Pohjois-Lappi kesällä

Alkukesästä ja loppukesästä/syksyllä. Vaihtelee kuitenkin vuodesta ja kohteesta riippuen. Polttiaiset ovat sieltä pahimmasta päästä ja taitavat yleistyä loppukesää kohden.

Räkkäaika on pahin juhannuksena, sitä ennen ja sen jälkeen. Esim. Inarille pääsee veneellä kun jäät lähtee, eli kesäkuun aikana ja silloin on tosi paljon itikoita, lähinnä sääsket on kiusana, mutta kyllä polttiaisetkin. Polttiaiset tosin lisääntyy syksyllä. Niitä voi olla vielä silloinkin kun lämpötila laskee viiden asteen tuntumaan, eli syyskuun lopulla kun ei enää löydy sieniäkään kauheesti. Viime vuonna puolukassa kun oltiin, niin heti kun oli lämpöisempi, iskivät mäkärät ties mistä kimppuun.

Sääskiä ei ole enää elokuussa. Silloin on paras aika mennä lappiin. Silloin alkaa olla hillaakin suolla.

Riippuu kyllä paljon, että mihin menet lapissa. Jos meet soiden lähelle, niin sääskiparvet ovat järkyttäviä. Jos meet tunturille, on siellä sääskiä vähemmän.

Viime vuonna löytyi koiran ja ihmisenkin päästä hirvikärpänen Inarilla (Nellimössä, 5 km itärajalta). Jospa saadaan nekin sinne vielä kaikkien riemuksi!!!???

Aina on vähän erilaista joka vuosi,kun riippuu paljon keleistä,onko paljon ötököitä vai ei..itse olin kuitenkin viime elokuussa esim. Kilpisjärvellä eikä ollut kamalasti ötököitä,ihan käytiin patikoimassa eikä ongelmia.Jossakin Sodankylän tienoilla kyllä oli enemmän ötökkää,varsinkin jos erehtyi menemään suoalueelle
hillaa etsimään..

Itse käynyt jo useita vuosia elokuussa Pohjois-Lappia koluamassa ja ei ötökän ötökkää ole vastaan tullut. Viimeksi kolusin Näätämön alueen ja sitä ennen Sevetin alueen ja nyt lähdössä jälleen elokuussa Sevetistä itään kohti raja-alueen isoja lähes koskemattomia järviä. Mukavia vaellus- että kalastusalueita.
Elokuulla ei vielä kylmiä öitäkään harmina, mutta kääntöpuolena ruskakaan ei vielä alkanut!
Hyviä Lapinreissuja!

syyskuun lopussa varmaan pohjois lapissa on vähiten hyttysiä. Mutta kannattaako niistä hyttysistä aina valittaa on niitä täälläetelässäkin.Lappi on aina niin hieno elämys vaikka sitten kesällä parhaaseen räkkä aikaan. On se vaan niin mahtavaa.

Olin vaimoni ja 3-vuotiaan poikani kanssa heinäkuussa vuonna -98 Sallassa.Silloin oli niin paljon ötököitä,että en ole koskaan ennen enkä jälkeen nähnyt.Muistan esim kun poikkesin Rovaniemen ja Kemijärven välillä virtsalla niin johan oli kämmen selkä täynnä mäkäräisiä heti kun yritin suojella sukukalleuksiani,että en oikein kunnolla saanut asiaani toimitetuksi.Ja olihan niitä sitten Sallassakin paljon.Käsitykseni on,että tuolla aivan Pohjois-Lapissa ei niistä olisi niin suurta riesaa.

mutta Enontekiön seudulle kesä tuleekin yleensä vasta kesäkuun puolella. Olin siellä muutama vuosi sitten touko-kesäkuun vaihteessa viikon, lumet suli, jäät lähti ja puihin puhkesivat lehdet muutaman päivän hellejakson aikana. Lämmintä parikymmentä astetta eikä sääskistä tietoakaan. Loikoilin Hetan kotiseutumuseon rannassa yksikseni ja otin uikkarit päällä aurinkoa. Minulla kävi säkä, yhtä hyvin siellä olisi voinut niihin aikoihin vihmoa räntää ja lämpömittari olla nollassa.
Kilpisjärvestä jäät lähtevät vielä paljon myöhemmin, juhannuskesällä.
Jos aiot vaeltamaan, purot ja joet tulvivat alkukesällä ja maasto on muutenkin märkää, mutta jos pysyttelet maalikylien liepeillä, turisteja ei vielä pahemmin ole ja saat nauttia rauhasta ja kesään heräävän luonnon äänistä. Ja valosta, joka on ihmeellinen.
Kesän edetessä ötökkätilanne pahenee. Juhannuksen aikoihin ne pelmahtavat Hetan korkeuksille (riippuu tietenkin ilmoista).
Jos on pitempi hellejakso, sääskistä ei ole isoa riesaa, kunhan ei mene ilman suojaa tiheimpiin pöheikköihin vesistöjen äärelle. Jos on kosteampaa, niin sitten niitä riittää.
Loppukesällä kiusana ovat mäkärät ja polttiaiset, jotka ovat mielestäni sääskiä pahempia. Olen niille allerginen. Mutta nekään eivät ole saaneet pysymään pois pohjoisesta. Olen jopa asunut eri puolilla Lappia yhteensä noin kuusi vuotta. Kun suojautuu vaatteilla hyvin ja käyttää offia, niin aina pärjää. Helteillä hillajängässä anorakin käyttö on kyllä joskus tuntunut turhan tukalalta.