Elämäni on käynyt perhanan tylsäksi ja rutiinin omaiseksi. Jokainen päivä on ennalta arvattavissa, käyn töissä, sen jälkeen ehkä käyn jumpalla sitten kaupan kautta kotiin ja nukkumaan.. Tuntuu että olen jumissa. Miten tällaisesta olosta pääsee etenemään? En kuitenkaan haluaisi vaipua epätoivoon kun elämän perusasiat ovat kuitenkin hyvin, enkä haluaisi pilata elämääni tällaiseen.. Miten te saatte sisältöä elämään? Onko parisuhteen etsiminen tässä tapauksessa paras vaihtoehto, vai epätoivoista?
rutiinin omainen elämä
jlö
3631
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Näinhän se menee, kun elämänsä saa järjestykseen, niin siitä tulee rutiininomaista. No, mitäs pahaa siinä on? Ainakin se, että se on v*tun tylsää sitten. Ympäriinsä luuhaaminen, valvominen, juopottelu, useiden kumppaneiden (huonojen sellaisten) pitäminen jne ei tod ainakaan paranna oloa..
Muuta, mutta. Kunnon parisuhdehan olisi kiva, siinäpä kysymys miten sen saavuttaa sitten.. Sitä odotellessa olen tehnyt ylläolevaa ja sen lisäksi matkustellut, hankkinut uusia ystäviä ja kokeillut uusia harrastuksia. Ei, eipä ole vielä onnistanut. Ehkä jonain päivänä. Tsemppiä sinulle!
aina niin kaksista ole.
Siinäkin pääsee helposti rutinoitumaan.
Aamuaskareet, jos lapsia ne päivähoitoon, töihin, lapset pois päivähoidosta, kauppaan, kotiin, ruoanlaittoa, siivoamista ja sitten ilta askareet ja lasten nukutus, itsekin siinä vaiheessa jo niin poikki että nukkumaan.
Se on itsestä kiinni mitä haluaa elämältä ja ainahan se näyttää "ruoho vihreämmältä" aidan takana.
Aika tuttua on tuo arjen rutinoituminen minullakin. Ainakin näin kovien pakkasten aikaan sitä vaan jämähtää helposti kotiin ja päivät kuluvat samalla lailla. Onneksi yhden ystävän kanssa tulee keksittyä jotain pientä piristystä arkeen, ei sen tarvitse olla mitään kummoista. Perjantaina saunoimme hänen luonaan ja laitoimme kasvonaamiot sun muuta ihonhoitojuttuja ja puhuimmme vain kaikenmaailman juttuja. Leffa katsottiin ja herkuteltiin. Mulle jo tuomoinen pieni asia on piristävä, varsinkin kun en omista telkkaria.
Entäpä jos kävisit lenkillä, hakisit kirjastosta jotain hyviä kirjoja, kävisit kavereiden kanssa elokuvissa tai keksisitte porukalla joka kuukausi jonkun kivan puuhan, elokuvan, ravintolassa käynnin tai jotain tälläytymisjuttuja