Kävin eilen illansuussa lähikoskella kirjolohia narraamassa. Täytyi kokeilla uutta "perhoani" kirjolohiin. Sain sillä narrattua kaksi 1,5 kg kirjolohta.
Perhoresepti:
sinitarramöykky
eri värisiä askarteluhileitä
Tee koukkuuun sinitarrasta toukannäköinen ja pyörittele se askarteluhileessä niin, että ne jäävät siihen kunnolla kiinni.
Kannattaa kokeilla, yksinkertaista. :)
Perhoresepti:
sinitarramöykky
eri värisiä askarteluhileitä
Tee koukkuuun sinitarrasta toukannäköinen ja pyörittele se askarteluhileessä niin, että ne jäävät siihen kunnolla kiinni.
Kannattaa kokeilla, yksinkertaista. :)
Vastaukset 3
Vanhimmat
on kokeiltu, mutta ihan sellaisenaan en ollut siihen "tyytyväinen", koska se heitoissa murenee alta aikayksikön. Kehittelin itse ideaa aikoinaan siten, että sekoitin sinitarraa villalankaan, peurankarvoihin, yms..., siinä toivossa, että saisin muovailtavan, mutta samalla kestävän perhon. Hileitä en sentään kokeillut... ;D
Osa sidoksista onnistui, hmm..., osa taas ei.
Lopulta totesin kuitenkin, että "perinteiset" perhot ovat kuitenkin yliveto ja kalastavat pidemmän päälle varmemmin.
Nykyisin omat kokeiluni ovatkin vain erilaisia värimuunnoksia mm. leechista. Oranssi tai valko/punainen leech ovatkin aika pyytäviä - varsinkin kirreille.
Kalat ylipäänsä eivät ole aina niin tarkkoja väreille, kuin "expertit" antavat ymmärtää. Tänäkin kesänä oma hittini oli kirkkaankeltainen villalangasta tehty kokoa 6 ollut nymphi. Sain sillä mm. 4,7 kiloisen taimenen eräältä länsi Uudenmaan pikkujoelta.
Kokeilitko muuten Unelmalomallasi näitä perinteisempiä perhoja, joita talven aikana väänsit? Mikä sinut sai "lankeamaan" sinitarraan? Ei kai vaan huonot tulokset niillä perinteisillä...? ;D
oli hetken mielijohde ja päätin kokeilla sitä. Ensin en vain oikein tiennyt mitä siihen sekottaisin, mutta "askarteluihmisenä" hile välähti mieleen. Olen nimittäin samaa mieltä kanssasi, että kyllä ne kalat ottavat kiinni välillä mitä ihmeellisempiin "teoksiin".
Omista perhoistani villalankaiset larvat olivat Lapin pikkujokiloissa aivan parhaat syötit. Tein niitä varsinkin vihreitä ja mustia sekä sellaisia joissa oli mukana kultaa ja hopeaa. Teen oikeastaan hyvin vähän valmiista perhoresepteistä perhoja. Mieluummin käytän mielikuvitusta niitä tehdessäni. NallePuh on sellainen jolla paljon perhostelen ja sen teenkin "virallisen" ohjeen mukaan.
Leechit teen useasti neonhohtavasta väristä, koska olen huomannut kalojen ahneesti niitä tavoittelevan, musta on toinen haluttu.
Perinteiset perhot olivat riittävän hyviä ja saalistakin tuli ihan kiitettävästi. Tulipahan kokeiltua sinitarraa ja hilettäkin. Huomenna illalla kokeilen kirkkaankeltaista korvatulppaa.:)
Jostain lehdestä luin jonkun kokeilleen ja saaneen kalaakin, niin pakkohan se on testata.
Mitähän seuraavaksi...:)
Tupakantumppi, HK:n sinisen kuorenpala ja saappaan pohjallisesta kerätty nöyhtä on jo todettu kirjolohille hyviksi "perhoiksi".
Heh, noin vihjeeksi! Ettet keksi jo keksittyä sidosta. ;)