Hei! Onko muilla raskaana olevilla vaivana itkuherkkyys? Itseäni itkettää milloin mikäkin asia, ja nyt varsinkin kun on vähän stressiä ja kiireitä niin tuntuu, että kaikki toisten sanomiset ja kommentit saa vedet silmiin. En yleensä ole näin herkkä ja harmittaa, kun antaa vieraille tällaisen kuvan itsestään.. Onnellinen olen kuitenkin raskaudestani, vauva on parasta mitä minulle on tapahtunut. Mutta harmittaa tämä lähes jokapäiväinen itkeminen ja kaipaisin nyt toisilta vertaistukea.. (Raskausviikkoja on 24 4)
itkuisuus
itkupilli
10762
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Sama juttu mulla ollut koko raskaudenajan.Nyt vko:ja 26.itse olen itkua tirauttamasa millon mistäkin pikku jutusta ja vaikka kuinka yrittää pysyä kovana,niin silti ne kyyneleet tulvahtaa silmiin.Ja sitte kun itkemään alan niin en meinaa saada siitä loppua.Miehenkään ei tarvii edes pahasti sanoa,kunhan nyt jotain sanoo väärin niin alan pillittää.Olen kyllä muutenkin suht herkkä itkeskelemään,mutta tää on jo ihan mahdotonta välillä...
vaikka mikä tuntuu pahalta ja itkettää, ei tarvii aina olla kummoinenkaan asia. Raskausviikkoja taitaa olla nyt 31 3.
ja itken melkein joka päivä. Saattaa yhtäkkiä tulla töissä vaikka esikoista ikävä, ja siitähän se itku jo tulee.. tai ihan mistä vaan.
Joka päivä, yleensä iltaisin, järjetön ahdistus valtaa ruumiin ja kun sitä on vähän aikaa jaksanut kantaa, se päättyy itkukohtaukseen ja menee ohi.
Suurentelen tällöin kaikki asiat mielessäni ja vaikka tiedän sen johtuvan hormooneista, nämä asiat tuntuvat niin todellisilta ja mahdottomilta.
En jaksais enää käydä koulua ja koko kevään pitäisi jaksaa. Lisäksi harmittaa tämä lihominen.
Mulla on kans koulua/opiskelua koko kevät edessä ja mihin tää miun itkuherkkyys nyt erityisesti liittyy, on opiskeluun kuuluva harjoittelu. Kun on muutenkin hieman epävarma itsestään ja jännittää, ja sitten kun saa palautetta (krittiikkiä) niin tuntuu, ettei ole onnistunut missään. Ja sitten alkaa taas itkettämään.. Harjoittelun takia tuntuu myös, että kaikki aika menee töitä tehden, ja tosiaan, koko kevät pitäisi jaksaa.. Vielä viisi viikkoa harjoittelua, toivon, että sitten helpottaa edes tuo työmäärä..
Koitetaan jaksaa kaikki itkijät.. :-)
opiskelija-itkupilli. 2 viikon päästä alkaa 4 kuukautta kestävä työharjoittelu...mietin et pitäisköhän varoittaa heti ensi alkuun siellä, et saatan alkaa itkemään aika herkästi...
Aina olen ollut tosi innoskas opiskelija, nyt tuntuu että ei vois vähempää kiinnostaa koko opiskelu!
Nyt huomaan miten paljon opiskelussa tarvitaan itseluottamusta. Haluaisin välillä istua yksin luennoilla, enkä pienryhmässä joka "vatvoo" koko ajan kouluasioita. Minua kans ei vois vähempää kiinnostaa kouluasiat, vaikka ennen pidin opiskelusta.
Lisäksi pohdin tällaisia typeriä asioita, kun et " mitä minusta tulee kun valmistun? Saanko
edes töitä? Osaanko tehdä töitä?" jne, ja teen näistä valtavan paniikin.
Nyt harjoittelun aikaan olen ollut ihan "paniikissa" sen suhteen, että en tahdo tehdä oman alani töitä. Ehkä tuolla harjoittelulla on oma vaikutuksensa, siellä kun tarkkaillaan koko ajan mitä teet, ja kun vielä sattuu ohjaajaksi sellainen ihminen, jonka kanssa ei oikein synkkaa, niin siinähän sitä soppaa on.. Mutta monta kertaa olen siis sitäkin itkenyt, etten halua opeksi vaikka viidettä vuotta sitä alaa opiskelen.
Mies yrittää rauhoitella ja sanoo, ettei minun tarvitse tehdä sitä työtä jos en halua, mutta tuntuu että olen kohta viisi vuotta heittänyt hukkaan kun tätä alaa olen opiskellut..
Ehkä se on osittain itseluottamuksen puutetta, mutta tuntuu että tuo hormonitoiminta vaan pahentaa tilannetta..
Ja huomenna taas opettamaan..
alkoi tää itkuherkkyys nyt viimeisellä raskauskaudella vasta.
Mä myös itken helpommin kuin tavallisesti ja välillä tuntuu tunneherkkyys menevän aika överiksi... Yks aamu katsoin Sydämen asialla-sarjaa, jossa pariskunta sai keskosvauvan, joka kuoli kahden päivän ikäisena. Mä itkin koko jakson ajan aivan hulluna ja vielä sen jälkeenkin...