Tyhmää kysyäkin, oletteko hankkineet Hjärta & Smärta -ep:n... Mielipiteitä? Minusta ehkä vähän pliisua Kentiksi. Toisaalta ei yhtään huonokaan. Tulee mieleen B-sidor: vaatii kuuntelua ja tutustumista. Pidän kovasti Vi mot världenistä ja aivan erityisesti olen oppinut tykkäämään Månadens erbjudandesta.
Hjärta & Smärta
VinterNoll2
92416
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
ettei kukaan Kent-fani olisi levyä hankkinut?
Var du än ville gå
Så följde jag med dig
Jag var tärnan i ditt släp
Din livegna lakej
Var du än ville gå
Jag satte allt på spel
För dig gjorde jag allting fel...
Flen/Paris on paras kappale. Mutta pidän kaikista.
mutta mullekin toi viides on ehkä kolahtanut eniten. Jotenki noi Kentin "tippa linssiin" -biisit tehoaa parhaiten...
Tietenkin The Hjärta & Smärta on tullut hankittua... :D Heti ilmestymispäivänä vieläpä... ;) Parhaita biisejä ovat Vi Mot Världen, Ansgar & Evelyne sekä niiiin kaunis Månadens Erbjudande. Tietenkin myös Dom Som Försvann ja Flen/Pariskin ovat hyviä, mutta nuo kaksi eivät niin pahasti kolahda. Että silleen.
on EP hankittu, ja hyvä EP se on, ihan kentmäistä. eikä ole tarvinnut oppia kuuntelemaan EP:tä, vaan ekalla kuuntelukerralla jo lankesin siihen :D
Parhaita piisejä on Dom som försvann ja Flen - Paris. jälkimmäinen varsinkin on kunnolla kolahtanut.
vähiten tykkään Månadens erbjudandesta, se ei ole kunnolla kolahtanut, muttei se huonokaan ole.
Förstås se hankittiin heti kun ilmestyi. Flen/Paris on oma suosikki. Ihan ookoo EP, ei ehkä kyllä samalla tasolla kuin Du&Jag Döden, mutta hyvää settiä silti
'dom som försvann' on huippu hyvä
muutenkin koko ep kokonaisuus on hyvä, vaatii toistuvaa kuuntelemista ennenkuin avautuu, mutta sehän on laatutavaran ominaisuus...
kuuntelemista, kuten myös alkuperäinenkin kirjoittaja totesi. Minustakin paranee kerta kerralta, kuin vanha viini tai jotain :)
Sitä Dom som försvannin lapsikuoroa vain en voi sietää. Lapsikuorot ylipäätään rockmusiikissa ovat minusta vähän kysymysmerkkejä, mutta erityisesti Jocke Bergin musiikkiin ja sanoituksiin sellainen ei millään riitelemättä istu. Todella erikoinen ja (harvinaista Kentiltä) epäonnistunut ratkaisu bändiltä.
Sehän on toki subjektiivista pitääkö kyseisestä EP:stä; mielestäni jälleen kerran loistavaa, kuunneltavaa melankolista Kentiä, joka kestää kuuntelua sadepäivien lisäksi myös näin kauniina kesäpäivinä.