On tyttö tämä ehkä pieni ja hento
joskus olemus tiukka, toisinaan rento
voi kynästään usein runokin lähteä
kun haaveillen katselee kaukaista tähteä.
Vaan mitä on siellä tähtien takana
on tietomme siitä kuin valkea lakana
on ihminen yltänyt vain kuuhun saakka
sinne lentää ei jaksa tuo musta naakka.
On ajatus kuitenkin villi ja vapaa
se miettii ja keksii monta tapaa
miten kahleeni kaikki voisin heittää
ja taivaan sineen mun kasvoni peittää.
Mutta säpsähdys vain ja arkeen mä herään
tavarat muutamat jälleen mukaani kerään
kahvini hörppään, oven kiinni taas laitan
polkuni jatkuu, matkalla kukkasen laitan.
Taakse kun katson, tiedän mitä on siellä
mut mitä huominen tuo, sitä en miellä
siksi nauttia tahdon mä päivästä tästä
kiitos Luojani sulle sinestä taivaan - ja elämästä.
joskus olemus tiukka, toisinaan rento
voi kynästään usein runokin lähteä
kun haaveillen katselee kaukaista tähteä.
Vaan mitä on siellä tähtien takana
on tietomme siitä kuin valkea lakana
on ihminen yltänyt vain kuuhun saakka
sinne lentää ei jaksa tuo musta naakka.
On ajatus kuitenkin villi ja vapaa
se miettii ja keksii monta tapaa
miten kahleeni kaikki voisin heittää
ja taivaan sineen mun kasvoni peittää.
Mutta säpsähdys vain ja arkeen mä herään
tavarat muutamat jälleen mukaani kerään
kahvini hörppään, oven kiinni taas laitan
polkuni jatkuu, matkalla kukkasen laitan.
Taakse kun katson, tiedän mitä on siellä
mut mitä huominen tuo, sitä en miellä
siksi nauttia tahdon mä päivästä tästä
kiitos Luojani sulle sinestä taivaan - ja elämästä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
*pyyhkii silmäkulmaansa*
kaunis runo, arkipäivää höystettynä sinisillä ajatuksilla :)
Kiitos, voin taas jatkaa hyvillä mielin täällä missä olen.
kaunista.Kirjaksi ja markkinoille.Tabermannkin käy kateelliseksi.Lisää.
Kiitti vaan.
Mulla on tällä hetkellä kustantajalla sisässä runokirjan käsikirjoitus ja odottelen piakkoin heidän vastaustaan.
:))