PELOTTAA

haukkaat paskaa =(

Ei noista vielä alussa juuri mitään tarvitse tietääkään. Paitsi totta kai sinun se täytyy tietää mitä haet opiskelemaan ja missä tiedekunnassa ko. ainetta voi opiskella.

Eli, yliopisto jakautuu tiedekuntiin. Tiedekuntien nimet voivat vaihdella yliopistoittain, mutta perinteisiä ovat esim. humanistinen, yhteiskuntatieteellinen, luonnontieteellinen, lääketieteellinen, teologinen ja oikeustieteellinen tiedekunta. Tiedekunnissa sitten on tiettyjä ainelaitoksia joissa opetetaan ja tutkitaan tiettyjä aiheita/oppiaineita, esim. humanistisessa tiedekunnassa on kieliaineita ja historiaa ja näiden tutkimusta.

Oppiaineiden sijoittuminen tiedekuntiin ja tiedekuntien jakautuminen ainelaitoksiin ei ole mitenkään kiveen hakattu asia ja sama oppiaine/ainelaitos voi eri yliopistoissa sijaita eri tiedekunnissa. Yliopistot saavat nimittäin itse päättää miten nämä asiat järjestävät. Tietysti näissä on tiettyjä historiallisia jakoja, mutta kyllä ne ajan myötä ovat muuttuneet ja muuttuvat.

Tutkintonimikkeestä ei kannatta ottaa sen ihmeempiä paineita. Filosofian maisteri (FM) on voinut opiskella vähän mitä vain, matematiikkaa, biologiaa, kemiaa, tietojenkäsittelyä, historiaa, kieliä, kirjallisuutta jne. jne. Eli FM tutkinnon alle mahtuu varsin monenlaisia oppiaineita eri tiedekunnista. Ja filosofiaa opiskelevat eivät muuten Suomessa valmistu FM:ksi vaan yhteiskuntatieteen tai valtiotieteen maistereiksi.

Ja siis kandidaatin tutkinto - esim. humanististen tieteiden kandidaatti - on alempi korkeakoulututkinto, maisterin tutkinto - esim. se FM - on ylempi korkeakoulututkinto. Kuntien ja valtion virkoihin on yleensä vaatimuksena ylempi korkeakoulututkinto.

"Kertokaa kokemuksianne ensimmäisestä vuodesta yliopistosta? oliko tiiviisti luentoja? plajon tehtäviä?"

Ensimmäinen vuosi riippuu siitä millaisen itse siitä teet. Eli yliopistossa laaditaan yleensä itse lukujärjestys (joitakin poikkeuksia lukuunottamatta, ymmärtääkseni esim. OKL). Itse suoritan jo toista tutkintoa ja minun ensimmäiseen vuoteeni tässä tutkinnossa ei ole kuulunut yhtäkään luentoa, vain lukemista ja tenttejä, oppiaine on kirjallisuus. Aiemmassa tutkinnossa opiskelin englantia pääaineena ja silloin ensimmäiseen vuoteen kuului mm. pakollisia kielioppi- ja käännösharjoituksia. Tai kuului, koska päätin suorittaa ko. kurssit heti I. vuotena. Opinto-oppaassa on yleensä kunkin kurssin kohdalla mainittu kurssin suositeltu suorittamisvuosi.

Opinnot jakautuvat yleensä kolmeen tasoon: perus, aine, ja syventäviin opintoihin. Yleensä perusopinnot tehdään kaikki I. vuoden aikana, aineopinnot yleensä jakautuvat sitten II. ja III. vuodelle, syventäviä voi aloitella II. vuotena ja viimeistään niitä aletaan tekemään yleensä III. vuotena. Gradu - eli tutkielma tai päättötyö - on sitten yleensä IV. ja viimeistään V. vuoden aikana tehtävä suoritus. Etenkin syventävien opintojen kursseilla voi olla rajauksia, eli kursseille ei pääse mukaan jos ei ole jo suorittanut tiettyjä aiempia perus- ja aineopintojen kursseja, joissakin tapauksissa pitää olla perus- ja aineopinnot kokonaan valmiina jotta pääsee kurssille.

Eli pääaineesta tehdään näitä kolmen tasoisia opintoja, sivuaineesta tehdään yleensä sitten perus- ja aineopinnot tai sitten voi valita kaksi sivuainetta joista molemmista tekee vähintään perusopinnot. Lisäksi tutkinnossa on vielä yleis- ja kieliopintoja (esim. atk-opintoja, kirjaston käyttöä, ruotsia, englantia yms.) sekä vapaasti valittavia opintoja. Vapaasti valittavat voivat nimensä mukaan pitää sisällään vähän mitä sattuu, eli ei tarvitse olla mikään tietty kokonaisuus (esim. jonkin aineen perusopinnot), vaan voivat olla myös ihan yksittäisiä kursseja.

"miten sopeuduitte ihmisiin? opettajiin?"

Ihmisiin ja opettajiin - ihmisiä hekin ovat ;) - sopeutuu hyvin. Tutor ja oma tutor-ryhmä on tukena opintojen alussa.

Kolme pistettä antoikin jo 10 pisteen vastauksen, mutta täydentäisin vielä, että "tutor" on vanhempi opiskelija - siis jonain aiempana vuonna aloittanut - joka tekee vapaaehtoistyötä luotsaamalla alkavia opiskelijakollegoitaan opiskelijaelämään - siis eräänlainen "tukioppilas" tai "seniorikaveri". Yleensä aloittava vuosikurssi jaetaan muutaman hengen ryhmiin, joista kullakin on kaitsijanaan oma tutor. Tutor on usein helpoimmin tavoitettava ja asiantuntevin apu käytännön pikkukysymyksissä kuten "missä on lähin pankkiautomaatti" tai "missä on luentosali nro se ja se", mutta tutorit ovat oivallisia apuja kaikissa ekavuotisen kohtaamissa kysymyksissä: jolleivät tiedä itse tai osaa auttaa, tietävät ainakin mistä tarvittavan tiedon tai avun saa.

Noista titteleistä, nimikkeistä, yliopiston hallinnollisesta organisaatiosta yms. ei tarvitse mitään etukäteen tietääkään. Ne tulevat kyllä tutuiksi ajan myötä ja itsestään opiskelun sivussa - ja alkaville heti alussa järjestettävät orientoivat opinnot selventävät kyllä ne vähät asiat, jotka on tarpeen tietää jotta pääsee opintojen alkuun. Ei se, että et tunne yliopiston käytänteitä ETUKÄTEEN millään lailla vaikuta mahdollisuuksiisi opiskella yliopistossa. Tässä vaiheessa sinun on tärkeintä tietää vain MITÄ haluat opiskella ja MISSÄ. Sitten vain selvität minne ja milloin hakupaperit toimitetaan, missä ja milloin on pääsykokeet ja mitä niissä tulee osata (esim. pääsykoekirja/-kirjat).

Kandidaatti on alempi korkeakoulututkinto, jonka nykyään suorittavat kaikki aloittavat perustutkintonaan; tavoiteaika on 3 vuotta. Maisteri on ylempi korkeakoulututkinto, jonka ennen saattoi suorittaa suoraan, mutta joka nykyään suoritetaan ensin suoritetun kandidaattitutkinnon jatkoksi - yleensä heti kandin perään, vaikka suora jatkaminen ei välttämätöntä olekaan. Maisterin tutkinnon tavoiteaika on 2 vuotta (jo suoritetun kandin 3 vuoden jatkoksi; yhteistavoiteaika siis 5 vuotta).

Sen verran täsmentäisin ...;n lähes täydellistä vastausta, että Tampereen yliopistosta filosofiaa lukevat valmistuvat - niin epäloogisen loogista kuin se onkin - todellakin FILOSOFIAN maistereiksi. Ja tokihan Nääsvillekin Suomessa on. ;)