ovat kauriin heikkoudet ja vahvuudet?
Mitkä
kuis on
171969
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kun lähdit itse kysymyksessäsi liikeelle heikkouksista - otan niihin sitten ensin kantaa ja tämä perustuu pitkälti siihen, minkälainen minä itse olen ja pidän itseäni aika peruskauriina, joss on vähän jousimiestä mukana!
Heikkoudet:
Voimakas kunnianhimo, pikkutarkkuus (työssäni kauttani kulki paljon asiapostia - tarkistin sisällön, kieliopin/kieliasun - pilkut paikalleen - sain monasti kuulla asiasta), taipumus masentuneisuuteen, pitkävihaisuuteen - kaurista ei kannata suututtaa turhanpäiten - tässä aiemmin tällä palstalla tästä jo olikin pitkät keskustelut - minusta joku sanoi hyvin, kun ilmaisi vastaavansa tuleen tulella - lisäisin siihen vielä, että panos nousee koko ajan elipitää varautua sotaan ja viemään se katkeraan loppuun asti. Eiköhän tässä ne pahimmat piirteet! Ps. pessimistisyys unohtui luettelosta!
Hyvät puolet:
Ehdoton tasa-arvon kannattaja eli vaatii kumppaniltaa saman kuin itseltään - todellinen haaste tasa-arvon kannattajille. Rehellinen, mutta osaa jounittelun taidon, jos muut sen aloittavat. Älyllinen, analysoiva, maailmanparantaja tyyppiä. Uskollinen kumppanilleen. Ottaa toisten tunteet huomioon. Sanoisin, että kypsyessään Kauris on hyvä rakastaja - aluksi ujohko, mutta vauhtiin päästyään...! No, oliskohan taipumusta myös pieneen itse kehuskeluun... Yleensä kauris on aika huumorintajuinen - viehättynyt tilannekomiikkaan.
Siinäpä se - mitäs te muut Kauriit olette mieltä - meninkö pahasti metsään!
juu muuten samanlainen olen minäkin mitä sanoit!:) mutta en ole todellakaan pikkutarkka! turhaudun pikkutarkoissa tehtävissä.se on niin booriiiing!!ei jaksa keskittyy! En ole siis yleensä missään jutuissa kovinkaan pikkutarkka!
pikkutarkka no en ole... jos miut vihastuttaa niin olen piktävihainen...
kun olen just tuollainen, heh :-)
Niin, tämä pikkutarkkuus kylläkin liittyy Kauriin työhistoriaan ja harvemmin ulottuu yksityiselämän puolelle! Eli yhtälö kunniahimo täydellisyyteen pyrkimys siihen liittyvä pikkutarkkuus - kuuluvat mielestänä työelämään aika oleellisella tavalla. Kauris on harvoin tyytyväinen itseensä työelämän puolella - tähän syynä liian suuri vaatimustaso, jonka hän itselleen asettaa. Tällöin vaarana on burn out! Varokaa sitä!!!
Aika hyvin kirjoitit, olen nimittäin aikalailla samanlainen :)
kumppaniltaa saman kuin itseltään”
Ei pidä paikkaansa ainakaan minun kohdallani.
Vaadin/voin vaatia vain itseltäni, mutta en vaadi kumppaneiltani enkä muiltakaan (esim työtovereilta) samaa kuin itseltäni. Tasa-arvoisia he ovat kanssani, vaikka eivät olisikaan "kloonejani".
Vihastun ja suutahdan kyllä toisinaan, mutta pitkävihaisuuteen ei tule mieleenkään sortua.
Minusta pitkävihaisuus olisi kuin syöpä, jonka antaisin kalvaa mieltäni.
sukulainen ja tuttava olen ja en voi muuta todeta kuin että paikkansa pitää työssä tai askareessa;
Olet pitkävihaisuuden suhteen täysin oikeassa, mutta minkäs karvoilleen voi! Vihan hillitseminen, onkin yksi suuri haaste Kauriille! Yritetään kaikki yhdessä hillitä tätä luonteemme peruspilaria. Mutta on oikeuskin olla vihainen, jos kokee tulleensa loukatuksi - monesti se on toisesta osapuolesta kiinni, joka ei osaa lopettaa vaan nostaa panosta ja silloin asioista sopiminen on tosi hankala ja mutkikas juttu. Kauris on myös jääräpäinen otus!
vielä,että ei osaa näyttää tunteitaan kauris,tai pitää ne omina tietoinaan.Voi myös olla että kauris vaatii pientä toimintaa aina ettei muutu jahkailijaksi.Ei ehkä niitä vauhdikkaimpia merkkejä,kun se huolellisuus.....vai?
nimenomaan.Kauris on jääräpäinen."Käännäppä kauriin pää",tai ehdota jotain muuta vaihtoehtoa,niin katsoo vaan ehdottajan olan yli kaukaisuuteen ja pitää päänsä.
Jos kauriin suututtaa niin kyllä pärehet lentelee.Jos joku on ketkun tehnyt,niin muistaa...,oman arvonsa tunteva??.
kauris on yleensä oikeassa, koska on jo ehtinyt tarkistaa asian oikeellisuuden ennen kuin rupeaa etes väitteleen tai kinaamaan selvästä asiasta.
Onko se järräpäisyyttä vai mitä jos puolustaa oikeaa kantaa asiassa?
Kait se toinen on jääräpää kun ei tunnusta tosiasioita vaikka kuinka väärässä olis ;-))
Ja jos joku erehtyy huijaamaan niin ei varmasti unohda koskaan.
se jääräpäisyys kauriilla on,eli on kokemusta että ihan järkisyistä on "jääräpäinen",en oikein hallitse sanaa tänään.
ihminen ei osaa arvostaa itseään, niin miten sitä osaisi arvostaa...
ei usein ryhdy väkisin vääntämään, vaikka tietäisin olevani 100% oikeassa. Poikkeuksena tietysti esim tapaukset, joissa joku tulitikku kädessä väittää bensalätäkön vieressä ,ettei bensa pala.
Kerron vaan kuinka asia on ja ilmoitan toiselle, että minulla on varaa antaa hänen pitää päänsä. Useimmiten tokaisen vastapuolelle lopuksi, että ”unohda koko juttu".
Työssä olen pikkutarkka ja kunnianhimoinen ja myös menestynyt hyvin - varsinkin nyt yli 4-kymppisenä.
Kotona ja ihmissuhteissa en enää ole samanlainen kuin nuorempana; eli en vaadi kuuta taivaalta. *huokaa* nuorempana ei asiat menneet "kuin halusin" vaan aina olis pitänyt olla parempaa, suurempaa, kalliimpaa.... jos ymmärätte mitä tarkoitan.
Mulla on merkki kauris, nousevana jousimies ja rapu kuussa. Mahtaako se muuttaa kauriin ominaisuuksia millätavoin ?
Vasta nyt ole löytänyt Suuren Rakkauden elämääni, monen vuoden yksinäisyyden jälkeen. Kun kuka tahansa ei kelvannut ja nyt näyttää siltä että onni on potkaissut oikeen isolla saappaalla. Tätä tilannetta on ihana helliä, rakkaus kun ei ole ollut mikään itsestäänselvyys elämässäni.
Kyllä kuullostaa oikein tutulta! Paitsi minä puolestaan suutun nopeesti ja lepyn vielä nopeemmin, tietty jos oikein pahasti on joku loukannut niin muistan kyllä..pitkään.
Uskollista sorttia olen ja sitä oikeeta odotin pitkään ja hartaasti. Löytyi!!
Kaikissa horoskoopeissa sanotaan kaurista kuivaksi ja tylsäksi tyypiksi..Itse olen, vaikkapa työelämää ajatellen, jokseenkin tiukkapipo, tarkoitan että töissä hoidetaan hommat eikä velttoilla.Välillä sitä tuli oikein kiehuttua, kun toiset lorvaili ja meikä vaan painoi töitä eli jonkunsortin pilkunviilaajaa kyllä löytyy! ;)
Huumoria täytyy elämästä löytyä, sopivassa määrin!Että kyllä sitä irrotellakin osataan!!