mitä eläimiä saa metsästää/ampua ilman patruunarajoituksia ½ automaatilla?'
tuosta jää epäselväksi,kun ei mainita mille sallitaan rajoittamaton metsästys.
16 §
Yleiset ampuma-asevaatimukset
"itselataavaa asetta, jonka lippaaseen mahtuu enemmän kuin kaksi patruunaa, ei saa käyttää riistalintujen, metsäjäniksen, euroopanmajavan, suden, karhun, hillerin, saukon, näädän, ilveksen, itämeren norpan, kirjohylkeen, hallin eikä rauhoittamattomien lintujen ampumiseen."
lähde: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980869
tuosta jää epäselväksi,kun ei mainita mille sallitaan rajoittamaton metsästys.
16 §
Yleiset ampuma-asevaatimukset
"itselataavaa asetta, jonka lippaaseen mahtuu enemmän kuin kaksi patruunaa, ei saa käyttää riistalintujen, metsäjäniksen, euroopanmajavan, suden, karhun, hillerin, saukon, näädän, ilveksen, itämeren norpan, kirjohylkeen, hallin eikä rauhoittamattomien lintujen ampumiseen."
lähde: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980869
Vastaukset 9
Vanhimmat
metsästystähän tuossa ei näköjään kielletä... Saa ruutata vaikka pikakiväärillä xD
mutta eikö rusakkoa tuon mukaan saa ampua "sarjalla"
kielletty on sallittu.
Ymmärrän kyllä hyvin patruunarajoituksen rauhoittamattomien eläimien ampumisessa.
Rastaatkin esimerkiksi käyvät täällä marja-aikana lihomassa ja lentävät pian sen jälkeen takaisin talvehtimisalueilleen, jossa ne laitetaan pataan.
Tässäkin ollaan nettomaksajana, vahingot jää tänne, tuotto lentää muille maille.
Vahinkojen rajoittaminen lopullisesti on rajoitettu.
Näennäisen hyödyllisiä lakeja joiden käytännön vaikutus on negatiivinen veronmaksajille.
metsästykseen ei saa käyttää sellaista itselataavaa kertatuliasetta jonka patruunapesään menee yli 3 patruunaa
"patruunapesään menee yli 3 patruunaa "
Patrunapesään ei kyllä saa mahtumaan kuin yhden patruunan . Apumisen jälkeen on otettava vielä hylsy pois ennen kuin uusi patruuna menee pesään
3 patruunaa sitten lippaaseen!
kaikki on sallittua, mik' ei ole kiellettyy
...että elukka pitää pyrkiä AINA loppettamaan ensimmäisellä patilla,joten on järietöntä ens höpistä tämmösiä ja jos kaks varapatia ei riitä saa yleensä ampua puita,sillä riistallaki on itsesuojeluvaisto ei se jää ootteleen sataa parsimis laukausta.
Metsästyslain 33§ kohta 7 kieltää metsästyksessä ns. automaattiaseet (sarjatuli) kokonaan ja ns. puoliautomaattiaseet (itselataava kertatuli) joiden lippaaseen mahtuu enemmän kuin kolme patruunaa.
Käsitykseni on, että rajoitus koskee yksiselitteisesti kaikkea metsästystä.
Lisäksi Metsästysasetuksen 16 § "Yleiset ampuma-asevaatimukset" asettaa alkuperäisessäkin viestissä mainitun seuraavan rajoituksen
"Itselataavaa asetta, jonka lippaaseen mahtuu enemmän kuin kaksi patruunaa, ei saa käyttää riistalintujen, metsäjäniksen, euroopanmajavan, suden, karhun, hillerin, saukon, näädän, ilveksen, itämeren norpan, kirjohylkeen, hallin eikä rauhoittamattomien lintujen ampumiseen".
Kun tuon 16 § listan "vähentää" alla olevasta riistaeläimet ja rauhoittamattomat eläimet litaniasta (Metsästyslaki 5§ Riistaeläimet ja rauhoittamattomat eläimet) niin jäljelle jää ne eläimet, joita saa pyytää puoliautomaatilla niin, että lippaassa saa olla enintään (3) patruuna.
Metsästysoppaan lakiosan sivulla 43 tätä tiukennettua rajoitusta perustellaan milläpä muulla kuin EU -direktiiveillä.
Järjetöntähän se on, mutta esimerkkinä tälläinen; Metsäjänikselle 1 2 jöötiä ja Rusakolle 1 3 /;o
Alla vielä yllä mainitut metsästyslain ja -asetuksen tekstit, jotta voitte tehdä oman tulkintanne asiasta /;)
Metsästyslaki ¨
5§ Riistaeläimet ja rauhoittamattomat eläimet
Riistaeläimiä ovat:
1) villikani, metsäjänis, rusakko, orava, euroopanmajava, kanadanmajava, piisami, rämemajava, susi, tarhattu naali, kettu, supikoira, karhu, pesukarhu, mäyrä, kärppä, hilleri, saukko, näätä, minkki, ahma, ilves, itämeren norppa, kirjohylje, halli, villisika, kuusipeura, saksanhirvi, japaninpeura, metsäkauris, hirvi, valkohäntäpeura, metsäpeura ja mufloni; sekä
2) kanadanhanhi, merihanhi, metsähanhi, heinäsorsa, tavi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, haahka, alli, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, riekko, kiiruna, pyy, teeri, metso, peltopyy, fasaani, nokikana, lehtokurppa ja sepelkyyhky.
Rauhoittamattomia eläimiä ovat:
1) metsämyyrä, vesimyyrä, kenttämyyrä, peltomyyrä, lapinmyyrä, isometsähiiri, isorotta ja kotihiiri; sekä
2) korppi (poronhoitoalueella), varis, harakka, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas.
Villiintyneeseen kissaan sovelletaan, mitä rauhoittamattomista eläimistä säädetään.
Metsästyslaki
33 § Pyyntivälineet ja pyyntimenetelmät
Metsästyksessä on kielletty seuraavien pyyntivälineiden ja pyyntimenetelmien käyttö:
1) räjähteet;
2) myrkyt ja myrkytetyt tai tainnuttavaa ainetta sisältävät syötit;
3) tainnuttavat ja tappavat sähkölaitteet;
4) keinotekoiset valolähteet sekä yöammuntaa varten tarkoitetut tähtäyslaitteet, jotka elektronisesti suurentavat tai muuttavat kuvaa;
5) peilit ja muut häikäisylaitteet;
6) linnunliimat ja lintuverkot;
7) automaattiset aseet ja sellaiset itselataavat aseet, joiden lippaaseen mahtuu enemmän kuin kolme patruunaa;
8) kaasulla tai savulla tappaminen;
9) elävien eläinten käyttö houkuttimena;
10) haudat ja ansat, joihin on sijoitettu ampuma-ase tai keihäs tai muu näihin verrattava väline, sekä muut vastaavanlaiset pyyntilaitteet, jotka ovat ihmisille tai kotieläimille vaarallisia;
11) raudat, jotka eivät tapa heti; sekä
12) lyijyhaulien käyttö vesilintumetsästyksessä 1 päivästä elokuuta 1996 alkaen.
Hirvieläinten, metsäkanalintujen ja vesilintujen metsästyksessä ei saa käyttää apuna ääntä synnyttävää koneellista laitetta.
Eräiden pyydysten käyttämiskiellosta säädetään luonnonsuojelulain [15 §:ssä]. Kiellosta aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kipua ja tuskaa on voimassa, mitä eläinsuojelulain [2 a §:ssä] säädetään.
Metsästysasetus
16 § Yleiset ampuma-asevaatimukset
Riistaeläimen ampumiseen käytettävän rihlatun luotiaseen luodin osumaenergian on piipun suusta mitattuna oltava vähintään 150 joulea (E 0 > 150 J).
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, on:
1) jos asetta käytetään ketun, tarhatun naalin, mäyrän, saukon, supikoiran, pesukarhun, rämemajavan, metsäjäniksen, rusakon, villikanin, metson, teeren tai hanhen ampumiseen, patruunan luodin painon oltava vähintään 2,5 grammaa ja osumaenergian 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 200 joulea (E 100 > 200 J); (19.7.2001/664)
2) jos asetta käytetään metsäkauriin, hylkeen, suden, ilveksen, ahman, majavan tai muflonin ampumiseen, patruunan luodin painon oltava vähintään 3,2 grammaa ja osumaenergian 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 800 joulea (E 100 > 800 J);
3) jos asetta käytetään valkohäntäpeuran, saksanhirven, metsäpeuran, kuusipeuran, japaninpeuran tai villisian ampumiseen, patruunan luodin painon oltava vähintään 6 grammaa ja osumaenergian 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 2 000 joulea (E 100 > 2 000 J) tai, luodin painon ollessa vähintään 8 grammaa, osumaenergian vastaavalla tavalla mitattuna vähintään 1 700 joulea (E 100 > 1 700 J); ja (31.1.1994/81)
4) jos asetta käytetään hirven tai karhun ampumiseen, patruunan luodin painon oltava vähintään 9 grammaa ja osumaenergian 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 2 700 joulea (E 100 > 2 700 J) tai, milloin luodin paino on vähintään 10 grammaa, osumaenergian vastaavalla tavalla mitattuna vähintään 2 000 joulea (E 100 > 2 000 J).
Edellä 2 momentin 3 ja 4 kohdassa mainittujen eläinten ampumiseen ei saa käyttää kokovaippaista luotia.
Käsiasetta ei saa käyttää metsästyksessä.
Itselataavaa asetta, jonka lippaaseen mahtuu enemmän kuin kaksi patruunaa, ei saa käyttää riistalintujen, metsäjäniksen, euroopanmajavan, suden, karhun, hillerin, saukon, näädän, ilveksen, itämeren norpan, kirjohylkeen, hallin eikä rauhoittamattomien lintujen ampumiseen