Milloin olette muuttaneet yhteen ja millä kokoonpanolla? Mies lapsineen olisi täysin valmis yhteenmuuttoon (erosta vuosi) mutta minä ja lapset olemme sitten taas eri mieltä. Tai en siis lapsiltani kysele vaan itse heidän elämäänsä katsellen olen sitä mieltä että on vielä liian aikaista.
Onko kukaan muuttanut näin nopeasti ja miten on mennyt?
Onko kukaan muuttanut näin nopeasti ja miten on mennyt?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Me muutimme tyttäreni ja mieheni kanssa yhteen reilun vuoden seurustelun jälkeen.
Vuosi sen jälkeen muutti miehen lapsi meille.
Neljästään on asuttu nyt reilu vuosi ja täytyy sanoa, että vieläkin on hiukan sopeutumisvaikeuksia. Itse kullakin, mulla varmaan eniten...
Nyt jos pitäisi päättää asiasta uudelleen, en tiedä kuinka toimisin, pitäisinkö oman asunnon itselläni ja tyttärellä ja ainoastaan "deittailisin" miestä silloin tällöin... en todellakaan osaa sanoa.
Meillä asian tekee hankalaksi se, ettei kahdenkeskistä aikaa juuri ole, kun miehen lapsi on täällä aina. Mutta kannattaa todellakin harkita tarkkaan, ennenkuin tekee ratkaisuja, vaikka lapset sopeutuvatkin yleensä hyvin muuttuviin tilanteisiin, ei jatkuvat muutokset ole heillekään hyväksi. Tarkoitan, että jos muutatte yhteen ja puolen vuoden päästä huomaat sen olleenkin huono idea ja eroatte.
Mieti siis! Toisaalta, varmasti on vähintään yhtä paljon niitä perheitä, jotka eivät juurikaan ole katuneet hynttyiden yhteen lyömistä =)
Muutimme yhteen noin kolmen vuoden seurustelun jälkeen. Pysyvästi meillä asuvat minä ja poikani sekä mies. Hänen lapsensa käyvät viikottain, joskus viettävät pidempiäkin aikoja kerrallaan.
Oma ohjeeni on, että älkää kiirehtikö. Tutustukaa rauhassa toisiinne sekä toistenne lapsiin ja antakaa lasten rauhassa totutella uuteen tilanteeseen. Vuosi erosta on vielä kovin lyhyt aika ainakin lapsille toipua eron aiheuttamasta myllerryksestä. Siinä ajassa ei myöskään opi tuntemaan toista välttämättä kovinkaan hyvin. Parempi ottaa alku rauhallisesti kuin katua myöhemmin liian nopeasti tehtyjä päätöksiä.
Ei se rakkaus odottelusta karkaa, uusperheessä se voi karatakin.
Miehellä voi olla syynsä kiiruhtamiseen, taloudelliset tai mukavuus. Onhan se helppoa jakaa arkea naisen kanssa, yksin voi tuntua raskaalta.
Miksi et kysyisi lapsiltasi, jos ovat jo sen ikäisiä tai ainakin ottaisit heidät huomioon.
Odota rauhassa,ei rakkaus mihinkään katoa. Me mentiin kihloihin kuukausi tapaamisesta,muutettiin yhteen neljä kuukautta tapaamisesta ja naimisiin puoli vuotta tapaamisesta.Molemmilla oli ensimmäisestä erosta vuosia,mutta minulla kolme lasta vanhin oli yläaste ikäinen ja nuorin lähti kouluun. Yhteinen vauva syntyi seuraavanan vuonna. Voin kertoa,että raskasta on välillä ollut tosin päivääkään en pois antaisi, mutta jos nyt alkaisin uudestaan niin hiukan pitemmälle miettisin ja kun sanotaan että erosta toipuminenkin vie n.parisen vuotta (minun kohdalla ainakin,vaikka ero olikin helpotus)ja vanhat erot ja liitot pitää oppia purkamaan uudelle kumppanille tai jollekkin ettei jää mitään luurankoja kaappiin!! Nyt meidän pesue on muuttamassa toiselle puolelle suomea alku kesästä joten taas alkaa muutos..
Kannattaako sitä arkea ruveta heti sotkemaan muuttamalla saman katon alle. Aikuiset voivat paremmin keskittyä toisiinsa, kun deittaillaan. Lasten ei tarvitse mustasukkaisesti vahtia hellyydenosoituksia ja saavat pitää vanhempansa ihan itsellään edes sen pienen hetken, joka erosta toipumiseen menee. Minusta vuosi on lyhyt aika tuollaisesta elämänmuutoksesta toipumiseen. Voihan sitä rakastaa ja olla rakastunut vaikka erillään asutaankin.