pitäis potea?
Olin todella innokkaana ilmoittautumassa tipattomaan tammikuuhun, mutta jotenkaan ei nyt natsannut. Kuvittelin, että olis tullut enemmän uutta väkeä. No way.
Olen vaan itsekseni miettinyt, että onko täyraittius se kaiken kattava onni ja autuus parempaan elämään. Olen itse kuitenkin "kohtuus kaikessa" tyyppi. En itse rähjää enkä sekoile kännissä-omasta mielestäni- vaikka joskus otankin reippaasti.
Haluaisin tietää mikä on se juttu mikä on saanut luopumaan totaalisesti alkosta!
Onko tullut joku tilanne, että nyt riitti tyyliin mies/ vaimo lähtee/ työ menee/ mennyt.
Vai onko edes auttanut se , että on jollekin luvannut muuttaa tapojaan.
Itse olen "keksinyt" keinon joka auttaa minua keikkahommissa.
Olin todella innokkaana ilmoittautumassa tipattomaan tammikuuhun, mutta jotenkaan ei nyt natsannut. Kuvittelin, että olis tullut enemmän uutta väkeä. No way.
Olen vaan itsekseni miettinyt, että onko täyraittius se kaiken kattava onni ja autuus parempaan elämään. Olen itse kuitenkin "kohtuus kaikessa" tyyppi. En itse rähjää enkä sekoile kännissä-omasta mielestäni- vaikka joskus otankin reippaasti.
Haluaisin tietää mikä on se juttu mikä on saanut luopumaan totaalisesti alkosta!
Onko tullut joku tilanne, että nyt riitti tyyliin mies/ vaimo lähtee/ työ menee/ mennyt.
Vai onko edes auttanut se , että on jollekin luvannut muuttaa tapojaan.
Itse olen "keksinyt" keinon joka auttaa minua keikkahommissa.
Vastaukset 15
Vanhimmat
rytmimuutos. Omaa historiaa lukeneena ennustin ajoissa tulevaisuuttani. Olisi mennyt terveys & omaisuus. Itse tein ratkaisuni, kun muista ei ollut siihen. Joka tapauksessa, täytyy myöntää: Kyllä minä Sinua 'Mobiili' rakastan vaikka joskus otatkin reippaasti.
PS. Olen unohtanut sen keksimäsi keinon, joka auttaa Sua keikkahommissa. Kertoisitko?
että yritän rytmittää omat menoni ja "juhlimiseni" etukäteen niin, etteivät haittaa työntekoa.
Eli, jos tiedän, että jollakulla on synttärit tms. ja olen lähdössä viihteelle, en ota seuraavalle päivälle mitään keikkahommaa ettei käy köpelösti. Ei tarvitse selitellä mahatautia, flunssaa tai muutakaan.
Mulla juominen ja työnteko kulkivat 'sulassa sovussa' vuosikymmeniä kunnes tein stopin hommalle. Välillä jouduin selittelemään, kun tuli liikasi läträttyä. Useimmin selviydyin kunhan hommani hoidin.
Ylimääräinen taiteenlajiahan se juominen on. Välillä tullaan trapetsilta turvalleen, nuollaan hetki haavoja ja kiivetään taas narulle. Itse ollaan kuulevinaan ablodeja vaikka tyhjille katsomoille useimmiten esiinnytään.
Sanonta tulee ymmärtää oikein. Se ei ole viisas, joka viinaa juo, vaan se, joka sitä nauttii kohtuudella, vaikka läpi koko elämänsä. Sellaisella ihmisellä alkoholin lääkinnälliset vaikutukset tulevat esiin ehkäisten mm. sydän- ja verisuonisairauksia. Hänelle alkoholi on nautintoaine positiiviseessa mielessä. Viina on siis tarkoitettu viisaille, jotka sitä käyttävät kohtuudella. Muille se ei sovellu, jolloin siitä tulee pidättäytyä kokonaan.
Missä ne viisaat ovat? Eivät ainakaan tällä palstalla, koska heillä ei ole mitään ongelmaakaan.
Väliäkö sillä? Ehkäpä en ole vieläkään viisas, mutta ainakin tiedän, että olin HELEVETIN TYHMÄ silloin kun join.
elämäntapa." Väänsin omasta mielestäni uuden aforismin. Viisaus on myös juomattomuutta.
Huomenna tulee viikko viinattomuutta täyteen. Päätös lopettamisesta oli ilmeisesti kytenyt jossain syvällä jo pidempään, kunnes viime sunnuntaiaamuna annoin ajatuksen lopultakin tulla pintaan.
Lopetin, koska tajusin ettei alkoholi ole tuottanut minulle iloa enää pitkään aikaan, päinvastoin. En enää vuosiin ollut osannut ottaa kohtuudella joitain yksittäistapauksia lukuunottamatta, eikä ottaminen tahtonut enää pysyä kertaluontoisena, siis yhtenä iltana. En yksinkertaisesti jaksanut enää pitää lähimmäisiäni huolen vallassa, pistää suurinta osaa rahoistani baariin, unohdella kännissä esineitä ja ihmisiä, olla krapulassa tärisevä ihmisraunio ja jatkuvasti kyyninen ja onneton. Viina ei yksinkertaisesti sovi minulle. Tuntuu vaikealta tunnustaa tätä alle kolmekymppisenä, mutta parempi tässä vaiheessa kun mitään peruuttamatonta ei ole vielä tapahtunut.
Aikaisemmin lopettanut juomisen?
Suoraan sanottuna: en. Vanhempani ovat raittiita omasta tahdostaan, lähinnä suvusta löytyvien surullisten esimerkkien viisastuttamina. Ystävä- ja tuttavapiiristäni kaikki ottavat alkoholia enemmän tai vähemmän, ovat kuitenkin asian kanssa tasapainossa ja pysyvät kohtuudessa. Suurin osa näistä lähimmistä ihmisistäni on vuosien aikana ilmaissut huolensa minun ottamistyylini vuoksi, mutta useista hyvistäkin keskusteluista huolimatta olen näin jälkikäteen ajatellen suhtautunut pohjimmiltani lähinnä "kyllä kyllä" -tyyliin. Olen kyllä ymmärtänyt mistä toinen minulle puhuu ja miksi, mutta omaa tahtoa käyttäytymisen muuttamiseksi ei ole tosiasiassa ollut. Ei ennenkuin nyt.
Toivon sydämestäni, että opin elämään jatkossa selvin päin. Alkoholi, tai pikemminkin kokonaan ilman sitä oleminen, tuntuu vielä tässä vaiheessa jotenkin haikealta. Mieleen tulee tämän-tästä muistoja menneiltä vuosilta, monista tapahtumista ja reissuista, kun kaikilla oli oikeasti hauskaa, ilmeisesti minullakin, vaikka humalassa olimmekin kaikki. Nyt on lauantai-ilta, ja "normaaliolosuhteissa" olisin todennäköisesti nytkin aloittelemassa puuhastelua mäyräkoiran kanssa. Sen sijaan lueskelen näitä viestejä, hörpin vissyvettä ja pyrin muistamaan sitä olotilaa, jonka olen satoja kertoja viime vuosien aikana juomisella itselleni aiheuttanut.
Uskon ottamisen olevan kohdallani kuitenkin sen verran tilannesidonnaista, että päästyäni huomiseen eli sunnuntaihin olen pelkästään tyytyväinen, että pääsin viikonlopun yli. Toivotan itselleni tsemppiä, jospa tämä tästä ajan kanssa alkaa kulkea.
Onnistut pyrkimyksissäsi!
"Olin todella innokkaana ilmoittautumassa tipattomaan tammikuuhun, mutta jotenkaan ei nyt natsannut. Kuvittelin, että olis tullut enemmän uutta väkeä. No way."
Eli siihenkö kaatui oma tipaton tammikuusi?
"Olen vaan itsekseni miettinyt, että onko täyraittius se kaiken kattava onni ja autuus parempaan elämään."
Minulle on. Ensinnäkin elämäni on ihan oikeasti valtavan paljon onnellisempaa nyt raittiina kuin aikoinaan juovana. Toiseksi on vaikea sanoa olisinko enää ylipäänsä elossa, ellen olisi saanut kiinni raittiudesta.
"Olen itse kuitenkin "kohtuus kaikessa" tyyppi. En itse rähjää enkä sekoile kännissä-omasta mielestäni- vaikka joskus otankin reippaasti."
Jos sinulla ei ole ongelmia alkoholin kanssa niin eihän silloin kai pitäisi olla huonoa omaatuntoakaan mistään. Jatka samaan tyyliin!
"Haluaisin tietää mikä on se juttu mikä on saanut luopumaan totaalisesti alkosta!"
Jos olisin jatkanut juomista olisin päätynyt hautaan tai mielisairaalaan.
"Vai onko edes auttanut se , että on jollekin luvannut muuttaa tapojaan."
Ei. Lupauksia tein vaikka kuinka paljon, myös itselleni, mutta aina löytyi joku syy rikkoa ne. Kuten esimerkiksi se, ettei löytynyt tarpeeksi uusia kavereita pitämään tipatonta tammikuuta...
"Itse olen "keksinyt" keinon joka auttaa minua keikkahommissa."
Minäkin keksin keinoja, paljon keinoja. Olin todella nerokas, mitä keinojen keksimiseen tuli. Mutta alkoholistin aivot keksivät sellaisia keinoja, jotka johtivat kuitenkin juomiseen, luulin vain että muut eivät sitä huomaa ja/tai että tekisin poikkeuksia omista säännöistäni "vain tämän kerran".
Jos sinulla ei ole ongelmaa niin silloinhan voit tosiaan jatkaa samaan tapaan. Jos on tunne, että jotain pitäisi tehdä niin siihen saat täältä apua. Oma (!) kokemukseni on, että AA on ainoa joka pystyy auttamaan, siihen saa yhteyden esimerkiksi soittamalla vastauspalveluun 040 8484000.
Ei kaatunut Tipaton tammikuu mihinkään mitä ehkä luulet. Olin vaan niin innoissani kuten vuosi sitten, mutta kun en tunne kuuluvani tähän vakiketjuun. En jaksa ihan aina toitottaa: "olen juomatta tänään". Kaipaan vähän jotakin muutakin keskustelua.
Ja onhan tuolla se http://www.tipatontammikuu.fi/ ja olitko peräti sinä, joka alkujaan mainostit tuota sivustoa?
Soneran Elleissä on tsemppikerho yms. Tämä ei todellakaan ole ainoa keskustelupalsta missä käyn. Sanotaan niin, että minulla meni yksi työhomma niin päin peetä, että alkoi hututtamaan tai oikeesti vit...an. Ja otin viiniä. Mutta olkoon.
Kaipa sitä kysyä voi tämänkinlaisia asioita mitä kyselin. Vastata saa tai olla vastaamatta.
en kuulu enkä edes pyri minäkään, joten siinä suhteessa meitä on kaksi.
Ja mitä työhommiin tulee niin asioilla on tapana järjestyä. Näin raittiinakin menee välillä niin työ ja talous kuin ihmissuhdeasiatkin perskutarallaa, eli ei tämä raittius ole tuonut rahaa, ystäviä ja vaikutusvaltaa. Mutta sellaista elämä on. Se nyt vaan ei aina mene niin kuin minä haluaisin. On parempia päiviä ja sitten on niitä huonompia, ja niinä huonoina päivinä v*ttaa. Mutta ne menevät ohi. Toistaiseksi mikään v*tus ei ole jäänyt pysyväksi olotilaksi.
alkoholismi nikotinismi -aiheesta kuten arveltiin.
Pipot kireellä.
kannustuksesta sAAmari!
Onhan se tosiasia, että aina välillä ottaa pattiin mikä milloinkin ja varmaan jokaisella.
Ja huomaan, että en enää ole ihan niin nöyrä kuin nuorempana. Olen kuitenkin tehnyt pitkän "uran" ravintola-alalla mikä ei ehkä näitä alkoasioita ajatellen ole ihan niitä keppeimpiä. Ei oman itsensä eikä myöskään asiakkaiden kannalta ajatellen. Joskus, kun on tullut nähtyä elämän kirjo monelta kantilta.
Työkavereiden joukossa myös ollut pari absolutistia.
Olen ymmärtänyt, että olet itse raitistunut (AA:nko?) kautta?
Mulla se juttu ei todellakaan toiminut, kun kerran kävin "kokeilumielessä". Mutta se onkin jo toinen juttu...