raskaus + väsymys

Hei! Tässä joitakin ajatuksia, joita kirjoituksesi herätti..

Mitäpä, jos pyytäisit miehesi mukaan neuvolaan, ja kehottaisit vaikka jo etukäteen terveydenhoitajaa selittämään, miten raskaus naiseen vaikuttaa. Itse myös luetutin miehelläni jos jonkinlaista esitettä, missä raskauden etenemisestä kerrottiin. Meillä ei tosin ollut alkuunkaan isompia ongelmia kanssakäymisessä - tuntui kuitenkin, että ulkopuolelta tullut tieto lisäsi miehen kykyä ymmärtää väsymystä ja erilaisia tunteiden ailahteluja paremmin.

Ja sano suorin sanoin miehellesi, että tarvitset hänen tukeaan eniten juuri nyt raskauden aikana, sekä sitten vielä synnytyksen jälkeenkin pienen vauvan kanssa. Hänen olisi hyvä tiedostaa se, että nainen taatusti muistaa iän kaiken, jos ei tällaisena hetkenä ole mieheltään tukea saanut. Itse olin väsynyt jo raskausaikana, mutta vasta synnytyksen jälkeen tiesin, mitä todellinen väsymys on! Jos en olisi mieheltäni tukea saanut, hän olisi varmaankin jo saanut lähteä kävelemään.. Sen verran kiukkuinen olen väsyneenä ollut.

Yrittäkäähän keskustella asioista suoraan mutta asiallisesti - jos mies todella rakastaa lastaan, kuten kerrot hänen vakuuttavan, hänen tulee myös ymmärtää, että tällä hetkellä hän parhaiten osoittaa rakkautensa myös lasta kohtaan tukemalla Sinua. Voimia ja jaksamista joka tapauksessa! Koita levätä ja hoitaa itseäsi, niin lapsikin voi hyvin! Äläkä liikoja huolehdi miehestäsi - jos hän ei ota ymmärtääkseen tunteitasi, älä stressaa sillä liikoja! Ehkäpä hän alkaa ymmärtää tilaasi paremmin sitten, kun vatsasi alkaa näkyä ja ajatus vauvasta konkretisoituu toden teolla.

Kerro miehellesi, että olet väsynyt koska lapsi ei vielä osaa nukkua, joten luonto on hoitanut sen niin että äiti nukkuu lapsen "puolesta", jolloin lapsikin tavallaan lepää. Väsymys kyllä helpottaa toiselle kolmannekselle mentäessä, jos vain rautavarastot ovat kunnossa.

Toinen huomioitava seikka on, että lapsi tulee miehelle konkreettiseksi vasta kun maha alkaa näkyä tai/ja vauvan potkut tuntua mahan läpi...meillä ainakin miehellä nykyään ihan eri ääni kellossa...=) Onnellista odotusta teille!

antoi jo oikein hyviä neuvoja. itse noihin aikoihin nukuin kuulemma vuorokaudet ympäri ja poikaystävä osasi sitä odottaakin, kun oli ollut neuvolassa mukana ja lukenut sieltä saamiaan esitteitä. jos sinun miehesi ei jaksa esitteitä lukea, voisit netistä etsiä sivuja, joilla on kuvia siitä miltä 11-12 vk sikiö näyttää ja joilla on kerrottu lyhyesti mitä äidissä milloinkin tapahtuu (mies saattaa olla helpompi saada monitorin eteen kuin ottamaan kirja tms. käteen). voisit lisätä tämän äidit ja isät osion osoitteen hänen bookmarkeihinsa ja kehottaa lueskelemaan odotus-/isien palstaa, jos siltä tuntuu. hän voisi esimerkiksi itse kysyä muilta isiltä tai äideiltä, että onko tuollainen väsymys normaalia ja muitakin vastaantulevia ihmetyttäviä asioita. todellakin, vaivasi ovat vielä pieniä verrattuna siihen mitä tuleman pitää ja olisi hyvä, jos miehesi osaisi olla tukenasi ja ymmärtäisi, että voi aloittaa vauvasta huolehtimisen jo nyt huolehtimalla sinusta.

Kuten joku aiemmin totesikin, miehen olisi hyvä piipahtaa neuvolassa, jossa neuvolatäti voisi selventää miehelle että nuo oireet ovat ihan todellisia. Josko hän sitten ymmärtäisi? Suostuisiko hän lukemaan myös jotain kirjallisuutta aiheesta, niitä neuvolaesitteitä ja mahdollisesti muutakin?

Itsellänikin oli jokunen viikko kauheaa väsymystä, oli muutama vapaapäivä ja vaikka nukuin pitkään, silti piti ottaa päikkärit iltapäivällä (enkä minä normaalisti ikinä saa unta päivisin) Täällä mies on onneksi ollut ihan ymmärtäväinen, joskin ensin ihmetteli kun vitsailin painonnoususta, mutta ymmärsi kyllä kun näytin neuvolaopusta ja selitin että se painonnousu ei näy muualla kun vatsassa ;)

Ja yritä saada keskustelu aikaan siitäkin, onko miehesi nyt ärsyyntynyt pelkästään "vaivoistasi", vai kangertaako häntä suhteessanne jotkut muut asiat, jonka myötä hän sitten tiuskii sinulle aiheetta noista jutuista.

Joka tapauksessa, onnellista odotusta!

miehetkin voisi kokea raskauden-saattaisivat pysyä hiljaa ja empaattisina kun tietäisivät oikeasti mitä eri tuntemuksia kehossa ja mielessä on.häviäisi itsekkyys.olisivat iloisia äidin raskaaksi tulosta ja lapsen "hoivaamisesta"ja kantamisesta kohdussa.helpolla pääsevät vaikka joutuisivatkin kuulemaan kaikenlaista.voin ainakin sanoa että minulla on ihana mies!!!