Jos syketaso on korkea niin aina sanotaan että kuntoa kohottamalla syketaso laskee? Niinkö?
Itse olen tätä asiaa pähkäillyt vuosien saatossa. Oletpa sitten huippu kunnossa tai vähemmän huippu kunnossa niin syketaso pysyy samana ja myös verenpaineet. Millään treenaamisellla syketasot eivät laske (siis leposyke). Ja vastaavasti vaikka ei tee juuri mitään se ei kohoa. Ja tässä nyt ei ole mistään viikon kahden jaksoista kyse vaan kuukausien/vuosien sykleistä.
Eli mihin väite perustuu ja miksi joíllain liikunta laskee sykettä mutta toisilla se pysyy ihan samoissa.
Itse olen tätä asiaa pähkäillyt vuosien saatossa. Oletpa sitten huippu kunnossa tai vähemmän huippu kunnossa niin syketaso pysyy samana ja myös verenpaineet. Millään treenaamisellla syketasot eivät laske (siis leposyke). Ja vastaavasti vaikka ei tee juuri mitään se ei kohoa. Ja tässä nyt ei ole mistään viikon kahden jaksoista kyse vaan kuukausien/vuosien sykleistä.
Eli mihin väite perustuu ja miksi joíllain liikunta laskee sykettä mutta toisilla se pysyy ihan samoissa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Pulssin aleneminen liikunnan kautta on monen tekijän summa.
Lihas (kuten sydän) kasvaa harjoittelun myötä. Sen ansiosta yhdellä pumppauksella pumpataan enemmän verta kuin ennen. Samaan pumppausmäärään tarvitaan siis vähemmän pumppauksia.
Sydän on toki verenkierron iso pumppu, mutta myös muilla tekijöillä on suuri merkitys verenkiertoon. Kaikissa valtimoissa ja laskimoissa on pienimuotoista syketoimintaa. Esimerkiksi jalan suonet siis auttavat pumppaamaan verta sydämestä ja sydämeen omalla voimallaan. Myös näiden "minisydänten" voima kasvaa harjoittelun myötä, jolloin sydämen taakka vähenee. Laskuista ei voi jättää pois sitäkään, että hiusverisuonten määrä lisääntyy liikunnan myötä.
Oma osuutensa lienee myös sillä, että verensuonten tila muuttuu suotuisammaksi verenkierrolle, mm. rasva-arvojen muutoksen kautta.
Lisäksi veriarvot muuttuvat, mm. hemoglobiini nousee. Näin sama määrä verta sitoo itseensä enemmän happea.
Myös lihasten hapenottokyky paranee ja hapenkulutus vähenee treenattuna. Näin ollen happea kuluu vähemmän, jolloin sitä ei tarvitse pumpata enää niin paljon.
Mm. nämä syyt yleensä saavat aikaan sen, että rapakunnosta hyvään kuntoon mentäessä elimistö reagoi lepopulssin laskulla.
Kaikilla ihmisillä syke ei kuitenkaan laske. Pitäisi seurata hapenottokykyä, hapen kulutusta suhteessa muuhun uloshengitettävään ilmaan, palautumisen nopeutta jne. Vain tarkkojen kaasu- ja verianalyysien avulla voidaan ymmärtää, mitä liikunta vaikuttaa suorituskykyyn ja terveyteen. Nämä eivät ole silti kaksi samaa asiaa.
Liikunta voi olla terveellistä (jokin osa-alue kohentua paljonkin), vaikka se ei näkyisi tietyssä mittarissa (sinulla tämä haluamasi mittari on siis syke).
Pulssia voivat nostaa monet tekijät. Ylisympaattinen hermosto, kilpirauhasjutut tms. Syke ei siis välttämättä laske, vaikka se voisi olla paljon alhaisempi kunnon puolesta. Sama koskee verenpainetta. Jos verenpaine on kohollaan säätelyjärjestelmän vian takia, ei verenpaineen säätely yksinkertaisesti toimi ja verenpaine laske.
Se ei kyllä kerro välttämättä potilaan kunnosta sitä eikä tätä, ja kuitenkin väiteeseen aina silloin tällön törmää. Mulle leposyke ei edusta mitään mittaria tai arvoa johon sinällään haluaisin tujottaa. Kunnon ketoo paljon paremmin ihan muut asiat. Kiinnosti vaan tietää mihin väittämä perustuu ja miksi jotkut ammatti ihmisetkin tuntuvat niin sokeasti uskovan siihen että syke on suoraan verrannolinen potilaan ikään ja kuntoon. Näinhän asia ei kuitenkaan näytä olevan. Millään treenaamisella en ole saavuttanut erään/eräiden lääkärin mielestä hyviä syketasoja ja on vähän potilasta syyllistävää kun niin tramaattista muutosta ei tapahdukkaan mitä lääkärit olettaisivat ja vika on potilaassa.No on tietenkin vika potilaassa mutta ei aina siinä mitä potilas tekee tai jättää tekemättä.
Kyllä olen omassa kehossa kokeillut näitä tilalpäisiä hypertyroosihommia ja kyllä todella mukavaa on kun pulssi huitoo vähän toisella sadalla koko ajan. Kyllä tiedossa on mikä syketasoja toisinaan tälläkin hetkellä pitää korkeammalla kuin yleensä. Halusin vain tietää väiteen taustan. (Ja todeta ettei se ole yksi selitteinen ja autuaaki tekevä mittari.Jonka senkin olen kyllä tiennyt mutta en ole tiennyt "perusteita" väittämälle.)
Olet 100% oikeassa siinä, että pulssi ei yksittäisenä lukuna kerro mitään terveydestä, kunnosta tms. Pulssiin analysointi onkin enemmän juuri yleislääkäreiden ja hoitajien harrastamaa tieteenalaa.
Kardiologi sen sijaan on enemmän kiinnostunut siitä, _miten_ sydän toimii (varjoainekuvaus, veriarvot, hengityskaasuanalyysi, ultraääni, varjoainekuvaus, mahdollisten rytmihäiriöiden sähköinen rekisteröinti, palautuminen jne) kuin pelkästä sykelukemasta.
Sykkeestä ei voi suoraan sanoa sitä tai tätä. Nopea syke voi antaa viitteitä tietyistä tilosita, mutta kun ne on suljettu pois, ei sykkeellä lukuna ole mitään merkitystä terveyttä tai kuntoa arvioitaessa.
toteamaa...
Minulla on synnynnäinen totaaliblokki (silloin ei vielä tahdistinta), josta oli varmasti maininta aikoinaan työpaikkalääkärin kansiossa.
Lääkäri totesi alhaisesta pulssistani, että minullahan on urheilijan sydän - en ole ikinä pystynyt juoksemaan edes kahtasataa metriä.
Pikkuisen kummastutti herran tulkinta...
sydänjuttuja. terveenä minulla oli lepopulssi noin65 ja keuhkopuhallus testit yli7,5l ja olin riski ukko. Sitten alkoi pumppu oireilemaan rasitusrintakipua ja käsivarsien polttavaa kipua. Eikun terv.keskukseen ja sydänfilmiin ja siitä ambulanssilla sairaalaan. Siellä lääkitys ja seuranta.Diaknoosi:koronaariotauti. Siellä makaillessa rauhallisesti seurantalaitteet näyttivät pulssiksi 38-42 hoitaja puhuivat toisilleen että onpa syvässä unessa kun kerta pulssi laskee noin paljon. 5 vuottta myöhemmin, ohitusleikkaus 4 suonta ja nyt kun olen suht koht kunnossa pulssi on edelleenkin 65. Ei nouse rasituksessa yli 130 kymmenen.(beetasalpaajat estää rajoittaa) Luulen että lepopulssi ei kerro kunnosta mitään.