Poika on nytten 3vko ja 2 päivää vanha. Olen erittäin onnellinen mutta kovin väsynyt. Pojalla on ollut ilmavaivoja jotka on aika ajoin valvottanut öitä. Välillä öisin kun on oikein väsynyt niin tulee kiukku mutta se ei kohdistu koskaan poikaan vaan itseeni ja mieheeni. Saatan hyöriä hermostuneena ympäri taloa ja välillä itkettääkin. Joskus puran vihaani mieheeni joka yrittää kyllä ymmärtää mutta ei hänkään ikuista kiukuttelua kestä varsinkaan väsyneenä. Miehen unen lahjat ovat sen verran hyvät ettei hän herää vaikka poika huutaisi vieressä eli yösyötöt ja hereilläolot kaatuvat aika lailla minun niskaani. Mieheni käy myös töissä joten en häntä viitsi edes yrittää herättää.. Onko muilla tälläisiä öisiä kiukunpuuskia ja miten niistä voisi päästä eroon?
Kun aina väsyttää
mutruturpa
242452
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Ajan kanssa se helpottaa, tulet huomaamaan. Eihän se paljoa lohduta,että sanon näin.
Puhupa neuvolassakin tunnoistasi jollekin. Tapaatko ystäviäsi, onko ketään tukiverkkoa lähellä?
Nyt on tietysti hieman kylmää, mutta pääsetkö edes hetkeksi ulos raittiiseen ilmaan omien ajatustesi kanssa yksin.
Jos kyseessä on esikoisesi, miksi miehesi ei kiinnostu yöllisistä hoidon jakamisista, vai imetätkö?
Puolittakaa vauvan hoitoa mahdollisuuksien mukaan,heti kun se vain on mahdollista.
Älä jää yksin ja hoida itseäsi vaikka ulkoilun merkeissä,heti kun ilmat sen sallivat.
Alku on hankalaa joskus, vaikka vauva vain nukkuisi ja söisikin, mutta jos ilmavaivat muuttuvat koliikiksi, se tulee vaikuttamaan kumpaankin ja pistää suhteen lujille,silloin tarvitsette paljon tukea ja ystäviä ja vuorottaista lepoa jossain muodossa.
T:viiden äiti
Kiitos vastauksestasi.
En ole puhunut ystävilleni tästä vielä ollenkaan. Muutimme juuri uudelle paikkakunnalle enkä ole vielä kerennyt tutustumaan täällä keneenkään. Kaikki ystäväni jäivät toisaalle. Toki olen heidän kanssa yhteydessä mutta pelkään heidän ajattelevan että olen huono äiti (tiedän ettei se pidä paikkaansa mutta mielikuvitus on vilkas) Eräällä ystävälläni on kyllä vuoden ikäinen lapsi. Hän varmasti tietäisi mistä puhun jos vain saisin suuni avattua.
Mieheni kyllä auttaa minua minkä pystyy mutta niin kuin mainitsin hän on todella huono heräämään. Ydinpommikaan ei varmaan häiritsisi tämän herran unia :). Ja hänellä on aamulla 6.00 herätys töihin niin en oikein raaski vettäkään heittää naamalle... Vapaa päivinä hän herättyään hoitaa poikaa ja antaa minun nukkua mutta jostain syystä uni tulee harvoin. Huolehdin koko ajan siitä että olen jotain jättänyt tekemättä...
Sellaista mullakin oli alussa. Ensimmäiset kuukauden elin univelassa ja usein valvoin aamuyöhön kun uni ei tullut vaikka vauva nukkui ihan hyvin. Onneksi se helpotti ja pikkuhiljaa sain nukuttua univelat pois. Vauvasi on vielä niin pieni, että olet hieman ylikierroksilla yöllä ja rentoutuminen on vaikeaa, varsinkin jos vauva valvottaa. Unirytmi löytyy yleensä viimeistään 3kk tietämillä, ja silloin alkaa helpottaa. Yritä ottaa päivänokosia, mutta älä kasaa liikaa paineita nukkumiseen. Helpompi sanoa kuin tehdä... :D
Minulla nyt vuoden vanha poika ja viikko sitten alkoi nukkumaan kokopitkiä yöunia, mutta alussa meilläkin oli koliikkia. Minä olin poikani kanssa ensimäiset puoli vuotta yksin, koska mieheni oli armeijassa. En oikein mista teinkö muuta kuin itkin silloin. Niin väsynyt olin.
Minä herään edelleen öisin eikä meinaa millään uni tulla vaikka miten väsynyt olisin. Meillä tosiaan valvottiin vuoden verran ennen kuin poika oppi nukkumaan. Parisuhde oli kovilla ja kärsii siitä ehkä vähän vieläkin. Arvet jäi ja pysyy.
Jos haluat mailailla niin juttua voi pistää osoitteeseen: [email protected]
Olen saman ikäinen kuin sinä ja minäkin muutin paikkakunnalle, jossa ei ole oikein kavereita. Asun Lahdessa. Mutta, mailaa jo siltä tuntuu..
En tiedä juurikaan lasten hoidosta, mutta ilmavaivoihin on olemassa lääke; Cuplaton ja käsittääkseni sitä on tarjolla myös pienille lapsille, en tiedä onko ihan noin nuorille. Mutta kannattaa kysellä apteekista. Ehkä sinua helpottaa jos vauva saa nukuttua paremmin.
olen kokeillut cuplatonin rinnakkaislääkettä disfatyliä eikä siitä ole ollut ainakaan vielä suurta apua... kiitoksia kumminkin vinkistä...
cuplaton ei muuten auta heti ensimmäisen satsin jälkeen.sitä pitää antaa säännöllisesti joka syötöllä ja vasta parin päivän päästä tuottaa tulosta. eli jos vauvalla masu kipeä nyt,cuplatonin antaminen ei sitö helpota,jos ei ole annettu aikaisemmin.
http://spc.nam.fi/indox/nam/html/nam/humspc/8/265198.shtml
Lisää:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_haku=B&p_artikkeli=far00213
http://www.digipaper.fi/terveydeksi/5158/index.php?pgnumb=65
Kakaralla ikää 3 vk, kelatkaa : KOLME KOKONAISTA VIIKKOA ja akka on jo nyt "niin rikki niin rikki ja ihan vitun väsyny" !!!!!!
Vihaks pistää, sori vaan !
MITEN te nykyajan uusavuttomat olisitte jaksaneet muutama vuosikymmen sitten ?
*pese pyykit käsin
*lämmitä vesi puuhellalla, johon ensin olet ne vitun puut pilkkonut ja sisälle kantanut
*tee safkat
*siivoo
*ruoki mahdolliset kotieläimet ja pidä niiden tilat (karsinat yms) puhtaina
* ja ole vieraiden tullessa kylään "palveleva talon emäntä" !
Sinä "kolmen viikon äitiyden kokenut väsyjä" et olisi selvinnyt listassani olleesta ensimmäisestäkään tehtävästä !
p.s Itsellä ikää 22, EN uus-avuton,
ENKÄ turhan valittaja.
Voi VITTUUUUUUH !!!!!
'
liian ankara? Jo itse synnytys vie hyvin paljon äitien voimia. Uuden tulokkaan kanssa on kova homma kun ajattelet ettei ole tottunut heräämään öisin niin kyllä se ensin väsyttääkin todella paljon. Kaikki sanoo (jotka ei ole lasta saanut) että vauvathan vain syö ja nukkuu.. Pitää paikkansa mutta ei äiti voi nukkua koko aikaa kun pitää kotonakin tehdä jotain. Kyseinen kirjoittaja myös viittasi jutussaan lapsen koliikkiin joka vaatii äidin huomiota lähes koko ajan. Oletko itse kokeillut tehdä ruokaa, pestä pulloja, siivota jne. lapsi sylissä joka itkee koko ajan kun mahaan sattuu?
Kun viittasit miten ennenvanhaan on asiat meneet niin saanen sanoa että tuskimpa ne äidit ole tehneet ihan kaikkea yksin... Joitain tapauksia varmasti on mutta mihinkäs ne miehet silloin oli hävinneet? Vai oliko ennen vanhaan niin että kun lapsi syntyi ei mies ja sukulaiset enää auttaneetkaan äitiä töissään? Mielestäni monissa perheissä silloin talossa asui sukulaisia jotka myös osallistuivat kotitöihin.
että sellaista tälläkertaa...
Olinko liian ankara ? -En.
Kirjoittaja viittasi koliiikkiin. Voihan sitä viitata mihin vaan, mutta herran jumala, KOLME VIIKKOA ?!?!
*Oletko itse kokeillut tehdä ruokaa, pestä pulloja, siivota jne. lapsi sylissä joka itkee koko ajan kun mahaan sattuu?*
-Olen, enkä kolmen viikon (vielä kokonaisen vuodenkaan huutamisen jälkeen!) ole tullut tänne itkemään väsymystäni. Itse lapseni olen maailmaan hommannut. (kahden lapsen äiti siis)
*tuskimpa ne äidit ole tehneet ihan kaikkea yksin*
-Heh ! Ei niin ! Miehet oli pelloilla tai tehtaassa duunissa. Taloudenhoito, ts. KOTI oli naisen yksin. Niin ainakin omassa suvussani, AINA.
*Vai oliko ennen vanhaan niin että kun lapsi syntyi ei mies ja sukulaiset enää auttaneetkaan äitiä töissään?*
-Tekivät rahat millä pidettiin pakka kasassa. Nainen on hoitanut kodin.
YKSIKÄÄN UKKO ei paskavaippija vaihdellut, enkä usko kovin monen naisenkaan itkeskelevän näitä asioita mitä nykypäivänä ämmät näyttää tekevän.
Tasa-arvoko nuorista naisista on tehnyt niin"pirun väsyneitä" ?!? Hyvä ettei miehen tarvitse synnyttää!!!!
...no. Ehkä olen vanhan-ajan nainen, ja näin ollen väärälle vuosikymmenelle syntynyt,
mutta en vaan jaksa ymmärtää. En jaksa ymmärtää ettei jakseta muuta kuin valittaa.
jos yhtään lohuttaa niin saman olen kokenut,väsytti ja itketti kokoajan. päivälläkään ei voi nukkua,kun tuntuu että juuri sillon pitäis kaikkea tehdä tai tulee vieraita tai jtn sitä aina oli.. kaikki maholliset cuplatonit ja eri korvikkeet kokeiltiin läpi,mikään ei auttanut,pahemmaksi vaan meni. lopetin kokonaan cuplatonin annon ja parin päivän päästä loppui suurin ns.turhaitku. nyt olen alkanut antamaan rela-tippoja ja mahakivut ja ilmavaivat vähentyneet 70% ja kakkakin on vihdoin viimein alkanut tulemaan. nyt neiti nukkuu yöt hyvin,herää 6 aamusta syömään ja jatkaa vielä unia 9-10aamulla.voimia,kyllä se vielä hyväksi muuttuu!!parisuhde vaan kärsii....
koskaan kuullut synnytyksen jälkeisestä masennuksesta???????? kerran olet niin saatanan hyvä äiti että pitää tänne tulla pätemään. onneton paskianen olet kun saat tyydystä moisesta.
Eikös teidän nuorien äitien pitäny jaksaa muita paremmin.
Olla kokoajan leikkimässä ja lässyttämässä sille muksulle.
Koliikki saa kenet tahansa vanhemman väsyneeksi. Oli sitten kolmekymppinen tai 18.
Minä olen ainakin tarkoittanut, jos olen puhunut että jaksan paremmin leikkiä lapsen kanssa, niin että lapsella EI ole koliikkia.
Eikö se ole muka hyvä, että äiti hakee edes jostain kohtalotovereita, ettei jää vain masentuneeksi kotiin? Siitähän vasta ne ongelmat kunnolla alkavat.
Jos sinua väsyttää päivisin öisten valvomisten jälkeen, niin nuku aina päivällä kun vauvakin nukkuu. Pienet vauvathan nukkuu paljon, nuku sinäkin. Kotityöt ja muut hommat voi odottaa. Paljon vaan unta sinulle, niin jaksat olla sitten vauvan kanssa valveilla. Kyllä asiat siitä tasaantuu, kun vauva kasvaa.
Itteppähän oot pentusi maailmaan työntäny elä sen mukaisesti tai anna kakarasi fiksummille!
tässä taas yhteiskunnan viisaimpia ihmisiä antaa neuvoa ihmisille jotka tänne kirjoittavat ja purkavat tunteitaan. Syö pask** ja raiskaa sitä kissaas ja itke isälles ;)
ystävälläni on vähän yli kuukauden ikäinen vauva. kovasti on silläkin ilmavaivoja. oon käynyt öisin hoitamassa sitä että vanhemmat ovat saaneet nukkua. on mukava auttaa. ja muutenkin rakastan vauvoja yli kaiken. ja olen vasta 18 en haluaisi omaa kuitenkaan ihan vielä. viime yönä olin hoitamassa ystäväni vauvaa, en malttanut nukkua koko yönä kuin ihan vähän, kun vauva aina rauhottui mahani päälle ja nukahti siihen. tiesin että jos laittaisin sen takaisin sänkyyn se heräisi. joten siinä mä silittelin ja taputtelin tuntikaupalla
ystäväsi saa olla tyytyväinen kun on noin hieno ystävä kuin sinä:)
Tekisin näin kaikille väsyneille nuorille äideille, jotka tuntisin :) on mukava auttaa. :) ja tykkään kovasti vauvoista.
olisipa sinunlaisia ihmisiä enemmän:) Tuo auttamisenhalu on hieno piirre ihmisessä:)
että annan liikaakin. autan aina kuin voin. olin vaikka kuinka väsynyt tai vaikka olisi mikä. haluan aina auttaa. jotenkin tää on jo melkein hullua. no kyllä mä ilkeäkin osaan olla jos mulle ollaan ilkeitä