Tässä suora lainaus Igorille ..
"Se, että esimerkiksi Niilo Kurki on voinut saada vaimokseen Filpus Kaarlenpojan tyttären, osaltaan vahvistaa käsitystä, että Kurjet todella ovat voineet olla Ruotsin kuninkaiden silmissä kuuluisan Matti Kurjen sukua. (Pohjolan-Pirhonen Helge, 1975:695, Suvanto 1973: 66, 316)"
Jatkuu
Vaka Vanha
34
4017
Vastaukset
- Igor
tuo lainauksesi täältä :
http://www.narva.sci.fi/amaijala/mattikur.html
Etkö tosiaan osaa linkittää sivuja vaikka annoin jo neuvon miten se tehdään ?
>On luonnollista, että mies tai joukko miehiä, jotka tekivät Ruotsille niin suuren palveluksen, että saattoivat lappalaiset veronalaisiksi kuninkaalle ja vaikeuttivat novgorodilaisten hyökkäilyä, pääsi suureen suosioon kuninkaan silmissä. Hyvää mainetta lienee lisännyt vielä sekin, että Kurkien sanotaan kääntyneen Kristinuskoon jo hyvin varhaisessa vaiheessa. 1200-luvulla Kristinusko merkitsi samalla kuuliaisuussuhdetta Ruotsiin. Myöhemmin Kurjet olivat koko valtakunnan eturivissä.
On vielä muuan merkittävä yhteys, jonka mm. Seppo Suvanto ja Helge Pohjolan-Pirhonen ovat tuoneet Kurkien suhteen esiin. Vahvistaakseen asemiaan Suomessa Birgen jaarli jätti retkiensä jälkeen tänne sukulaisiaan, jotka avioituivat sitten suomalaisten kanssa. Nokian Viikiin tiedetään tulleen mm. Odygd-sukua. Kurkia ja heidän sukulaisiaan Svärdejä avioitui useissa vaiheissa jaarlin sukulaisten kanssa. Näin siis Kurjet ovat Ruotsin kuningashuoneen Folkungasukua. Ritari Niilo Kurki mm. avioitui tunnetun Odygd-sukuisen Filpus Kaarlenpojan tyttären kanssa. Niilolla ei liene ollut jälkeläisiä, mutta hänen sisarillaan oli. Avioliiton myötä Niilo Kurki sai maatiloja Upplandista sekä kihlakunnantuomarin viran Frösåkerista. Tästä alkavat myös myöhempien Kurkien tuomarinvirat. Myös myöhemmin Folkungat ja Kurjet avioituivat. Se, että esimerkiksi Niilo Kurki on voinut saada vaimokseen Filpus Kaarlenpojan tyttären, osaltaan vahvistaa käsitystä, että Kurjet todella ovat voineet olla Ruotsin kuninkaiden silmissä kuuluisan Matti Kurjen sukua. (Pohjolan-Pirhonen Helge, 1975:695, Suvanto 1973: 66, 316)<
Kuten tälläkin sivulla mainitaan, eivät Kurjet olleet mitään Folkunga sukua kuten väitit täällä :
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000013459340- Vaka Vanha
Tosiasia on, etten edes viitsi hakea noita sivuja mistä voisi jotakin linkittää ...
Minulle on ihan turha laittaa noita sivuja, en kumminkaan lue niitä.
Asiat on ihan kirkkaana mielessä muutenkin ...
Kysymyshän oli siitä, että oliko Suomessa 1300 luvulla aatelissukuja jotka olivat taustaltaan Suomalaisia.
Ainakin kurjet olivat ja kuuluivat ylimpään aateliin, eli siitä voisi päätellä että oli muitakin todennäköisesti ainakin alemmissa aatelissäädyissä tai ehkä vain ritareina. - Igor
Vaka Vanha kirjoitti:
Tosiasia on, etten edes viitsi hakea noita sivuja mistä voisi jotakin linkittää ...
Minulle on ihan turha laittaa noita sivuja, en kumminkaan lue niitä.
Asiat on ihan kirkkaana mielessä muutenkin ...
Kysymyshän oli siitä, että oliko Suomessa 1300 luvulla aatelissukuja jotka olivat taustaltaan Suomalaisia.
Ainakin kurjet olivat ja kuuluivat ylimpään aateliin, eli siitä voisi päätellä että oli muitakin todennäköisesti ainakin alemmissa aatelissäädyissä tai ehkä vain ritareina.Kuten näet tästä lainauksesta, vasta 1300-luvun lopulla- 1400-luvun alussa nousivat Kurjet aateliin. Mutta vasta ruotsalaisen Herman Svärdin naitua suomalaisen Jakob Kurjen tyttären. Eli taas ns. suomalaisen aatelissuvun syntyyn tarvittiin naimakauppa jo olemassa olevan aatelisen kanssa.
>Kurk tai Korke suku on vanhaa suomalaista aatelia. Jo laamanni Jakob Korken (1362) isä omisti maata Vesilahdella ja oliko kansantarinoiden kuuluisa Matti Kurki samaa sukua? Kuitenkin Herman Svärd olisi nainut Jakob Kurjen tyttären heidän lapsistaan olisi saanut alkunsa kaksi sukua Kurjet ja Svärdit.2 Tunnetuin tähän sukuun kuulunut Kurki oli Suomen viimeinen keskiaikainen piispa Arvid Kurki.
TAULU 1
Jakob Kurki, hoiti laamannin virkaa 27.2.1362 Nils Turenpojan (Bielke) puolesta 4; 20.6.1373 Turussa kaupanvahvistajana 5; 26.1.1383 vahvistettiin rajalinja Jakobin omistaman Vanajan Niemenpään ja Miemalan kylän välillä 6; omisti myös Vanajan Koljalan.2 - Puoliso N.N. Jakobintytär, isä laamanni Jakob Andrissanpoika, joka tunnetaan 1331-1347. 2
Tytär:
Tytär Jakobintytär, taulu 2.2
TAULU 2
Tytär Jakobintytär 1. -Puoliso Herman Svärd, kotoisin ilmeisesti Ruotsista.2
Lapset:
Peder Svärd, taulu 3.1
Nils Kurki, oli ritari jo 1401, jolloin hänen appensa Filpus Karlinpoika antoi 400 ruotsinmarkan lainasta hänelle panttikirjeen Tångaan Uplannissa 7; osti 1402 Kustavin Löpön 8; 1405 tutkintolautakunnan jäsen Suomessa, joka tutki kuningas Albrekt Maclenburgilaisen aikana poisannetuja kruununtiloja 9; valtaneuvos 1413 10; mainitaan (?1415) asemies Hartvik Dykerin takuumiehenä 11; teki vaihtokaupan veljenpoikansa Henrik Svärdin kanssa 21.6.1425 12; kuollut n. 1429. - Puoliso Cecilia Filpuntytär, eli leskenä 1433, Filippus Karlinpojan tytär; meni nunnaksi Pyhän Ruumin kiltaan Tukholmassa 1429 1 ja lahjoitti 1.7.1433 Löpön Kustavista Raision Pyhän Annan luostarille, puolisonsa ja itsensä, samoin kuin heidän vanhempiensa sielujen puolesta 1, 13.
Tytär.2. - Puoliso Nils Skelghe.
Tytär.2. - Puoliso N.N. Heidän poikansa oli Jeppe Kurki (kts. lähteet: Tapio Vähäkangas, Jeppe Kurjen esivanhemmat ja jälkeläiset)
TAULU 3
Peder Svärd; "vanha Peder Svärd" omisti maata Porvoon Kräppelbyssä ja Hagassa. 1
Lapset:
Henrik Svärd, Vanajan Harvialan herra; asemies 13.6.1418, jolloin antoi vaimolleen huomenlahjana Vanajan Niemenpään ja Kotialan 14; hänen appensa Klas Lydekenpoika lähetti hänet kuninkaan luokse noutamaan kuningas Erik XIII:n tahtoa tuomiosta 1419 15; teki vauhtokaupan setänsä, ritari Nils (Kurk) Raision Ailosista, kanssa 21.6.1425, siten että Nils antoi hänelle Vanajan Harvialan, puolet Pirkkalan Kaarelan, samoin Lammin Viialan ja Tirmulan, Sipoon Hindsbyn ja Kemiön Kaustelan, Henrik antoi Raision Ailoisen ja Vadion sekä Paraisten "Träskegården" (Träskby, vielä samana päivänä muutettiin tämä maanvaihto kuitenkin niin, että Henrik otti Träskgårdenin itselleen, mutta puolestaan luovutti Hindbyn takaisin sedälleen Nilsille 12; esiintyi sinettitodistajana 1423, 1435 16 ja sinetöi elokuussa 1435 Ruotsin neuvosten joukossa Halmstadin päätöksen 17; allekirjoitti 1439 49 rälssimiehen kanssa kirjelmän Tallinnan raadille koskien häväistystä, joka Tallinnassa koski Dönhoff Kallea ja hänen rouvaansa 18; kuollut n. 1440. - Puoliso Birgitta Klasintytär, vanhemmat Klas Lydekenpoika Djäkn ja Kristina Jönsintytär. (Katso, Djäkn, Lydekenpoikien suku, taulu 2).1
Olof Svärd, asemies; Pohjois-Suomen tuomari, Sune Sunenpojan puolesta 1440 2, 18; kihlakunnantuomari Pohjanmaalla 1443-1445 20; osti 1427 kuudesosan Ulvilan Hvittisbofjärdin Ytterbystä Jönis Horkalilta 21, ja 1437 toisen tilan Hvittisbofjärdistä, jonka maa hän sitten panttasi Ulvilan kirkolle 40 dalerista, jonka hän käytti poikansa herra Martin Rooman matkaan ja josta otti itselleen 10 daleria Tukholman matkaa varten; todisti 25.3.1451, että hän ja hänen vaimonsa vainaansa lahjoittivat, puolet Ulvilan Pennisestä, itsensä ja sukulaistensa sielujen puolesta Naantalin luostarille, sillä ehdolla, että antajia ja heidän vanhempaan muistetaan luostarin rukouksissa 22; kuollut ennen 1460. - Puoliso Elin Jönsintytär, luultavasti Benkt Lydekenpojan vaimon Valborgin sisar. (Katso, Djäkn, Lydekenpoikien suku, taulu 1), jotka antoivat puolet Pennisistä luostarille. 1
Margareta Pederintytär, taulu 4.1
TAULU 4
Margareta Pederintytär.1. - Puoliso Peder Danske. (Katso Danske suku, taulu 1). - 2 puoliso Erik Jönssinpoika, kuollut ennen 29.6.1420. 1 Margaretan veli Henrik karhusi tuolloin Erik Jönsinpojan jälkeläisiltä sisarensa saamatta jäänyttä huomenlahjaa Naantalin Ailoisista.3, 23<
linkki : http://koti.phnet.fi/sinivaara/ralssis/kurki.htm - Vaka Vanha
Igor kirjoitti:
Kuten näet tästä lainauksesta, vasta 1300-luvun lopulla- 1400-luvun alussa nousivat Kurjet aateliin. Mutta vasta ruotsalaisen Herman Svärdin naitua suomalaisen Jakob Kurjen tyttären. Eli taas ns. suomalaisen aatelissuvun syntyyn tarvittiin naimakauppa jo olemassa olevan aatelisen kanssa.
>Kurk tai Korke suku on vanhaa suomalaista aatelia. Jo laamanni Jakob Korken (1362) isä omisti maata Vesilahdella ja oliko kansantarinoiden kuuluisa Matti Kurki samaa sukua? Kuitenkin Herman Svärd olisi nainut Jakob Kurjen tyttären heidän lapsistaan olisi saanut alkunsa kaksi sukua Kurjet ja Svärdit.2 Tunnetuin tähän sukuun kuulunut Kurki oli Suomen viimeinen keskiaikainen piispa Arvid Kurki.
TAULU 1
Jakob Kurki, hoiti laamannin virkaa 27.2.1362 Nils Turenpojan (Bielke) puolesta 4; 20.6.1373 Turussa kaupanvahvistajana 5; 26.1.1383 vahvistettiin rajalinja Jakobin omistaman Vanajan Niemenpään ja Miemalan kylän välillä 6; omisti myös Vanajan Koljalan.2 - Puoliso N.N. Jakobintytär, isä laamanni Jakob Andrissanpoika, joka tunnetaan 1331-1347. 2
Tytär:
Tytär Jakobintytär, taulu 2.2
TAULU 2
Tytär Jakobintytär 1. -Puoliso Herman Svärd, kotoisin ilmeisesti Ruotsista.2
Lapset:
Peder Svärd, taulu 3.1
Nils Kurki, oli ritari jo 1401, jolloin hänen appensa Filpus Karlinpoika antoi 400 ruotsinmarkan lainasta hänelle panttikirjeen Tångaan Uplannissa 7; osti 1402 Kustavin Löpön 8; 1405 tutkintolautakunnan jäsen Suomessa, joka tutki kuningas Albrekt Maclenburgilaisen aikana poisannetuja kruununtiloja 9; valtaneuvos 1413 10; mainitaan (?1415) asemies Hartvik Dykerin takuumiehenä 11; teki vaihtokaupan veljenpoikansa Henrik Svärdin kanssa 21.6.1425 12; kuollut n. 1429. - Puoliso Cecilia Filpuntytär, eli leskenä 1433, Filippus Karlinpojan tytär; meni nunnaksi Pyhän Ruumin kiltaan Tukholmassa 1429 1 ja lahjoitti 1.7.1433 Löpön Kustavista Raision Pyhän Annan luostarille, puolisonsa ja itsensä, samoin kuin heidän vanhempiensa sielujen puolesta 1, 13.
Tytär.2. - Puoliso Nils Skelghe.
Tytär.2. - Puoliso N.N. Heidän poikansa oli Jeppe Kurki (kts. lähteet: Tapio Vähäkangas, Jeppe Kurjen esivanhemmat ja jälkeläiset)
TAULU 3
Peder Svärd; "vanha Peder Svärd" omisti maata Porvoon Kräppelbyssä ja Hagassa. 1
Lapset:
Henrik Svärd, Vanajan Harvialan herra; asemies 13.6.1418, jolloin antoi vaimolleen huomenlahjana Vanajan Niemenpään ja Kotialan 14; hänen appensa Klas Lydekenpoika lähetti hänet kuninkaan luokse noutamaan kuningas Erik XIII:n tahtoa tuomiosta 1419 15; teki vauhtokaupan setänsä, ritari Nils (Kurk) Raision Ailosista, kanssa 21.6.1425, siten että Nils antoi hänelle Vanajan Harvialan, puolet Pirkkalan Kaarelan, samoin Lammin Viialan ja Tirmulan, Sipoon Hindsbyn ja Kemiön Kaustelan, Henrik antoi Raision Ailoisen ja Vadion sekä Paraisten "Träskegården" (Träskby, vielä samana päivänä muutettiin tämä maanvaihto kuitenkin niin, että Henrik otti Träskgårdenin itselleen, mutta puolestaan luovutti Hindbyn takaisin sedälleen Nilsille 12; esiintyi sinettitodistajana 1423, 1435 16 ja sinetöi elokuussa 1435 Ruotsin neuvosten joukossa Halmstadin päätöksen 17; allekirjoitti 1439 49 rälssimiehen kanssa kirjelmän Tallinnan raadille koskien häväistystä, joka Tallinnassa koski Dönhoff Kallea ja hänen rouvaansa 18; kuollut n. 1440. - Puoliso Birgitta Klasintytär, vanhemmat Klas Lydekenpoika Djäkn ja Kristina Jönsintytär. (Katso, Djäkn, Lydekenpoikien suku, taulu 2).1
Olof Svärd, asemies; Pohjois-Suomen tuomari, Sune Sunenpojan puolesta 1440 2, 18; kihlakunnantuomari Pohjanmaalla 1443-1445 20; osti 1427 kuudesosan Ulvilan Hvittisbofjärdin Ytterbystä Jönis Horkalilta 21, ja 1437 toisen tilan Hvittisbofjärdistä, jonka maa hän sitten panttasi Ulvilan kirkolle 40 dalerista, jonka hän käytti poikansa herra Martin Rooman matkaan ja josta otti itselleen 10 daleria Tukholman matkaa varten; todisti 25.3.1451, että hän ja hänen vaimonsa vainaansa lahjoittivat, puolet Ulvilan Pennisestä, itsensä ja sukulaistensa sielujen puolesta Naantalin luostarille, sillä ehdolla, että antajia ja heidän vanhempaan muistetaan luostarin rukouksissa 22; kuollut ennen 1460. - Puoliso Elin Jönsintytär, luultavasti Benkt Lydekenpojan vaimon Valborgin sisar. (Katso, Djäkn, Lydekenpoikien suku, taulu 1), jotka antoivat puolet Pennisistä luostarille. 1
Margareta Pederintytär, taulu 4.1
TAULU 4
Margareta Pederintytär.1. - Puoliso Peder Danske. (Katso Danske suku, taulu 1). - 2 puoliso Erik Jönssinpoika, kuollut ennen 29.6.1420. 1 Margaretan veli Henrik karhusi tuolloin Erik Jönsinpojan jälkeläisiltä sisarensa saamatta jäänyttä huomenlahjaa Naantalin Ailoisista.3, 23<
linkki : http://koti.phnet.fi/sinivaara/ralssis/kurki.htmEhkäpä asian voi tulkita noinkin, tosin niillä Kurkien sivuilla sanotaan että syy aviolittoon oli se että Niiloa opidettiin "mahtavan" Matti Kurjen jälkeläisenä.
Eli Ruotsin kuningas piti Matti Kurkea jonkinlaisena ylimyksenä Suomessa. - Igor
Vaka Vanha kirjoitti:
Ehkäpä asian voi tulkita noinkin, tosin niillä Kurkien sivuilla sanotaan että syy aviolittoon oli se että Niiloa opidettiin "mahtavan" Matti Kurjen jälkeläisenä.
Eli Ruotsin kuningas piti Matti Kurkea jonkinlaisena ylimyksenä Suomessa.>>Eli Ruotsin kuningas piti Matti Kurkea jonkinlaisena ylimyksenä Suomessa.Kun kerrotut tapahtumat sijoittunevat 1200-luvun lopulle, itse tapahtumilla täytyy olla suuntaa antava merkityksensä historian kululle. Näin todella onkin. 1249 jaarli Birger hävitti raa'alla tavalla muinaisen Suomen ja lähinnä Hämeen itsepintaiset päälliköt ja asetti tilalle uudet, ruotsalaismieliset mutta melko usein kansallisuudeltaan suomalaiset päälliköt. Juuri näihin lienee Matti Kurkikin kuulunut. Kalevalaisista sankareista jäi vain runopukuinen utukuva Vienan runokyliin.<
linkki : http://www.narva.sci.fi/historia/pirkanmaa/matti_kurki.html
Eli taas tuli asema ruotsalaisten kanssa tehdystä yhteistyöstä. Tulkitaan nyt sitten niin.. - Vaka Vanha
Igor kirjoitti:
>>Eli Ruotsin kuningas piti Matti Kurkea jonkinlaisena ylimyksenä Suomessa.Kun kerrotut tapahtumat sijoittunevat 1200-luvun lopulle, itse tapahtumilla täytyy olla suuntaa antava merkityksensä historian kululle. Näin todella onkin. 1249 jaarli Birger hävitti raa'alla tavalla muinaisen Suomen ja lähinnä Hämeen itsepintaiset päälliköt ja asetti tilalle uudet, ruotsalaismieliset mutta melko usein kansallisuudeltaan suomalaiset päälliköt. Juuri näihin lienee Matti Kurkikin kuulunut. Kalevalaisista sankareista jäi vain runopukuinen utukuva Vienan runokyliin.<
linkki : http://www.narva.sci.fi/historia/pirkanmaa/matti_kurki.html
Eli taas tuli asema ruotsalaisten kanssa tehdystä yhteistyöstä. Tulkitaan nyt sitten niin..Unohdat täysin taas Argeologian, eli rautakaudella oli Suomen yksi vauraimpia ja mahtavimpia keskuksia tuo mainitsemasi Vesilahti joka on oman kirjoituksesi mukaan Kurkien kotiseutua ...
Todennäköisesti Laukonkartano on ollut saman suvun hallussa, eli silloin puhumme taas Kurkien suvusta ...
Mitään näyttöä ei ole siitä, etteikö tämä mahtisuku olisi säilyttänyt asemaansa ja omaisuuttaan kristinuskon tulon jälkeenkin.
Itseasiassa tälläisesta valloituksesta on varsin vähän näyttöä muutenkin näitä ristiretkiä lukuunottamatta, joista niistäkin ensimmäinen on todennäköisesti tarua. - Igor
Vaka Vanha kirjoitti:
Unohdat täysin taas Argeologian, eli rautakaudella oli Suomen yksi vauraimpia ja mahtavimpia keskuksia tuo mainitsemasi Vesilahti joka on oman kirjoituksesi mukaan Kurkien kotiseutua ...
Todennäköisesti Laukonkartano on ollut saman suvun hallussa, eli silloin puhumme taas Kurkien suvusta ...
Mitään näyttöä ei ole siitä, etteikö tämä mahtisuku olisi säilyttänyt asemaansa ja omaisuuttaan kristinuskon tulon jälkeenkin.
Itseasiassa tälläisesta valloituksesta on varsin vähän näyttöä muutenkin näitä ristiretkiä lukuunottamatta, joista niistäkin ensimmäinen on todennäköisesti tarua.että myös Matti Kurki on legendaa..
Laukon kartano on ollut Kurki-Svärd suvun hallussa 1416 alkaen.
Tuo omistus ennen sitä on legendaa.. - Vaka Vanha
Igor kirjoitti:
että myös Matti Kurki on legendaa..
Laukon kartano on ollut Kurki-Svärd suvun hallussa 1416 alkaen.
Tuo omistus ennen sitä on legendaa..Laukon kartano ei ole legendaa ja sen historia ulottuu huomattavasti kauemmas.
- Vaka Vanha
Igor kirjoitti:
että myös Matti Kurki on legendaa..
Laukon kartano on ollut Kurki-Svärd suvun hallussa 1416 alkaen.
Tuo omistus ennen sitä on legendaa..Tässä lainaus, "Rovasti Frans Kärki oli nuorena pappisopiskelijana vastustanut kiivaasti 1824 syntyneen isoisänsä, Taavetti Priiarin käsitystä siitä, että Matti Kurki olisi taistellut tanskalaisia kristinuskon tuojia vastaan. Frans Kärjen silloisen käsityksen mukaan tanskalaiset eivät 1100-luvun lopulla ahdistelleet suomalaisia. Isoisä oli kuitenkin ollut aivan varma kertomuksen todenperäisyydestä. Kärki kuuli kuitenkin 1900-luvun alussa professori Hainarin luennossa uuden tiedon että tanskalaiset olivat todella tehneet retkiä Suomeen."
Eli Matti Kurki oli ilmeisesti varsin vapaa mies ja ylimys ja Kurkien suku nai omien lainauksiesi mukaan useita kertoja Jaarlin sukuun ... - Igor
Vaka Vanha kirjoitti:
Tässä lainaus, "Rovasti Frans Kärki oli nuorena pappisopiskelijana vastustanut kiivaasti 1824 syntyneen isoisänsä, Taavetti Priiarin käsitystä siitä, että Matti Kurki olisi taistellut tanskalaisia kristinuskon tuojia vastaan. Frans Kärjen silloisen käsityksen mukaan tanskalaiset eivät 1100-luvun lopulla ahdistelleet suomalaisia. Isoisä oli kuitenkin ollut aivan varma kertomuksen todenperäisyydestä. Kärki kuuli kuitenkin 1900-luvun alussa professori Hainarin luennossa uuden tiedon että tanskalaiset olivat todella tehneet retkiä Suomeen."
Eli Matti Kurki oli ilmeisesti varsin vapaa mies ja ylimys ja Kurkien suku nai omien lainauksiesi mukaan useita kertoja Jaarlin sukuun ...kun et laittanut edes lähdettä.. Onko lähde oma "kirkas" mielesi ?
>>Isoisä oli kuitenkin ollut aivan varma kertomuksen todenperäisyydestä. Kärki kuuli kuitenkin 1900-luvun alussa professori Hainarin luennossa uuden tiedon että tanskalaiset olivat todella tehneet retkiä Suomeen. - Vaka Vanha
Igor kirjoitti:
kun et laittanut edes lähdettä.. Onko lähde oma "kirkas" mielesi ?
>>Isoisä oli kuitenkin ollut aivan varma kertomuksen todenperäisyydestä. Kärki kuuli kuitenkin 1900-luvun alussa professori Hainarin luennossa uuden tiedon että tanskalaiset olivat todella tehneet retkiä Suomeen.Lähde on se sama Kurkien sivu, heti ensimmäisellä sivulla.
- Vaka Vanha
Suoraan Kurkien sivulta, "Mistä nimi Kurki, koska 1200-luvulla ei vielä käytetty sukunimiä? Eläinten nimillä - karhu, susi, kotka, kurki jne. - on ollut hyvin varhaisina aikoina toteeminen tehtävänsä. Suku jäsensi yhteisönsä eläimen nimellä varustetuksi klaaniksi ja koki saavansa näin yhteisöllistä voimaa. Eristyneissä kulttuureissa totemismi on ollut hallitsevaa näihin päiviin asti, mutta Euroopassa se lienee menettänyt merkityksensä jo myöhemmällä rautakaudella. Ei ole kuitenkaan mahdotonta, että joitakin rippeitä eläinnimien käytöstä olisi jäänyt muuntuneena liikanimiksi ja sitä kautta myöhemmin sukunimiksi. Etenkin ylimyssuvut ottivat totemismin käyttöön jonkinlaisena jalostuneena ja hienostuneena muunnoksena, mikä näkyy mm. sukuvaakunoissa. (Suvanto 1987, 116-118)".
- Vaka Vanha
Igor kirjoitti:
Kuten näet tästä lainauksesta, vasta 1300-luvun lopulla- 1400-luvun alussa nousivat Kurjet aateliin. Mutta vasta ruotsalaisen Herman Svärdin naitua suomalaisen Jakob Kurjen tyttären. Eli taas ns. suomalaisen aatelissuvun syntyyn tarvittiin naimakauppa jo olemassa olevan aatelisen kanssa.
>Kurk tai Korke suku on vanhaa suomalaista aatelia. Jo laamanni Jakob Korken (1362) isä omisti maata Vesilahdella ja oliko kansantarinoiden kuuluisa Matti Kurki samaa sukua? Kuitenkin Herman Svärd olisi nainut Jakob Kurjen tyttären heidän lapsistaan olisi saanut alkunsa kaksi sukua Kurjet ja Svärdit.2 Tunnetuin tähän sukuun kuulunut Kurki oli Suomen viimeinen keskiaikainen piispa Arvid Kurki.
TAULU 1
Jakob Kurki, hoiti laamannin virkaa 27.2.1362 Nils Turenpojan (Bielke) puolesta 4; 20.6.1373 Turussa kaupanvahvistajana 5; 26.1.1383 vahvistettiin rajalinja Jakobin omistaman Vanajan Niemenpään ja Miemalan kylän välillä 6; omisti myös Vanajan Koljalan.2 - Puoliso N.N. Jakobintytär, isä laamanni Jakob Andrissanpoika, joka tunnetaan 1331-1347. 2
Tytär:
Tytär Jakobintytär, taulu 2.2
TAULU 2
Tytär Jakobintytär 1. -Puoliso Herman Svärd, kotoisin ilmeisesti Ruotsista.2
Lapset:
Peder Svärd, taulu 3.1
Nils Kurki, oli ritari jo 1401, jolloin hänen appensa Filpus Karlinpoika antoi 400 ruotsinmarkan lainasta hänelle panttikirjeen Tångaan Uplannissa 7; osti 1402 Kustavin Löpön 8; 1405 tutkintolautakunnan jäsen Suomessa, joka tutki kuningas Albrekt Maclenburgilaisen aikana poisannetuja kruununtiloja 9; valtaneuvos 1413 10; mainitaan (?1415) asemies Hartvik Dykerin takuumiehenä 11; teki vaihtokaupan veljenpoikansa Henrik Svärdin kanssa 21.6.1425 12; kuollut n. 1429. - Puoliso Cecilia Filpuntytär, eli leskenä 1433, Filippus Karlinpojan tytär; meni nunnaksi Pyhän Ruumin kiltaan Tukholmassa 1429 1 ja lahjoitti 1.7.1433 Löpön Kustavista Raision Pyhän Annan luostarille, puolisonsa ja itsensä, samoin kuin heidän vanhempiensa sielujen puolesta 1, 13.
Tytär.2. - Puoliso Nils Skelghe.
Tytär.2. - Puoliso N.N. Heidän poikansa oli Jeppe Kurki (kts. lähteet: Tapio Vähäkangas, Jeppe Kurjen esivanhemmat ja jälkeläiset)
TAULU 3
Peder Svärd; "vanha Peder Svärd" omisti maata Porvoon Kräppelbyssä ja Hagassa. 1
Lapset:
Henrik Svärd, Vanajan Harvialan herra; asemies 13.6.1418, jolloin antoi vaimolleen huomenlahjana Vanajan Niemenpään ja Kotialan 14; hänen appensa Klas Lydekenpoika lähetti hänet kuninkaan luokse noutamaan kuningas Erik XIII:n tahtoa tuomiosta 1419 15; teki vauhtokaupan setänsä, ritari Nils (Kurk) Raision Ailosista, kanssa 21.6.1425, siten että Nils antoi hänelle Vanajan Harvialan, puolet Pirkkalan Kaarelan, samoin Lammin Viialan ja Tirmulan, Sipoon Hindsbyn ja Kemiön Kaustelan, Henrik antoi Raision Ailoisen ja Vadion sekä Paraisten "Träskegården" (Träskby, vielä samana päivänä muutettiin tämä maanvaihto kuitenkin niin, että Henrik otti Träskgårdenin itselleen, mutta puolestaan luovutti Hindbyn takaisin sedälleen Nilsille 12; esiintyi sinettitodistajana 1423, 1435 16 ja sinetöi elokuussa 1435 Ruotsin neuvosten joukossa Halmstadin päätöksen 17; allekirjoitti 1439 49 rälssimiehen kanssa kirjelmän Tallinnan raadille koskien häväistystä, joka Tallinnassa koski Dönhoff Kallea ja hänen rouvaansa 18; kuollut n. 1440. - Puoliso Birgitta Klasintytär, vanhemmat Klas Lydekenpoika Djäkn ja Kristina Jönsintytär. (Katso, Djäkn, Lydekenpoikien suku, taulu 2).1
Olof Svärd, asemies; Pohjois-Suomen tuomari, Sune Sunenpojan puolesta 1440 2, 18; kihlakunnantuomari Pohjanmaalla 1443-1445 20; osti 1427 kuudesosan Ulvilan Hvittisbofjärdin Ytterbystä Jönis Horkalilta 21, ja 1437 toisen tilan Hvittisbofjärdistä, jonka maa hän sitten panttasi Ulvilan kirkolle 40 dalerista, jonka hän käytti poikansa herra Martin Rooman matkaan ja josta otti itselleen 10 daleria Tukholman matkaa varten; todisti 25.3.1451, että hän ja hänen vaimonsa vainaansa lahjoittivat, puolet Ulvilan Pennisestä, itsensä ja sukulaistensa sielujen puolesta Naantalin luostarille, sillä ehdolla, että antajia ja heidän vanhempaan muistetaan luostarin rukouksissa 22; kuollut ennen 1460. - Puoliso Elin Jönsintytär, luultavasti Benkt Lydekenpojan vaimon Valborgin sisar. (Katso, Djäkn, Lydekenpoikien suku, taulu 1), jotka antoivat puolet Pennisistä luostarille. 1
Margareta Pederintytär, taulu 4.1
TAULU 4
Margareta Pederintytär.1. - Puoliso Peder Danske. (Katso Danske suku, taulu 1). - 2 puoliso Erik Jönssinpoika, kuollut ennen 29.6.1420. 1 Margaretan veli Henrik karhusi tuolloin Erik Jönsinpojan jälkeläisiltä sisarensa saamatta jäänyttä huomenlahjaa Naantalin Ailoisista.3, 23<
linkki : http://koti.phnet.fi/sinivaara/ralssis/kurki.htmKurkia ja heidän sukulaisiaan Svärdejä avioitui useissa vaiheissa jaarlin sukulaisten kanssa. Näin siis Kurjet ovat Ruotsin kuningashuoneen Folkungasukua. Ritari Niilo Kurki mm. avioitui tunnetun Odygd-sukuisen Filpus Kaarlenpojan tyttären kanssa.
Lähde on se sama ... - Igor
Vaka Vanha kirjoitti:
Kurkia ja heidän sukulaisiaan Svärdejä avioitui useissa vaiheissa jaarlin sukulaisten kanssa. Näin siis Kurjet ovat Ruotsin kuningashuoneen Folkungasukua. Ritari Niilo Kurki mm. avioitui tunnetun Odygd-sukuisen Filpus Kaarlenpojan tyttären kanssa.
Lähde on se sama ...kautta kuitenkin.
Kuten tuli Kurjista aatelisiakin vasta naimakaupoilla Svärd-sukuun.
Eli ensin tänne on tulleet ruotsalaiset aateliset jotka naimakauppojen kautta perustivat suomalaisen aatelin. - Vaka Vanha
Igor kirjoitti:
>>Eli Ruotsin kuningas piti Matti Kurkea jonkinlaisena ylimyksenä Suomessa.Kun kerrotut tapahtumat sijoittunevat 1200-luvun lopulle, itse tapahtumilla täytyy olla suuntaa antava merkityksensä historian kululle. Näin todella onkin. 1249 jaarli Birger hävitti raa'alla tavalla muinaisen Suomen ja lähinnä Hämeen itsepintaiset päälliköt ja asetti tilalle uudet, ruotsalaismieliset mutta melko usein kansallisuudeltaan suomalaiset päälliköt. Juuri näihin lienee Matti Kurkikin kuulunut. Kalevalaisista sankareista jäi vain runopukuinen utukuva Vienan runokyliin.<
linkki : http://www.narva.sci.fi/historia/pirkanmaa/matti_kurki.html
Eli taas tuli asema ruotsalaisten kanssa tehdystä yhteistyöstä. Tulkitaan nyt sitten niin..Tässä on vielä yksi mielenkiintoinen piirre, eli matriarkaalinen nimiperinne ...
Kurkien ikivanha suku on lähes ainoa Vesilahteen mahtunut suuri aatelissuku. Kurki-lisänimen periytyminen usein vaimon puolelta viittaa vanhempaan matriarkaaliseen yhteiskuntaan ja eläinnimen osalta Seppo Suvannon mielestä myös perheen totemismiin (Suvanto 1987, 117). Yllättävää lienee sekin, että Kurkien sukua löytyy melkoisesti edelleen Vesilahden seudulta. Aikanaan Kurkien reviiri ulottui kauas Vesilahden naapuripitäjiin. Laukon kartanon lisäksi Vesilahteen mahtui ainoastaan muutama pienempi ja lyhytaikaisempi kartano; Tottijärvi, Suomela, Palho ja Hakkila.
Laukon Kartnon sivuilta oli lähde. - Vaka Vanha
Igor kirjoitti:
kautta kuitenkin.
Kuten tuli Kurjista aatelisiakin vasta naimakaupoilla Svärd-sukuun.
Eli ensin tänne on tulleet ruotsalaiset aateliset jotka naimakauppojen kautta perustivat suomalaisen aatelin.Vesilahden sivuilla annetaan ymmärtää, että Rälssiasema oli vanhempaa perua, eikä naimakauppaa olisi tehty tavalliselle talonpojalle ...
- Igor
Vaka Vanha kirjoitti:
Vesilahden sivuilla annetaan ymmärtää, että Rälssiasema oli vanhempaa perua, eikä naimakauppaa olisi tehty tavalliselle talonpojalle ...
perua, kun suomalaista aatelistoa ei ollut ennen ruotsin aateliston tuloa ?
Väitätkö ihan vakavissasi että täällä oli joku oma rälssijärjestelmä ? - Igor
Vaka Vanha kirjoitti:
Vesilahden sivuilla annetaan ymmärtää, että Rälssiasema oli vanhempaa perua, eikä naimakauppaa olisi tehty tavalliselle talonpojalle ...
>Rälssi
Rälssiksi nimitetään niitä vapauksia, joita kirkko ja maallinen ylimystö keskiajan kuluessa saivat itselleen. Vapaudet myönsi kuningas tai valtionhoitaja erityisellä rälssikirjeellä. Tärkein etu oli verovapaus.
Hengellinen rälssi syntyi vuonna 1200 kuningas Kaarle Sverkerinpojan aikana. Kirkon maiden ja rakennuksien verovapaus säilyi yli kolmesataa vuotta, aina Kustaa Vaasan toimeenpanemaan uskonpuhdistukseen asti.
Maallinen rälssi syntyi vuonna 1279 annetun Alslön asetuksen pohjalta. Silloin oli kuninkaana Maunu Ladonlukko. Hän myönsi verovapauden niille, jotka suostuivat suorittamaan sotapalvelusta ratsain. Myöhempinä vuosisatoina rälssin sisällys kasvoi ja ylimystö sai monia uusia taloudellisia etuja sotapalveluksen vastineeksi. Näitä olivat esim. sakkojen periminen alustalaisilta ja metsästysoikeus.
Rälssioikeudet eivät olleet alunperin perinnöllisiä. Ne tulivat perinnöllisiksi vähitellen 1300- ja 1400-lukujen kuluessa.
Kustaa Vaasan aikana 1500-luvulla ratsupalvelusvelvollinen rälssi alkaa muuttua aateliseksi virkamiessäädyksi. Nimitykset aateli ja aatelinen otettiin Pohjolassa käyttöön vasta Kustaa Vaasan aikana.<
linkki :http://weegee.espoo.fi/museot/verkko/keskiaika/t_elin.htm - Vaka Vanha
Igor kirjoitti:
>Rälssi
Rälssiksi nimitetään niitä vapauksia, joita kirkko ja maallinen ylimystö keskiajan kuluessa saivat itselleen. Vapaudet myönsi kuningas tai valtionhoitaja erityisellä rälssikirjeellä. Tärkein etu oli verovapaus.
Hengellinen rälssi syntyi vuonna 1200 kuningas Kaarle Sverkerinpojan aikana. Kirkon maiden ja rakennuksien verovapaus säilyi yli kolmesataa vuotta, aina Kustaa Vaasan toimeenpanemaan uskonpuhdistukseen asti.
Maallinen rälssi syntyi vuonna 1279 annetun Alslön asetuksen pohjalta. Silloin oli kuninkaana Maunu Ladonlukko. Hän myönsi verovapauden niille, jotka suostuivat suorittamaan sotapalvelusta ratsain. Myöhempinä vuosisatoina rälssin sisällys kasvoi ja ylimystö sai monia uusia taloudellisia etuja sotapalveluksen vastineeksi. Näitä olivat esim. sakkojen periminen alustalaisilta ja metsästysoikeus.
Rälssioikeudet eivät olleet alunperin perinnöllisiä. Ne tulivat perinnöllisiksi vähitellen 1300- ja 1400-lukujen kuluessa.
Kustaa Vaasan aikana 1500-luvulla ratsupalvelusvelvollinen rälssi alkaa muuttua aateliseksi virkamiessäädyksi. Nimitykset aateli ja aatelinen otettiin Pohjolassa käyttöön vasta Kustaa Vaasan aikana.<
linkki :http://weegee.espoo.fi/museot/verkko/keskiaika/t_elin.htmRälssi tarkoittaa ratsutilaa, eli vapaus verosta eli maksusta kun varustat hevosen ja miehen kuninkaalle.
Rälssioikeudet muuttuivat perinnöllisiksi ritarihuoneen järjestäydyttyä 1622, tai niillä paikkein ...
Sitä ennen Rälssi ei ollut perinnöllinen, tosin maaomaisuus oli tietenkin perinnöllinen jos sitä oli ...
Näiden ritareiden yläpuolella oli sitten varsinainen aatelisto. - Vaka Vanha
Igor kirjoitti:
perua, kun suomalaista aatelistoa ei ollut ennen ruotsin aateliston tuloa ?
Väitätkö ihan vakavissasi että täällä oli joku oma rälssijärjestelmä ?Joo, ei tietenkään ollut Ruotsin kuninkaan myöntämiä läänityksiä, ennenkuin kuningas sai alueen valtansa alle, se on totta.
Mutta paikallisia kartanonherroja kyllä oli, jotka olivat aluetta hallitsevia "sotalordeja" olematta kenenkään alaisuudessa.
Tästä on olemssa täysin aukoton argeologinen näyttö haudoissa ja muinaislinnajärjestelmä, joka itsessään kertoo jo jonkinlaisesta maakunnallisesta organisaatiosta. - Igor
Vaka Vanha kirjoitti:
Joo, ei tietenkään ollut Ruotsin kuninkaan myöntämiä läänityksiä, ennenkuin kuningas sai alueen valtansa alle, se on totta.
Mutta paikallisia kartanonherroja kyllä oli, jotka olivat aluetta hallitsevia "sotalordeja" olematta kenenkään alaisuudessa.
Tästä on olemssa täysin aukoton argeologinen näyttö haudoissa ja muinaislinnajärjestelmä, joka itsessään kertoo jo jonkinlaisesta maakunnallisesta organisaatiosta.>>Tästä on olemssa täysin aukoton argeologinen näyttö haudoissa ja muinaislinnajärjestelmä, joka itsessään kertoo jo jonkinlaisesta maakunnallisesta organisaatiosta.
- Vaka Vanha
Igor kirjoitti:
>>Tästä on olemssa täysin aukoton argeologinen näyttö haudoissa ja muinaislinnajärjestelmä, joka itsessään kertoo jo jonkinlaisesta maakunnallisesta organisaatiosta.
Heimojen välistä organisaatiota ei ole tarvittu, siksi sitä ei ole syntynyt ...
Tälläinen organisaatio syntyy kun ulkoinen uhka on suurempi kuin sisäinen hajaannus, Suomessa ei ehtinyt tätä tapahtua.
Uskonto vaihtui sitä ennen. - Igor
Vaka Vanha kirjoitti:
Heimojen välistä organisaatiota ei ole tarvittu, siksi sitä ei ole syntynyt ...
Tälläinen organisaatio syntyy kun ulkoinen uhka on suurempi kuin sisäinen hajaannus, Suomessa ei ehtinyt tätä tapahtua.
Uskonto vaihtui sitä ennen.Suomen heimot jäivät juuri yhteiskunnallisessa järjestäytymisessä sveasta ja novgorodista jälkeen. Svealaiset ja novgorodilaiset perustivat kuningaskuntansa mutta riitaisten suomalaisheimojen keskuudessa ei syntynyt yhtenäistä valtiota.
Järjestäytyminen jäi juuri pienempien alueiden puitteisiin kulttimenojen hoitamista, oikeuden hoitamista ja puolustautumista varten maakunnallisella tasolla. Muinaislinnatkin kertovat tästä. Ne eivät olleet pysyvästi miehitettyjä, hämeessä sijaitsevaa rapolaa lukuunottamatta. Niitä on käytetty vihollisen uhatessa pakopaikkoina. (Pirinen-Suomen historia Weilin Göös) - Vaka Vanha
Igor kirjoitti:
Suomen heimot jäivät juuri yhteiskunnallisessa järjestäytymisessä sveasta ja novgorodista jälkeen. Svealaiset ja novgorodilaiset perustivat kuningaskuntansa mutta riitaisten suomalaisheimojen keskuudessa ei syntynyt yhtenäistä valtiota.
Järjestäytyminen jäi juuri pienempien alueiden puitteisiin kulttimenojen hoitamista, oikeuden hoitamista ja puolustautumista varten maakunnallisella tasolla. Muinaislinnatkin kertovat tästä. Ne eivät olleet pysyvästi miehitettyjä, hämeessä sijaitsevaa rapolaa lukuunottamatta. Niitä on käytetty vihollisen uhatessa pakopaikkoina. (Pirinen-Suomen historia Weilin Göös)Mistä tulkinta "riitaisista Suomalaisista heimoista" mihin se perustuu ...
Suomessa ei ilmeisesti ole ollut kuningaskuntaa, tosin sekään ei ole aivan varmaa hautalöytöjen perusteella, mutta jonkin sortin ylimyksiä on joka tapauksessa ollut.
Voi olla että Suomalaisten hallinto on muistuttanut Vatjalaisten hallintomallia, joka on ollut jonkin sortin oligargien tasavalta.
Tämä hallintomalli siirtyi sitten Nov Gorodiin.
Suomalaiset hautalöydöt viittaa vauraaseen ja mahtavaan sotilaiden hallitsemaan järjestelmään, näitä mahisukuja on voinut olla useita kymmeniä, Rapola on vain yksi esimerkki. - Igor
Vaka Vanha kirjoitti:
Mistä tulkinta "riitaisista Suomalaisista heimoista" mihin se perustuu ...
Suomessa ei ilmeisesti ole ollut kuningaskuntaa, tosin sekään ei ole aivan varmaa hautalöytöjen perusteella, mutta jonkin sortin ylimyksiä on joka tapauksessa ollut.
Voi olla että Suomalaisten hallinto on muistuttanut Vatjalaisten hallintomallia, joka on ollut jonkin sortin oligargien tasavalta.
Tämä hallintomalli siirtyi sitten Nov Gorodiin.
Suomalaiset hautalöydöt viittaa vauraaseen ja mahtavaan sotilaiden hallitsemaan järjestelmään, näitä mahisukuja on voinut olla useita kymmeniä, Rapola on vain yksi esimerkki.>>Mistä tulkinta "riitaisista Suomalaisista heimoista" mihin se perustuu ...>Suomessa ei ilmeisesti ole ollut kuningaskuntaa, tosin sekään ei ole aivan varmaa hautalöytöjen perusteella, mutta jonkin sortin ylimyksiä on joka tapauksessa ollut.>Suomalaiset hautalöydöt viittaa vauraaseen ja mahtavaan sotilaiden hallitsemaan järjestelmään, näitä mahisukuja on voinut olla useita kymmeniä, Rapola on vain yksi esimerkki.
- Vaka Vanha
Igor kirjoitti:
>>Mistä tulkinta "riitaisista Suomalaisista heimoista" mihin se perustuu ...>Suomessa ei ilmeisesti ole ollut kuningaskuntaa, tosin sekään ei ole aivan varmaa hautalöytöjen perusteella, mutta jonkin sortin ylimyksiä on joka tapauksessa ollut.>Suomalaiset hautalöydöt viittaa vauraaseen ja mahtavaan sotilaiden hallitsemaan järjestelmään, näitä mahisukuja on voinut olla useita kymmeniä, Rapola on vain yksi esimerkki.
Tulkinta se on lainauskin, se vain ei ole sinun tulkintasi ...
Hämälaisilla ja Karjalaisilla oli eturistiriita, joka tottakai heijastui kaikkeen muuhun, se ei sinänsä todista vielä riitaisuudesta. - Igor
Vaka Vanha kirjoitti:
Tulkinta se on lainauskin, se vain ei ole sinun tulkintasi ...
Hämälaisilla ja Karjalaisilla oli eturistiriita, joka tottakai heijastui kaikkeen muuhun, se ei sinänsä todista vielä riitaisuudesta.yhden tutkijan tulkinta. Pirinen, Kari, Hulden, Gallen ja Vahtola ovat samaa mieltä tästä hämäläisten ja karjalaisten keskinäisestä ryöstelystä ja sotimisesta. Kyllä tutkijan tulkinta painaa huomattavasti enenmän kuin oma tulkintasi.
- Itämaa
ruotsalaisia (jotka tekivät Suomen) ja sitten yritetään todistaa että suomalaisella nimellä voidaan olla jotakin Ruotsin vallan alla, miksi?
Jos Kurki niminen mies oli jotakin keski-ajalla Ruotsin hierarkiassa niin hän on joko ei-suomalainen juuriltaan tai lahjottu palvelija tai itse pyrkinyt kaikin keinoin miellyttämään uusia isäntiä.- Vaka Vanha
Sinä olet kyllä tästä keskustelusta täysin pihalla ...
- JSS
Ruotsi ei "tehnyt Suomea"... Suomalaiset ovat asuneet täällä kauan ja niin kauan on Suomi, suomalaisten kotimaa, ollut olemassa.
Ruotsi tuli sitten ja alkoi sortamaan suomalaisia parhaansa mukaan.
Sinä et tiedä historiasta mitään. Sinulle historia on kokoelma mutulaukomia, joiden kaikkien tarkoitus on vähätellä suomalaisia, joita vihaat.
Muuta Ruotsiin, maanpetturi. - Itämies
JSS kirjoitti:
Ruotsi ei "tehnyt Suomea"... Suomalaiset ovat asuneet täällä kauan ja niin kauan on Suomi, suomalaisten kotimaa, ollut olemassa.
Ruotsi tuli sitten ja alkoi sortamaan suomalaisia parhaansa mukaan.
Sinä et tiedä historiasta mitään. Sinulle historia on kokoelma mutulaukomia, joiden kaikkien tarkoitus on vähätellä suomalaisia, joita vihaat.
Muuta Ruotsiin, maanpetturi.fennomaani väännät valetta.
Ei täälä mitää yhtenäistä Suomee ollu.
Sotivat heimot oli ja ne Ruotsi yhdisti.
Ruotsi sorsi Suomee mutt samalla yhdisti heimot samaan valtaan.
Kukaha täällä ei tiedä historiasta mitää, sä dille!!!!!! - JSS
Itämies kirjoitti:
fennomaani väännät valetta.
Ei täälä mitää yhtenäistä Suomee ollu.
Sotivat heimot oli ja ne Ruotsi yhdisti.
Ruotsi sorsi Suomee mutt samalla yhdisti heimot samaan valtaan.
Kukaha täällä ei tiedä historiasta mitää, sä dille!!!!!!että Suomi oli jakaantunut heimoihin muuttaa sitä tosiasiaa, että oli olemassa suomalaisten kotimaa, Suomi? Kaikki heimothan olivat suomalaisia, puhuivat samaa kieltä, kaiketi sama uskonto ynm..
Muuta sinä svekonatsihurri Ruotsiin kiusaamasta kunnon ihmisiä. - Itämies
JSS kirjoitti:
että Suomi oli jakaantunut heimoihin muuttaa sitä tosiasiaa, että oli olemassa suomalaisten kotimaa, Suomi? Kaikki heimothan olivat suomalaisia, puhuivat samaa kieltä, kaiketi sama uskonto ynm..
Muuta sinä svekonatsihurri Ruotsiin kiusaamasta kunnon ihmisiä.fennomaani jo nukkuu??
Tuliks äiti sanoo ett ny Ville pois sielt koneelta ja heti...... - JSS
Itämies kirjoitti:
fennomaani jo nukkuu??
Tuliks äiti sanoo ett ny Ville pois sielt koneelta ja heti......Menepäs sinulle suunnatulle palstalle: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000019&conference=704&subcat=1193
Ketjusta on poistettu 11 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Vihreiden, SDP:n ja Vasemmistoliiton kannattajista selvästi alle puolet on miehiä
ja silti joku punafeministi valitti kokoomuksen naiskannattajien puutteesta, vaikka siellä on enemmän naisia kuin punavi872682On tiedossa, että venäjämieliset diggaavat diktatuurista venäjää
jossa ei esim. ole sanan- ja lehdistönvapautta. Mutta keitä nämä venäjän palvojat sitten ovat, ei heitä toki paljon ole522618Ensin Henry Novak ja nyt sitten se Irlannin tapaus
jossa mustaihoinen afrikkalainen mieshenkilö puukottaa valkoihoista maassa makaavaa miestä useita kertoa pään alueelle.682578Belfastissa käynnissä kunnon persuilu
Joku random mamu tekee rikoksen, niin sikäläiset naamiopersut kostavat tuhoamalla kantaävestön omaisuutta. Liekö siellä792478Tytti Tuppurainen: Suomen pakolaiskiintiö pitäisi nostaa 10 000 vuodessa
asia on faktaa, noin Tytti sanoi aiemmin. Kun taas Orpon hallitusohjelman mukaisesti Suomen pakolaiskiintiö on pudotettu771999Islamovasemmistolaisuus - tälläista termiä käytetään
Termi tarkoittaa alunperin äärivasemmiston ja muslimifundamentalistien liittoa, jonka ytimessä oli antisemitismi. Isl481995Persujen kannatusromahdus tekee kesästä 2026 nautinnollisen
Satoi tai paistoi, niin Suomen kansalaisella on kuluvana kesänä syytä hymyyn. Niin upealta tuntuu persujen kannatusroma1401843Julkista rahaa ei tule antaa senttiäkään yksityisille yrityksille
Julkinen raha on meidän yhteistä rahaa, ja se raha on tarkoitettu yhteiseen käyttöön, kuten esimerkiksi tuottamaan palve291412Martina Aitolehti läpäisi Erikoisjoukot - Tilittää umpirehellisenä kuvauksista
Martina Aitolehti selvisi Erikoisjoukot koulutuksesta. Hän myös malttoi pääosin pitää mölyt mahassaan, vaikka saikin ko321399Mitä tapahtui?
Mitä tapahtui keskiviikkoiltana kun oli paljon hälytysajoneuvoja ja mediheli?171319