Uj0u5 pilaa kaikeén

"Kyllä ne kiusaajat lopettavat sen kun huomaavat,että et pelkääkään niitä tai välitä niistä."

Valitettavasti asiaan aikoinaan pakosta tutustuneena voin sanoa, että asia ei todellakaan ole niin, että kiusaajat lopettaisivat, jos niistä ei välitä.

Koko peruskoulun neljäs vuoteni oli sellaista, että eräs ongelmainen idiootti(muistan nimen, mutta en viitsi kertoa sitä), väitteli minua haisevaksi tyypiksi tuon tuostakin. Tämä johtui varmastikin siitä, että en ollut liikunnallinen ihminen, kuin he, vaan harrastin elektroniikkaa.

Yksi tyyppi ei nyt olisi paljoa ollut, mutta hänellä oli useita kavereita, jotka luonnollisesti tukivat häntä(näidenkin nimet muistan). Asiaa yritettiin useampikin kerta selvittää opettajien ja kummankin osapuolen vanhempien avustuksella, mutta ei siitä suurta tulosta syntynyt.

Tietääkö joku, miksi opettajat eivät onnistuneet ratkaisemaan asiaa?

Siksi, että tämä poika ei joutunut HÄPEÄMÄÄN käytöstään julkisesti. Eräänä iltana pari päivää ennen lukuvuoden kevätjuhlia, isäni soitti sille pojalle ja karjui hänelle luurin täydeltä sellaisia uhkauksia kuin että "Anna kuule poika PERKELE olla viimeinen kerta, kun mun pojalle sanot, että hän haisee, tai minä raahaan sinut hiuksista kiskoen koulun pihalle ja hinaan sinut lipputankoon!!"

Tämä nyt ei kovasti häntä pistänyt häpeään, mutta odottakaas...

Kevätjuhlapäivänä isäni tuli sinne luokkahuoneeseen, jossa todistukset jaettiin ja löylytti sen pojan sanallisesti ja pisti siis hänet häpeämään käytöstään muitten oppilaitten ja heidän paikalla olleitten vanhempien kanssa. Hän huusi tuolle pojalle niin kovaäänisesti, että kyllä he kuulivat. Ja minun oli vaikea pidätellä naurua siinä vieressä seisten.

No seuraavat kaksi vuotta, kun se poika vielä oli kanssani ala-asteen samalla luokalla, hän ei enää koskaan edes sanonut minulle sanaakaan. Niin tekivät hänen kaverinsakin.

Kukin tietty ratkoo asiat parhaaksi katsomallaan tavalla, ja ehkä tämä ei ollut niitä oikeita, mutta toimivaksi se kyllä osoittautui.

En mielestäni kuitenkaan ole ujo, mutta jos tunnilla on vähänkin epävarma onko vastaus oikein ei viiti viitata, johtuen siitä kun peruskoulun alkupuolella vastasin jotai iha väärin ja koko luokka nauroi, se sattui.
Että jos vastais väärin ajattelee et kaikki nauras taas, eikä se tunnu kivalta.
Mua ei o koulussa ikinä kiusattu, mut se aktiivisuus on jääny aika vähäiseks sen takii et on naurettu.
Kyl mä ymmärrän ettei siit pitäs välittää, mutta ei se kivaltakaa tunnu, ni se on parempi vaa aina jättää vastaamatta ku että kuulis muiden nauravan ja häpeävän sitä omaa vastaustaan ku se meni väärin.
Noin ei välttämättä olisi sulla, oot kuitenki rohkeempi luonteinen kun mä, mutta mulla se on noin.

ongelma... kirjoitti:

En mielestäni kuitenkaan ole ujo, mutta jos tunnilla on vähänkin epävarma onko vastaus oikein ei viiti viitata, johtuen siitä kun peruskoulun alkupuolella vastasin jotai iha väärin ja koko luokka nauroi, se sattui.
Että jos vastais väärin ajattelee et kaikki nauras taas, eikä se tunnu kivalta.
Mua ei o koulussa ikinä kiusattu, mut se aktiivisuus on jääny aika vähäiseks sen takii et on naurettu.
Kyl mä ymmärrän ettei siit pitäs välittää, mutta ei se kivaltakaa tunnu, ni se on parempi vaa aina jättää vastaamatta ku että kuulis muiden nauravan ja häpeävän sitä omaa vastaustaan ku se meni väärin.
Noin ei välttämättä olisi sulla, oot kuitenki rohkeempi luonteinen kun mä, mutta mulla se on noin.

Itse en varsinaisesti käsri kiusaamisesta, mutta ainahan sitä joku pingonksi haukkuu. Mutta ajatteles, että et ole tunnilla aktiivinen, et opi niin hyvin ja saat huonompia numeroita. Kas hups! Mihinkäs sitä aikuisena päädytkään, ojaan tai puurtamaan huonossa työssä.

"kavereille" uskallan olla melkee millanen vaan mut luokan edes se onki ihan eri juttu. ku mul oli kerran esitelmä, mä olin ihan pinkkinä koko ajan ja mulle tuli hirvee hiki ja sydän hakkas ja olo oli ihan turta ja kaikki meni ihan perseelleen ja mä vaan yritin lukee mut perseelleen meni. piste.

rouhee? ratkesin, ojentaisitko neulan ja lankaa?

joo mäpä oonki keksiny rennon viitaustavan ja viittailen rennosti ja siinähän se sujuu. eikä kannata panikoida ku kysytään vaan ihan rauhassa selostaa se vastaus eikä kandee punastuu.