Ei ole ollenkaan vähämerkityksistä, millaisessa paikassa uskovainen asuu. Tämä tulisi ottaa huomioon, kun varsinkin nuorena joutuu tekemään kauaskantoisiakin päätöksiä ammatinvalinnan ja työpaikanvalinnan suhteen. Olen seuraavaan luetteloon koonnut muutamia tärkeimpiä kriteerejä, jotka uskovaisen tulisi ottaa huomioon:
-Asuinpaikka on sitä parempi, mitä suurempi on uskovaisten prosentuaalinen osuus paikkakunnan koko ihmispopulaatiosta.
-Olisi hyvä, jos samassa kylässä/kaupungisosassa asuisi ainakin yksi uskovainen perhe.
-Lähinaapurissa tulisi asua ainakin yksi henkilö, jolla on ainakin jonkinlainen tunneside uskovaisiin.
-Olisi hyvä asua mahdollisimman etäällä eteläisen Suomen suurimmista kasvukeskuksista, sillä innovaatiot leviävät noille seuduille ensimmäisinä.
Tämä ei tarkoita suinkaan sitä, että asuminen jollakin paikkakunnalla kadottaisi. Mutta uskovaiselle uskonelämän hoitaminen on vain niin tärkeä asia.
-Asuinpaikka on sitä parempi, mitä suurempi on uskovaisten prosentuaalinen osuus paikkakunnan koko ihmispopulaatiosta.
-Olisi hyvä, jos samassa kylässä/kaupungisosassa asuisi ainakin yksi uskovainen perhe.
-Lähinaapurissa tulisi asua ainakin yksi henkilö, jolla on ainakin jonkinlainen tunneside uskovaisiin.
-Olisi hyvä asua mahdollisimman etäällä eteläisen Suomen suurimmista kasvukeskuksista, sillä innovaatiot leviävät noille seuduille ensimmäisinä.
Tämä ei tarkoita suinkaan sitä, että asuminen jollakin paikkakunnalla kadottaisi. Mutta uskovaiselle uskonelämän hoitaminen on vain niin tärkeä asia.
Vastaukset 8
Vanhimmat
ole aito Hynde! :D
*tunnistaa aidon H:n kiemuraisen kirjoitustavan*
Sitäpaitsi, höpsistä pussiin ja pussin suu kiinni tuosta asuinpaikan valitsemisesta! Ei tuolleen kukaan meitsi ajattele :D
Tämä kirjoitus on kuin suoraan päivämiehestä. Siltä lehdykältä tämä ei olisi edes mitään yllättävää. Pääkirjoituksen oloinen juttu vielä, eikä minkään vitsipalstan.
Joku pikkupoika leikkii isoilla asioilla taas.
Menkää hailuotoon, elkääkä tulko koskaan takaisin mantereelle.
Tämä aihe on koskettanut itseäni monesti. Monet suomalaiset valitsevat eläkepäivikseen Floridan, Manner-Espanjan, Ranskan, Kanariansaaret ym. Vaikka meillä tämä tilanne tuntuu kaukaiselta, olemme jo pohtineet. Olen haaveillut Espanjasta. Mutta voinko siellä mennä mieheni kanssa kirkkoon ollenkaan, ja mihin kirkkoon. Katolisilla on väärä ehtoolliskäytäntö ja juuri luin Aamulehdestä kokosivun artikkelia, jossa pariskunta kertoi miten pyhimyksenkuvaa kannetaan kirkosta ulos ja sen kanssa kierretään kaduilla ja vielä veneellä. Tämä oli Manner-Espanjassa.
Kun siellä tutustuisi suomalaisiin, unohtuisiko lest. raja-aidat ja tulisiko kaveerattua lestadiolaisen kuin lestadiolaisen kanssa ?
Asuinpaikka on sitä parempi, mitä parempi.
-Olisi hyvä, jos samassa kylässä/kaupungisosassa olisi ainakin yksi kauppa. Mielummin kauppakeskus. Ostoskeskuskin kelpaa.
-Lähinaapurissa tulisi asua ainakin yksi henkilö, jolta voisi lainata puhelinta kun oma on hukassa. Aviopuolison olisi hyvä asua samassa huoneessa, mikäli sellainen on. Lähin lenkkipolku tulee olla kävelymatkan päässä
-Olisi hyvä asua lähellä kasvukeskuksia, sillä innovaatiot leviävät noille seuduille ensimmäisinä, samoin työpaikat.
Kauppakeskuksissa vaanii maailmalliset hedelmäpelit sun muut pajatsot. Kaljaakin niistä saa. Vastikään huomasin vakiokauppani hyllyille ilmestyneen lehtiä joissa näkyi silikoni-implanteilla täytetyt maitorauhaset, paljaana. Hyvä olisi siis pysyä kaukana kaupoista. Ja kun uskovainenkin joskus joutuu maallista materiaalia haalimaan kaupasta niin hyvä olisi pyytää sisar tai veli saattomieheksi.
Tavaroita voi pyytää kotiinkuljetuksenakin, se maksaa mutta siten välttyy heräteostoksilta eikä tarvitse viedä lapsilaumaa kauppaan.