poissa olo työstä?

vaan meinasit, minä oisin todennäkösesti vastaavassa tilanteessa tempassu.

Joskus aikanaan, kun vielä jouduin käymään töissä kodin ulkopuolella, niin muutaman kerran piti koirien takia olla pois.
Pari kertaa synnytysten takia ja kerran piti lähteä lääkäriin paikkuuttamaan nartun päätä, kun sai vieraan irtokoiran silmilleen kesken lenkin.
Hyvin töissä suhtauduttiin, tosin meillä kyllä pomokin tiesi, että koirat on mulle se ehdoton ykkösjuttu ja työpaikka saa jäädä, jos niistä tulee napinaa.
Reilu oli meillä meininki puolin ja toisin, monesti olin itsekin paikkaamassa, jos jollekulle muulle tuli jotain yllättäen.

lääkäripäivillä Helsingissä puhuttiin tuosta samasta aiheesta, tosin koiran asemassa oli tietysti ihminen. Eli onko oikein kirjoittaa potilaalle sairaslomaa jos läheinen on vaikka kuollut. Jos suru on sairaalloista ja vaikuttaa jo työpanokseenkin on mielestäni oikein olla sairauslomalla. Tietysti se riippuu työnantajastakin että kuka hyväksyy työssä poissaolon selitykseksi koiran kuoleman.

olen ollut molemmissa tapauksissa pois töistä. Tosin toimin fiksummin kuin sä, hain sairaslomaa. Munhun iski äkillinen oksennustauti. Toisella kerralla hain masennuksesta sairaslomaa.

Aina on joku töissä, joka ei ymmärrä, joten mitäpä sitä siellä kertomaan.

jouduin aina hoitamaan synnytykset lomillani tai vuoronvaihdoilla. Ei ymmärtänyt ylihoitaja virkavapaa anomuksia koiran synnyttämistä varten. Eli ei lähtenyt puollolla liikkeelle. Pienillä kiristyksillä kyllä. Jos nyt tulen ylimääräiseen niin saanko jos tarvitsen.......

siis äkillisiä sairauksia taikka juuri äkillistä koiran kuolemaa/ lopettamista?

Ei kannata kertoa työtovereille,eikä varsinkaan pomolle, että on koiran kuoleman vuoksi poissa,kannattaa mennä hakemaan lääkäriltä lomaa ja todistus jos on ahdistunut, työnantajalle ei ole pakko kertoa sairasloman syytä,eikä se aina ole viisastakaan.

Työehtosopimusten mukaan mitään vapaita ei tarvitse antaa.
Itse olen synnytysten ajaksi varannut kesälomia. Joustavan töpaikan ansioista myös äkilliset koirien sairastumiset ovat hoituneet ylityövapailla tai vuosilomilla.

Kyllä minun mielestä voi sairaslomaa pari päivää pitää koirankin kuoleman vuoksi,jos siltä tuntuu,onhan ihan yleisesti hyväksyttyä muunkin järkyttävän tilanteen jälkeen.Jos tulisi niin äkillinen sairastuminen koiralle,ettei siihen ehtisi varautua,pitäisin kylmästi myös hoitovapaapäivän.Jos tarve olisi enemmän,sitten vuosilomapäiviä.Poissaolon syytähän ei tarvitse työnantajalle kertoa.En siltikään kokisi olevani huono työntekijä,jotkut ovat poissa paljon pienemmistäkin.

Viime keväänä jouduin tekemään raskaan päätöksen nukuttaa koirani(4,5v.) ikiuneen. Koirani sairastui vaikeasti ja puoli vuotta sitä yritettiin hoitaa kaikin mahdollisin tavoin. Mikään ei kuitenkaan auttanut, ihmettä ei tapahtunut ja väistämätön oli edessä. Vaikka olin jo jonkin aikaa joutunut tekemään surutyötä, lähtö oli kuitenkin kova paikka...sen verran että olin töistä pois neljä päivää(tiistaina vietin viimeisen päivän koirani kanssa, ja ke-pe totuttelin uuteen tilanteeseen toisen koirani kanssa).

Itselleni kertyy pekkaspäiviä ja vaikka niiden pitämisestä pitäisi sopia työnantajan kanssa hyvissä ajoin etukäteen sain vapaata yhden päivän "varoitusajalla". Osin tämä johtui työnantajani ymmärtäväisyydestä(pomoni tietää kuinka tärkeitä koirani ovat minulle), osin työni luonteesta johtuen(vastuullani on ihmishenkiä ja kallista omaisuutta).
Sekä työnantajani että useimmat työtoverini suhtautuivat asiaan ymmärtäväisesti. Mahtui joukkoon tosin yksi ääliökin, jonka mielestä koirat on VAIN koiria. Hänelle totesin että minulle koirani on perheenjäseniä ja jos hän ei sitä ymmärrä, olkoon se hänen puutteensa!

Jokainen kokee surun eri tavalla ja jokaiselle suotakoon oma tapansa toipua menetyksestä. Toiset haluavat surra välittömästi omissa oloissaan, toiset taas haluavat purkaa surunsa tekemällä töitä ja siirtämällä pahaa oloa johonkin "parempaan" ajankohtaan. Mielestäni on tervettä hakea vaikka sairaslomaa(jos ei muuten vapaata saa), siksi ajaksi että pääsee pahimman surun yli.