuraavat:
- Päivärytmi
- Selkeät iltarutiinit
- Vauvan täytyy nukahtaa itse omaan sänkyyn. Jos hän yöllä herää, hän ei pelästy, koska herää sieltä mihin on nukahtanutkin
- Palvelut minimoidaan yöllä
- Ei reagoida heti vauvan ääntelyyn
- Koitetaan ensin tarjota vain tuttia ja/tai unilelua
- Ei oteta vauvaa pois sängystä
- Ei leikitä tai jutella vauvan kanssa
- Ei syötetä tai juoteta
- Vaihda vaippa ainoastaan jos on pakko (pissa on tullut yli tai on kakannut tai jos iho sitä vaatii)
- Vauvaa ei saa itkettää kohtuuttomasti. Käy lohduttamassa 5-15 min välein. Älä jää sängyn viereen, vaan laita lapsi nukkumisasentoon, anna tutti tai unilelu ja sano:"Nyt nukutaan, on yö"
Enemmän päivärytmistä ja iltarutiineista on siinä neuvolan vihkosessa, mutta yöhön liittyvät neuvot ovat suurin piirtein kaikki lueteltu tuohon.
Tästä taisi tulla aikas pitkä sepustus, mutta toivottavasti on avuksi (ja toivottavasti tuo unikoulu tulee auttamaan meitäkin :) ).- pampula
sydamellinen kiitos kaikille vastanneille!
on aivan ihanaa olla aiti, mutta aivan kamalaa olla loppuunvasynyt aiti, eiko?:) erityisesti kun mies ei voi valvoa oita toiden vuoksi,muuta kuin viikonloppuisin.
sain paljon vinkkeja vastauksista. me aloitetaan
tama "koulu" , kun miehella loma pian.
kiitos, ja jaksamista samassa tilanteessa oleville! - Pojan äiti
pampula kirjoitti:
sydamellinen kiitos kaikille vastanneille!
on aivan ihanaa olla aiti, mutta aivan kamalaa olla loppuunvasynyt aiti, eiko?:) erityisesti kun mies ei voi valvoa oita toiden vuoksi,muuta kuin viikonloppuisin.
sain paljon vinkkeja vastauksista. me aloitetaan
tama "koulu" , kun miehella loma pian.
kiitos, ja jaksamista samassa tilanteessa oleville!Aattelin ilmoittaa tänne unikoulun menestymisestä... :)
Toisena yönä poika heräsi 2 kertaa ja pelkkä tutti, unilelu ja makaamaan laitto riittivät. Poika heräsi kylläkin klo 6:50 niin ettei unta enää saanut, eikä sitten viitsitty enää silloin huudattaa, kun yö oli niinkin hyvin mennyt. Kahvin (ja suht hyvin nukutun yön) voimalla sitten itsekin jaksoi silloin nousta.
Kolmantena yönä poika nukkui 20:45-7:30 ilman heräämisiä! Ja silloin 7:30 nousi seisomaan, kiekaisi muutaman kerran, kitisi hetken ja alkoi höpöttämään uninallen kanssa, sitten nukatti vielä tunniksi.
Nyt neljäs yö takana. Poika nukkui iltayhdeksästä puoli kahdeksaan. Yöllä kuului jotain vaimeaa kitinää, mutta poika ei edes noussut ylös. Taisi siirtyä vain univaiheesta toiseen. Itselläni oli meinaan se yksi hyvin nukuttu yö alla, joten en pystynyt toista nukkumaan hyvin putkeen. Heräilin itse vähän väliä ja siksi kuulinkin niitä pieniä kitinöitä... Jos pojan unet jatkossakin pysyvät näin hyvinä niin ehkä alan itsekin oppia nukkumaan. Löytyisiköhän unikouluohjeita äideille? :)
Mutta voimia sinulle pampula ja onnea unikouluun! - väsähtänyt
Pojan äiti kirjoitti:
Aattelin ilmoittaa tänne unikoulun menestymisestä... :)
Toisena yönä poika heräsi 2 kertaa ja pelkkä tutti, unilelu ja makaamaan laitto riittivät. Poika heräsi kylläkin klo 6:50 niin ettei unta enää saanut, eikä sitten viitsitty enää silloin huudattaa, kun yö oli niinkin hyvin mennyt. Kahvin (ja suht hyvin nukutun yön) voimalla sitten itsekin jaksoi silloin nousta.
Kolmantena yönä poika nukkui 20:45-7:30 ilman heräämisiä! Ja silloin 7:30 nousi seisomaan, kiekaisi muutaman kerran, kitisi hetken ja alkoi höpöttämään uninallen kanssa, sitten nukatti vielä tunniksi.
Nyt neljäs yö takana. Poika nukkui iltayhdeksästä puoli kahdeksaan. Yöllä kuului jotain vaimeaa kitinää, mutta poika ei edes noussut ylös. Taisi siirtyä vain univaiheesta toiseen. Itselläni oli meinaan se yksi hyvin nukuttu yö alla, joten en pystynyt toista nukkumaan hyvin putkeen. Heräilin itse vähän väliä ja siksi kuulinkin niitä pieniä kitinöitä... Jos pojan unet jatkossakin pysyvät näin hyvinä niin ehkä alan itsekin oppia nukkumaan. Löytyisiköhän unikouluohjeita äideille? :)
Mutta voimia sinulle pampula ja onnea unikouluun!Päätös unikoulusta myös meillä nyt kypsynyt ja ensi yöstä alkaa toteutus. Eli poika 6kk, syö hyvin kiinteitä ja iltapuuron ja tissin klo 21, minkä jälkeen nukahtaa vaivatta omaan sänkyynsä itsekseen. Mutta 23 alkaa heräily, tasaisesti kahden tunnin välein ja jatkuu aamuun. Tissillä tähän saakka tainnutettu. Nyt kuuluu kysymys: oletteko siirtäneet omaan huoneeseen ja sitten aloittaneet unikoulun vai toimiiko koulu myös jos pitää samassa huoneessa?? Tilat kun tulevat vähän vastaan...
- ToivokasMama
väsähtänyt kirjoitti:
Päätös unikoulusta myös meillä nyt kypsynyt ja ensi yöstä alkaa toteutus. Eli poika 6kk, syö hyvin kiinteitä ja iltapuuron ja tissin klo 21, minkä jälkeen nukahtaa vaivatta omaan sänkyynsä itsekseen. Mutta 23 alkaa heräily, tasaisesti kahden tunnin välein ja jatkuu aamuun. Tissillä tähän saakka tainnutettu. Nyt kuuluu kysymys: oletteko siirtäneet omaan huoneeseen ja sitten aloittaneet unikoulun vai toimiiko koulu myös jos pitää samassa huoneessa?? Tilat kun tulevat vähän vastaan...
Tää vastaus tulee nyt vähän liian myöhään tähän kysymykseen, mut kirjotanpa kuitenkin. Meillä vauva (9.5kk), on nukkunu samassa huoneessa unikoulun alettuakin ja ihan hyvin on toiminu. Neiti nukahti unille vasta 22-24 välissä ja heräsi lähes poikkeuksetta 1-2 tunnin välein, ja nukkuikin sitten usein perhepedissä tämän takia, jotta tissitainnutus olisi ollut mahd. vaivatonta. Kun kiinteitä alkoi mennä mielestäni tarpeeksi, aloitimme unikoulun tassuhoitoperiaatteella 8kk iässä siten, että aamuyöstä 5-6 aikaan vielä imetin, kun pelkäsin, että tytöllä on kova nälkä. Hoidettiin heräämisiä miehen kanssa vaihdellen, vaikka hän käykin töissä. Yöt parani pian, päästiin aikaisemmin nukkumaan ja mentiin 3-6 tunnin pätkiä, aamuyöstä 2 tunnin pätkiä. Nyt sitten päätin 3 yötä sitten lopettaa myös tuon aamuyön imetyksen, jotta ruoka maistuisi paremmin ja unet aamuyöstä pitenisi vielä. Samalla säännöllistimme päiväunia ja -ruokailuja entisestään. Nyt typy onkin nukkunu ysistä alkaen kaikkina öinä jopa 7h putkeen, mutta kuudelta alkaa huutokonsertti, johon ei auta sylissäpito, ei vedenjuonti yms. Eilen rauhoittui syliin seiskalta ja sitten nukahti sänkyyn. Puolentoista tunnin päästä typy heräsi pirteänä ja iloisena. Mutta tänä aamuna noustiin suosiolla seiskalta ylös, kun ei näyttänyt uni tulevan väsymyksestä huolimatta. Saa nähdä kauan tätä kestää...
- äippä..85
väsähtänyt kirjoitti:
Päätös unikoulusta myös meillä nyt kypsynyt ja ensi yöstä alkaa toteutus. Eli poika 6kk, syö hyvin kiinteitä ja iltapuuron ja tissin klo 21, minkä jälkeen nukahtaa vaivatta omaan sänkyynsä itsekseen. Mutta 23 alkaa heräily, tasaisesti kahden tunnin välein ja jatkuu aamuun. Tissillä tähän saakka tainnutettu. Nyt kuuluu kysymys: oletteko siirtäneet omaan huoneeseen ja sitten aloittaneet unikoulun vai toimiiko koulu myös jos pitää samassa huoneessa?? Tilat kun tulevat vähän vastaan...
me siiretiin poika omaan huoneesen nukkumaan jo 2kuukauden iässä.ennen sitä otin pojan viereen ja annoin tissiä mutta ku maitoaa ei sitten tulutkaan kuin vaivaiset 6-7viikoa niin siirytiin korvikeisiin jotka sitten anetiin siinä 22 aikaan ja unirätti(unti)kasvoille niin että nenä ei peity ja saa happea,niin sitten nukahdetiin. 2 kuukauden iässä siirettyään omaan huoneeseen jatketiin samaa rutiinia ja nukahtuaan poika siiretiin omaan sänkyyn, yöllä nousin 2-4kk aikana noin 1-2 joskus 3kerta 3-5välillä ja aina syötön yhteydessä unirätti kasvojen viereen siten että hipaisi poskea,sitten heti syötettyään tutti suuhun ja varovainen kaantäminen kyljelle.nyt 8kk nukahtaa omaan sänkyn unirätin kanssa (olo turvallinen kuin on unirätti, voi olla myäs vaikkapa lelu).öisin ei ruokaa. välillä jos öisin poika heräilee niin laitan rätin viereen niin kyllä otaa sen sitten siitä itse kainaloon ja kääntä kylkeä (joskus tutti)ja nukahtaa siihen.yö syöttämiset vähensin yhteen kertaan ja siitä aina maitoa vähemmän ja vähemmän kunnes enä noin alle 50 milli ja kokonaan pois.poika sitten menee nukkumaan 21.00-22.00 ja herää siinä 9-10 aikaan,joskus saataa nousta 8.30,yleinsä en nosta pokaa sängystä vaan käyn antamassa maitoa ja lelun,kirjan ja meen takas jatkamaan unia ainakin siilen puoli 11 asti, sitten noustaan ja syödään aamupala siinä 11 aikaan.päikkäreile siirytään noin 12-1 aikaan,noustaan 2-3 välillä ja sit illalla vielä päikkäreille tarvittaessa 4-5 aikaan noin tunniksi ja sen jälkeen sitten leikitään siihen 9.Sen jälkeen pesulle,vaipan vaihto,yöpuvun pukeminan ja koko yö rutiini uudestaan.Joka päivä sama juttu niin lapsi opii milloin syödään aamupala ja samanlaisesti milloin menään nukkumaan ja se sitten käy helpommini ku lapsi on tottunut ja tietää että mitä seuravaks sitten tapahtuu. (mut jokaisella omalla laila,omat ajat).Kuitenkin on sitä mieltä että ainakin joku päivän järjestys/rutiini pitäisi olla niin ne yötkin mene parmmini.
- *****
Hei,
meillä alkoi mennä kanssa siihen että poika heräs ainakin 5 kertaa yöllä tisulle ja viereen nukkumaan. Tämän takia sitten heräsi aina ihan kauhean pahalla päällä ja ei mennyt kuin vajaa tunti niin sai laittaa jo ekoille päiväunille.
Poika oli tuolloin jotain 10 kk. Unikoulua ei tarvinnut pitää kuin vaan yksi yö. Heräili kyllä mutta jatkoi unia kun paijasi päästä tai laittoi tutin suuhun. Aamulla sitten siinä 5-7 aikoihin sai taas tisua ja nukkui "loput" vieressä.
Kamalahan se oli toista huudattaa :( Tuo kun ei periksi antanut vaan huusi läpi yön välillä nukahtaen. 5 aikaa alkoi sitten jo naureskelemaan pirteänä. Onneksi seuraava yö meni hyvin.
Toivottavasti saatte yöt nukuttua läpi piankin :) - iiu
meillä on 9.5kk vanha poikalapsonen, joka vieroitettiin 4kk iässä yösyömisistä niin että illalla menimme lämpimään kylpyyn, annoimme pottuvelliä ja laitoimme omaan sänkyyn nukkumaan, jossa täytyi kyllä toisinaan käydä useampaan otteeseen, mutta nukahti kuitenkin. tai sitten voitte kokeilla vähentää niin että viikon tai kahden päästä lapsi ei saa enää ruokaa. niin en saanut selvää että itkeekö lapsenne vai möliseekö itsekseen. kyllä meilläkin herätään välillä yöllä, mutta jos lapsi ei itke niin eihän sillä mitään hätää siellä sängyssä ole, antaa lapsen olla silloin rauhassa siellä ja yleensähän lapset nukahtavat uudelleen... vaikeata se varmasti on mutta mikään ei tapahdu hetkessä ja toivotan kovasti voimia ja jaksamista sinne.
- tyytyväinen äiti
elizabeth pantley pehmeä matka höyhensaarille.
http://www.babyidea.fi/aidille/aptutuksi/appantley.html
löytyy myös suomeksi.
ei kytkyjä,- MiKi
Meidän neiti on 5kk ikäinen, ja tähän asti ollut varsinainen tissitakiainen. En voinut jättää tyttöä isille edes kauppa reissun ajaksi koska halusi roikkua tissin päässä 24/7. Neiti nukkui vieressämme, koska omassa sängyssä havahtui vain huutamaan. Ei auttanut muuta kuin ottaa tissille ja jatkaa unia muksu vieressä, muuten olisi ollut koko perhe väsyneenä seuraavan päivän.
Tyttö ei syönyt tuttia eikä kelvannut tuttipullokaan. Tuossa yksi yö kyllästyin kun joka kerran jälkeen kun neiti nukahti tissille viereeni nostin hänet nukahtaneena pinna sänkyyn, viimeistään tunnin päästä heräsi huutoon...sanottakoon vielä että vaunuihin neidin saa kyllä päiväunille.
Päätin kokeilla lievää unikoulua. Rauhoitin tytön pinnasänkyyn, ja lähdin pois makuuhuoneesta. kun huuto alkoi, odotin minuutin ja palasin viereen, silittelin ja paijasin... ei meinannut rauhoittua millään, mutta päätin käydä kaivamassa tutin esiin ja kokeilla jos se sattuisi kelpaamaan. Yllätys yllätys se kelpasi, ja sitä sitten imeskeltiin. Taas poistuin makuuhuoneesta ja odottelin että huuto alkaa, ja alkoihan se. Seuraavaksi odotin 2min ja menin uudestaan makariin ja lykkäsin tutin suuhun ja silittelin. Taas poistuin. Kun väliä oli 4min alkoi neitimme olla todella raivona, kirkui pää punaisena, niin että kyyneleet valuivat vuolaana virtana ja nenä oli mennyt räästä tukkoon, nostin syliin ja rauhoittelin. Huomasin että jos olisin jatkanut edellisellä käynnillä silittelyä olisi tyttö nukahtanut tutti suuhu omaan sänkyyn. Joka tapauksessa rauhoittelun jälkeen laitoin tytön sänkyyn ja tutin suuhun ja silittelin niin tyttö nukahti. Ilta unille mentiin myös samaa kaavaa noudattaen, mutta edellisestä viisastuneena en antanut tytön raivostua vaan menin 1-2min välein rauhoittelemassa, eikä ehtinyt tyttö suutua, rauhallisein merkein sitten omaansänkyyn nukahdettiin. Yö nukuttiin hienosti. Imetän vielä osittain joten nostin yöllä tytön viereen tissille ja syönnin jälkeen takaisin sänkyyn. Uni jatkui hienosti.
Seuraavana päivänä ensimmäiset päikkärit nukuttiin vaunuissa ja toisille päikkäreille vein omaan sänkyyn jolloin istuin 5min tytön vieressä, alussa hieman silitellen ja muutaman kerran laitoin tutin suuhun ja poistuin makkarista. Olin melkein varman että kohta alkaa huuto, mutta kun kymmeneen minuuttiin ei ollut mitään kuulunut menin kurkkaamaan niin siellähän sitä nukuttiin suloisena tutti suussa ja toisella kädellä puristettiin uninallen käpälää. En voi uskoa kuinka helppoa se oli! Sen vain huomasin että jos olisin sinä ensimmäisenä päivänä jatkanut silitelyä olisi tyttö nukahtanut jo aikaisemmin, eikä olisi tarvinnut antaa itkeä. Meillä ei ollut siis ongelmää unirytmin kanssa vaan sen kanssa ettei nukuta omassa sängyssä. Enää kun ei uskaltanut nukuttaa viereen koska pyörii ja kierii niin paljon että kohta vielä putoaa reunoilta alas. Kannattaa siis ottaa oman lapsen tempperamentti huomioon ja kuunnella merkkejä ettei ehdi mennä raivon partaalle. Oikeassa unikoulussahan kuulemma pisin väli mitä lapsen antaa huutaa on 15min, meillä siitä ei olisi tullut mitään.
Mutta täytyy sanoa että tuosta tutin hyväksymisestä olen aivan ihmeissäni;) Tosin olen kuullut toisenkin tapauksen jossa 6kk ikäinen lapsi hyväksyi tutin yhtäkkiä vaikka se ei ollut koskaan aikaisemmin kelvannut. Neiti siis oppi kahdesta nukuttamis kerrasta nukahtamaan itsekseen omaan sänkyyn.
- samsaraa
haluaisin muistuttaa, että pienen vauvan itku ei ole vihan ilmaus (täälläkin monessa vastauksessa sanotaan " lapsi raivosi pää punaisena") vaan hädän ilmaus. imeväinen on TÄYSIN riippuvainen emostaan jonka maito ja hoiva takaavat eloonjäämisen mahdollisuuden. vauvan itku on biologinen ilmiö, se takaa huolenpidon. vauvat eivät tiedä että olemme laskeneet kuinka monta pilttipurkkua, puurolautasellista tai imetyskertaa ne tarvitsevat päivän aikana pysyäkseen elossa ja kaavaakseen. niille äidin poissaolo on elinehdon poissaoloa. siksi imeväisikäisen itkuun kannattaisi suhtautua todelllisen hädän merkkinä eikä kiukutteluna. kun lapsi kasvaa ja perusturva on kunnossa (ts.lapsi on kokenut että hänen tarpeisiinsa vastataan, hänen oloansa uskotaan ja tullaan luokse silloin kun on hätä) hän lopulta oppii nukahtamaan itsekseen. tiedän että valvominen on rankkaa, minulla on itselläni puolivuotias kukkuja, mutta yrittäkää muistaa miksi vauva itkee. sille yksinjäämisen hätä on todellinen. itseäni on auttanut jaksamaan myötätuntoharjoitus, jossa itse asetun vauvan osaan ja kuvittelen miltä tuntuu olla täysin hoivaajastaan riippuvainen, joka ei osaa sanoin ilmaista mitä tarvitsee.
tsemppiä kaikille! suosikaa pehmeitä unikouluja joissa lapsen lähellä ollaan. muistakaa että kaikki muuttuu koko ajan, tämäkin vaihe on ohimenevä. omaa jaksamista auttaa myös että pyytää kerran päivässä jota kuta toista pitämään vauvalle seuraa puolen tunnin ajan ja joko ottaa torkut itsekseen tai meditoi. me voimme aikuisina pitää itsestämme huolta, mutta vauva ei vielä voi. hän tarvitse meitä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Yritän tänään laittaa taajuudet kohdilleen
Jotta törmätään kirjaimellisesti. Ei tätä kestä enää perttikään. Olet rakas ❤️662258Onko kaivattusi
kyltymätön nainen, pystyisitkö olemaan hänelle loputon mies, vai meneekö toisinpäin.381863Vanhuksen varpaankynsien leikkaus 89 euroa...
Huh huh.......Parturikäynti olisi varmasti ollut 250 euroa? Kallis on suomi nykyään.1711520Viulu vaiennut
Eikö pisnikset suju ? Vai miksi pahin yrittäjä vouhka on "kadonnu" maan alle. 🤣231507Anne Kukkohovi. Myy likaisia alushousujaan.
Kuka ihme ostaa jonkun naisen likaisia alushousuja, menee lujaa kyllä tälläkin housujen myyjällä.851234Nainen, sellaista tässä ajattelin
Minulla on olo, että täällä on edelleen joku, jolla on jotain käsiteltävää. Hän ei ole päässyt lähtemään vielä vaan jost1811167Kyllä tekee kipeää
Luopua kaikesta mitä on elämässä saavuttanut😞 ei vaan ole enää yhtäkään hiljaista vuorokautta🤬241110Kauanko skuutteja on siedettävä? Ei tietoa liikennesäännöistä, ajellaan miten sattuu ja missä vain.
Kauanko on kestettävä sähköpotkulautojen terrorismismia? Niillä ajelevat eivät tiedä, tai jos tietävätkin, niin eivät vä1051084- 77939
En mä tiedä mitä tapahtuu
siis tykkäisitköhän musta oikeasti. Ehkä oot pelannu liikaa rahapelejä, ehkä rakastat tyhjiä arpoja.9932