Ei kai näissä Linux-jakeluissa mitään takuuta ole.
Free versiot jaossa netissä maksutta.
Voisi sisältyä asennuspakettiin pienet tai isot spywaret,eikä kukaan huomaisi mitään.
Kiintolevy rutisee ja ADSL-modeemi näyttää kovaa liikennettä.
Todetaan vain että joo, varmaan päivityksiä tulee.
On avoimen lähdekoodin softa juu, vaan hyvin harvat näitä mitenkään pystyy tutkimaan niin tarkkaan, että voisi varmuudella sanoa ,mitä juuri tämä Linux-jakelu pitää sisällään.
En tiedä onko tämä aihe LInux-maailmassa jotenkin tabu, koska en tästä aiheesta ole mitään keskustelua havainnut.
Itselläni on ihan tuore PCLinuxOS käytössä pari viikkoa. Ei ollut palomuuri (Shorewall) toiminnassa oletuksena, enkä käytä Bittorrentia tai muutakaan vastaavaa ohjelmaa.
Tätä asiaa voisi hiukan valaista, jos joku jotain oikeasti tietää.
Free versiot jaossa netissä maksutta.
Voisi sisältyä asennuspakettiin pienet tai isot spywaret,eikä kukaan huomaisi mitään.
Kiintolevy rutisee ja ADSL-modeemi näyttää kovaa liikennettä.
Todetaan vain että joo, varmaan päivityksiä tulee.
On avoimen lähdekoodin softa juu, vaan hyvin harvat näitä mitenkään pystyy tutkimaan niin tarkkaan, että voisi varmuudella sanoa ,mitä juuri tämä Linux-jakelu pitää sisällään.
En tiedä onko tämä aihe LInux-maailmassa jotenkin tabu, koska en tästä aiheesta ole mitään keskustelua havainnut.
Itselläni on ihan tuore PCLinuxOS käytössä pari viikkoa. Ei ollut palomuuri (Shorewall) toiminnassa oletuksena, enkä käytä Bittorrentia tai muutakaan vastaavaa ohjelmaa.
Tätä asiaa voisi hiukan valaista, jos joku jotain oikeasti tietää.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ei näillä yleisimmillä käyttöjärjestelmillä mitään takuuta ole. Sinun täytyy vain luottaa ohjelmien valmistajaan ja levittäjiin, tai lukea lähdekoodia itse.
Joka foorumilla heti jos jonkun jakelun mukana tulisi jotain spywarea, Vai luuletko että song.fi tai muut palvelimet sinne sekaan jotain tunkisivat.
Viimeiset pari vuotta olen lähes viikottain kokeillut toisella koneellani uusimpia eri distroja enkä ole vielä huomannut mitään spywareja.
...on tietysti periaatteessa positiivinen ominaisuus mutta arkirealismi on vähän toista.
Jakelujen MD5:n voi ladata jostain toiselta serveriltä kuin varsinaisen jakelun ja siinä tuollainen paljastuu välittömästi. Kaikki tietävät tämän joten ei ole edes kiusausta yrittää moista koiruutta.
että mikki$otkun tuotteilla on jonkinlainen takuu. Lueppas se eula uudestaan.
Muuan tuttuni sanoi saaneensa Windows XP sp2:n imuroinnin kylkiäisenä viruksen.
Ehkä ilmaisin asiani hiukan epämääräisesti.
Tarkoitukseni oli kysyä, onko tietoa mihin tämä Linuxin kovasti hehkutettu "puhtaus" ja turvallisuus, oikein lopulta perustuu?
Kirkassilmäinen lapsenusko siitä, että (Linux)maailmassa kaikki toimivat rehellisesti,pyyteettömästi ja ilman taka-ajatuksia, ei mielestäni riitä perusteluksi..
Sinulla on ongelma. Koska et pysty luottamaan mihinkään, on parasta että koodaat ihan itse oman käyttöjärjestelmäsi. Vain siten voit olla täysin varma.
PS. Naapurisi ehkä vakoilee sinua. Vai voitko perustellusti väittää toisin?
Mitä käyttöjärjestelmää luulet virusten tekijöiden käyttävän? Miksi luulet että he tekevät viruksia.
kyl md5summa paljastaa jos se o jälkikäteen lisätty, mutta ihan sama windowssissa et voi olla sitäkään vähää varma etteikö se mahdollisesti vakoilis tai Os X ihan samallailla...
sourceja osaa lukea niin moni muu osaa ja lukee ja tutkii mitä ohjelmat pitää sisällään ... :)
äkkiä se juttu leviää jos jokin distro tekee jotain muuta kuin lupaa ja käyttö loppuu siihen...
Puhut vähän, mutta asiaa.
Tarkemmin ajateltuna juuri tämä taitaa olla se ratkaiseva perusjuttu,jonka perään tässä kyselen.
Kaunis kiitos sinulle!
PS: Kiitos muillekin hyvistä kommenteista
"vaikka sinä et niitä sourceja osaa lukea niin moni muu osaa"
Niinpä.
Täytyy vain ihmetellä, miksi kaikista ohjelmointikielistä ne 2 syntaksiltaan sekavimman näköistä, eli C ja C ovat yleistyneet ja päätyneet yleisimmiksi käyttöjärjestelmien kehitysvälineiksi.
Esim. Objectpascal olisi ollut paljon parempi valinta. Ilmaisista, Open Source tuotteista Objectpascal -kieltä käyttää esim. FreePascal (FPC), saatavissa aika monelle eri käyttöjärjestelmälle.
Kaupallisista tuotteista taas voi mainita Delphin ja Kylixin.
Tähän saa usein vastauksen, että tarvitaan matalan tason kieli laiteläheiseen ohjelmointiin (laiteajurit).
Toki tarvitaan kieli, jolla onnistuu suora I/O, muistin suoraosoitus (muistikartoitetut laitteet, jotka näkyvät muistiosoitteina I/O -osoitteiden sijaan).
Mutta ainakin Delphissä ja Kylixissä voi kirjoittaa aliohjelman osittain tai kokonaan assemblerilla. Ja isompaa määrää assembleria tarvitessa voi toki myös tehdä näin:
{$L OmaAsmKielinenModuuli.obj}
procedure AsmEsimerkki1(var Data; DataLength:Integer); external;
Ai että ei haluta kirjoittaa kaikkea asmilla?
Ei tarvitsekaan.
Esim. näillä pääsee jo pitkälle:
procedure OutPort(PortNr:Word; Data:Byte); register; assembler;
asm
// AX= PortNr, CL = Data
xchg EAX, ECX
// CX= PortNr, AL = Data
out CX,AL
end;
function InPort(PortNr:Word):Byte;register; assembler;
asm
// AX= PortNr
mov ECX, eax
// CX= PortNr
in AL,CX
// AL=Data
end;
tämän jälkeen esim. porttiin $3F8 kirjoitettaisiin tavu $80 (=128 desimaalisena) näin:
OutPort($3F8, $80);
Ja nuo InPort ja OutPort tietenkin voidaan sijoittaa omaan unitiinsa PortIO, joka saadaan käyttöön lisäämälla ko. unitin alkuun (interface:n jälkeen):
uses
PortIO;
Osoitinmuuttujat (32bit, segmentinsisäinen) ObjectPascalista löytyy jo valmiina.
Ja kun laite-IO:ssa saatetaan tarvita 48-bittisiä osoitinmuuttujia (segmentti 16 bit, offset 32 bit), niin miksei vaikkapa näin:
type
TDevicePointer = packed record
Offset : LongWord;
Segment : Word;
end;
Joten miksei sitten vaikapa näin:
procedure PokeByte(DevPtr:TDevicePointer; DataByte:Byte); register; assembler;
asm
// ja tähän taas asmilla tarvittavat käskyt
end;
Ja isompien datamäärien siirtelyyn:
procedure PokeString(DevPtr:TDevicePointer; DataSt:String); register; assembler;
asm
// ja tähän taas asmilla tarvittavat käskyt
end;
Eli paras korkean tason kieli, jossa kuitenkin mahdollisuus myös matalan tason toimintoihin.
viikon offtopic-palkinnon!
Onnittelut vielä kerran!