Katsoin eilisen silminnäkijän yksinäisistä äideistä ja syrjäytymisen pelosta...huh huh. Ne ihmiset ei tienny syrjäytymisestä ja yksinäisyydestä mitään. Sitten kun löydätte ihmisen kotoaan istumassa ympärillään 10 vuoden liat,jätteet ,lehdet ,pesemättömät vaatteet ,sängyn vieressä (pölymäärästä päätellen) jo vuosia sitten joltai tutulta saatu joululahja AVAAMATTOMANA,silloin voitte puhua syrjäytymisestä. Se oli surullista katsottavaa, miten joku voi jäädä niin yksin, teki pahaa. Ja ihan pakko on kysyä ,kun aina nämä syrjäytymistä pelkäävät yksinäiset ovat äitejä ,niin missä menee vikaan? missä ovat isät? sillä on suomessa yksinhuoltaja isejäkin enkä ole koskaan kuullut puhuttavan heidän yksinäisyydestää?
silminnäkijä
---
5949
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kirjoitit itsekin, että ohjelmassa käsiteltiin syrjäytymisen pelkoa eli kysehän oli siitä, että sitä syrjäytymistä yritettäissin ehkäistä ennakkoon etteivät asiat olisi siinä pisteessä kun itse esimerkissäsi kerroit. Siinähän tyttö juuri sanoi, että miksi sitä apua saa vasta sitten kun asiat ovat päin mäntyjä eikä siinä vaiheessa kun jotain olisi vielä tehtävissä. Ja sitähän tuolla Rovaniemen projektilla juuri yritetään. Ennaltaehkäistä!
Yksinäisyydellä ohjelmassa mukana oletvat tarkoittivat omien sanojensa mukaan sellaisen tuttavapiirin puuttumista jotka olisivat samassa tilanteessa kuin he ja näin ymmärtäisivät sen miltä heistä tuntuu ja millaisia tuntemuksia heillä on. On aivan eri asia olla nuori yksinhuoltaja kuin elää villin opiskelijanuoren elämää ja olla vastuussa vain itsestään.
Sitä minäkin ihmettelen missä ne isät on? Viettämässä sitä iloista opiskelijaelämää ehkä? Varmaan Suomesta löytyy niitä parikymppisiä yksinhuoltaja isiäkin, mutta pikkusen epäilisin, että heillä on siinä tapauksessa myös vahvempi tukiverkko.
...kylläkin ihan yleisesti ottaen määritelmänä on se, että siitä voidaan puhua kun ongelmat alkavat kasautumaan. Eli esim näiden nuorten kohdalla, yksinäisyys, rahapula, väsymys... Jep, hoitotieteellisestä näkökulmasta voidaan puhua syrjäytymisestä.
Tosin en ihan ole tuon ohjleman kanssa samoilla linjoilla. Muija valittaa rahapulaa, kaapissa on lapselle valmisruokia ja pienissä paketeissa muroja(ilmeisesti ostettu 6pack ja mitä maksaa), ja sitte lopuksi parivuotias syö suklaavanukkaan. Huh huh, ihmettelen.
Muutenkin musta kummallista, miksi ehdoin tahdoin lapsia tehdään nuorena yksin, kyllähän sen jokainen tietä mitä sieltä tulossa on. Valintansa oli tämäkin tyttö tehnyt, ja niin ikävältä kun tuntuukin sanoa saa mielestäni osittain kyllä syyttä itseään..
Toki voi syyttää itseään, mutta mitä sillä saavutetaan? Äitiä tukemalla tuetaan myös lasta ja hänen tulevaisuutta.
....ja sen asianhan mä nimenomaan yritin tuossa viestissä tuoda ilmi, kun alkuperäinen sanoi ettei voida mistään syrjäytymisestä puhua.
Ihmettelen vaan tota ehdoin tahdoin toimintaa. No jokaisenpahan on oma asia.
Mä kiinnitin just samaan huomiota; yhteiskunta ei arvosta kotona olevia äitejä, kun saa niin huonosti rahaa, ja lapsi söi pieneen pakettiin pakattuja, kalliita muroja ja suklaavanukasta. Kaurapuurot pitäs keittää ja ite tehä muutenki ruuat et sais rahat riittämään :D Ja on sitä jonkinmoinen vastuu toimeentulosta itelläänkin..