Joo elikkä oon 15 vuotta ja oon sellasessa koulutuksessa missä on yks tosi mukava tyttö.
Mulla tulee aina kun katon(tai ei tarttee ku ajatella)sitä tyttöö ihan ihme olo ja mulla alkaa mahassa perhoset pörräämään.
No meillä oli sellaset myyjäiset, jossa minä ja se tyttö oltiin. En ollut ikinä ennen jutellut sen kanssa ja menin siihen juttelemaan jotain ja kyselemään miten kauppa on käynyt. Siinä juteltiin harrastuksista ja sen sellasesta. Se harrastaa tanssia ja sitten kysyin että voinko joskus mennä kattoo sen esitystä ja se vastasi että joo ja hymyili söpösti. Siinä sitten juteltiin ja oltiin ne myyjäiset ja koska olen ujo kun tullaan näihin tyttöjen puhelin numeroiden kyselemisiin niin se sitten ehti siitä lähtee enkä saanu siltä sitä numeroo.
No sitten meillä oli sellanen leiri niin se tyttö oli taas siellä. Juttelin sille aina ohi mennessä ja yritin aina samaan pöytään ja näin. Kävin siinä muutaman kerran sen solussakin juttelemssa, mutta kun pitää jollekin kiinnostavalle tytölle jutella niin meen ihan lukkoon.
Siellä oli sellanen poika joka vissiin oli kiinnostunu siitä samasta tytöstä ja näytti pelottavasti siltä että se ei potenut ujoudesta tytön seurassa ja että tyttö viihty sen pojan seurassa. Kun meillä oli koulutus porukan kanssa yhteisiä juttu tuokioita yritin aina tytön viereen, mutta jos pääsin siihen en uskaltanut puhua niin vapaasti mitä normaalisti. Olin aina suunnitellut valmiiksi mitä sanoisin ja miten kysyisin häntä ulos. Jos sattui että en päässyt hänen vireen niin istuin suunnilleen häntä vastapäätä. Katsoin aina kuinka tyttö naureskeli ja jutteli kavereidensa kanssa. Joskus kun hän katsoi minua(ainakin luulen hänen katsoneen) käänsin katseeni ujosti pois, mutta joskus vain katsoin häntä silmiin ja hän katsoi takaisin ja hymyili.
Tultiin sitten sieltä leiriltä pois ja tyttö kysyi minut istumaan linja autoon kanssaan, mutta kysyi myös sen toisen pojan siihen... Yritin jututtaa häntä, mutta en saanut mitään järkevää asiaa päähäni ja mahassa tuntui kuin siellä olisi ollut sata perhosta ja muutama harakka. Matkalla sitten mietin miten kysyisin, että voitaisko nähtä joskus vapaa-ajalla ja miten vaihtaisimme puhelin numerot. Meidän piti viedä tavaramme sisälle koska meillä oli vielä sellainen leirin lopetus. Tyttö käveli edellä raskaan kassinsa kanssa ja tarjouduin auttamaan ja hän antoi laukkunsa minulle vastahakoisesti. Siinä oltiin jo hyvö matka kävelty ja se tyttö otti kassinsa minulta ja sanoi vaan, että "ei sun tarttee sitä kantaa," minä yritin, että "kyllähän minä tämän voin kantaa että ei siitä oo haittaa," mutta tyttö otti sen kassin käsistäni.
No saatiin se leiri sitten loppuun ja olin menossa juuri puhumaan sille tytölle" mutta sillä sitten näytti olevankin jo se toinen poika seuranaan, niin kävelin vaan ohi ja sanoin moikka. Heti kun pääsin nurkan taakse niin tuli sellanen tunne että mitä mä menin tekee, että nyt se toinen tekee sen mitä minun ois pitäny mennä tekemään jo aikoja sitten. Tuli sellanen tunne, että voisin ruveta vaan huutamaan. Kaikki tuntu sitten huonolta eikä mikään onnistunut. Nyt mietin onko jo liian myöhäistä kysyä tyttöö ulos ja sitä oliko ne puheet, katseet ja hymyt vaan kaverille suunnattuja vai oliko siinä muuta.
Meillä on taas tapaaminen tällä viikolla ja haluaisin tietää kannattaako enää yrittää?? Oon suunnitellu että kysyn sitä elokuviin ja tälleen mutta jos se ei "ehikkään" lähtee niin mitä sitten? Se pyörii koko ajan päässä enkä oikeen voi keskittyä mihinkään. En oo ikinä kysyny tai ollu ulkona tytön kanssa. Oon aina jostain kavereitten kautta tavanny tyttöjä joiden kanssa sitten oon tutustunu siinä samassa porukassa ollessa.
Mitä teen nielenkö karvaan tappion vai rohkasenko itteeni kysyy sitä ulos ja sitten kuulen kuitenkin että "ei ehi" tai "mulla on jo joku". Kertokaa viisaammat ja kokeneemmat.
Kiitos jo valmiiksi.
Mulla tulee aina kun katon(tai ei tarttee ku ajatella)sitä tyttöö ihan ihme olo ja mulla alkaa mahassa perhoset pörräämään.
No meillä oli sellaset myyjäiset, jossa minä ja se tyttö oltiin. En ollut ikinä ennen jutellut sen kanssa ja menin siihen juttelemaan jotain ja kyselemään miten kauppa on käynyt. Siinä juteltiin harrastuksista ja sen sellasesta. Se harrastaa tanssia ja sitten kysyin että voinko joskus mennä kattoo sen esitystä ja se vastasi että joo ja hymyili söpösti. Siinä sitten juteltiin ja oltiin ne myyjäiset ja koska olen ujo kun tullaan näihin tyttöjen puhelin numeroiden kyselemisiin niin se sitten ehti siitä lähtee enkä saanu siltä sitä numeroo.
No sitten meillä oli sellanen leiri niin se tyttö oli taas siellä. Juttelin sille aina ohi mennessä ja yritin aina samaan pöytään ja näin. Kävin siinä muutaman kerran sen solussakin juttelemssa, mutta kun pitää jollekin kiinnostavalle tytölle jutella niin meen ihan lukkoon.
Siellä oli sellanen poika joka vissiin oli kiinnostunu siitä samasta tytöstä ja näytti pelottavasti siltä että se ei potenut ujoudesta tytön seurassa ja että tyttö viihty sen pojan seurassa. Kun meillä oli koulutus porukan kanssa yhteisiä juttu tuokioita yritin aina tytön viereen, mutta jos pääsin siihen en uskaltanut puhua niin vapaasti mitä normaalisti. Olin aina suunnitellut valmiiksi mitä sanoisin ja miten kysyisin häntä ulos. Jos sattui että en päässyt hänen vireen niin istuin suunnilleen häntä vastapäätä. Katsoin aina kuinka tyttö naureskeli ja jutteli kavereidensa kanssa. Joskus kun hän katsoi minua(ainakin luulen hänen katsoneen) käänsin katseeni ujosti pois, mutta joskus vain katsoin häntä silmiin ja hän katsoi takaisin ja hymyili.
Tultiin sitten sieltä leiriltä pois ja tyttö kysyi minut istumaan linja autoon kanssaan, mutta kysyi myös sen toisen pojan siihen... Yritin jututtaa häntä, mutta en saanut mitään järkevää asiaa päähäni ja mahassa tuntui kuin siellä olisi ollut sata perhosta ja muutama harakka. Matkalla sitten mietin miten kysyisin, että voitaisko nähtä joskus vapaa-ajalla ja miten vaihtaisimme puhelin numerot. Meidän piti viedä tavaramme sisälle koska meillä oli vielä sellainen leirin lopetus. Tyttö käveli edellä raskaan kassinsa kanssa ja tarjouduin auttamaan ja hän antoi laukkunsa minulle vastahakoisesti. Siinä oltiin jo hyvö matka kävelty ja se tyttö otti kassinsa minulta ja sanoi vaan, että "ei sun tarttee sitä kantaa," minä yritin, että "kyllähän minä tämän voin kantaa että ei siitä oo haittaa," mutta tyttö otti sen kassin käsistäni.
No saatiin se leiri sitten loppuun ja olin menossa juuri puhumaan sille tytölle" mutta sillä sitten näytti olevankin jo se toinen poika seuranaan, niin kävelin vaan ohi ja sanoin moikka. Heti kun pääsin nurkan taakse niin tuli sellanen tunne että mitä mä menin tekee, että nyt se toinen tekee sen mitä minun ois pitäny mennä tekemään jo aikoja sitten. Tuli sellanen tunne, että voisin ruveta vaan huutamaan. Kaikki tuntu sitten huonolta eikä mikään onnistunut. Nyt mietin onko jo liian myöhäistä kysyä tyttöö ulos ja sitä oliko ne puheet, katseet ja hymyt vaan kaverille suunnattuja vai oliko siinä muuta.
Meillä on taas tapaaminen tällä viikolla ja haluaisin tietää kannattaako enää yrittää?? Oon suunnitellu että kysyn sitä elokuviin ja tälleen mutta jos se ei "ehikkään" lähtee niin mitä sitten? Se pyörii koko ajan päässä enkä oikeen voi keskittyä mihinkään. En oo ikinä kysyny tai ollu ulkona tytön kanssa. Oon aina jostain kavereitten kautta tavanny tyttöjä joiden kanssa sitten oon tutustunu siinä samassa porukassa ollessa.
Mitä teen nielenkö karvaan tappion vai rohkasenko itteeni kysyy sitä ulos ja sitten kuulen kuitenkin että "ei ehi" tai "mulla on jo joku". Kertokaa viisaammat ja kokeneemmat.
Kiitos jo valmiiksi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
On olemassa sanonta "parempi hävetä hetki kuin katua koko loppuelämä". Mielestäni tämä sopisi tilanteeseesi hyvin.
Mitä menettämistä sinulla on jos kysyt tyttöä ulos? Voihan olla että tyttökin on tällaisissa asioissa ujo, tai muuten vai odottaa että poika tekisi aloitteen. Olet kuitenkin jo paljon jutellut hänen kanssaan, joten kynnys ulospyytämiseen on varmasti matalampi kuin jos olisitte vain satunnaisia tuttavia.
Ja jos tyttö ei "ehdi" (tarkoitit varmaankin että jollei hän halua?) niin sille ei sitten voi mitään. Jos olet todella kiinnostunut niin jatka alkanutta ystävyyttänne siitä huolimatta, voi hyvinkin olla että tyttö aikaa myöten saattaa kiinnostua :)
Tsemppiä!
Tajusin et mulla on oikeestaan melkei sama tilanne! Se vaan et oon tyttö ja et tunnen sen toisenkii tytön tosi hybin ja se jätkä on aivan ihana. Se vaan et se toinen tyttö on melkein jo napannu sen..eli tarviisin jotain apuu ja äkkiä. En uskalla kertoa hänelle tunteistani ..vielä. Olin melkein varma vielä vähän aikaa sitten että hän olisi ollut kiinostunut minusta, mut.. ne on periaatteessa jo alkanu tapailla (siis sen toisen tytön kaa).
Tiiän et se tuntuu ihan hirveelle, ku tajusin et se tyttö on siinä missä minun pitäisi olla, sen jätkän vieressä.
Joten älä tee samaa virhettä kun minä! Oon jo huono mutta todellinen esimerkki siitä miltä tuntuu kun sydän rikotaan omien tekojen takia.
paitsi että mä oon tyttö ja mä "ikävöin" yhtä poikaa. josta tiiä aika paljon ja nähää joskus mut ei siis tunneta, et nähää esim. kaupungilla, ja sit meen ihan lukkoo jos se tulee! aina vapaa ajalla mietitää kamun kaa et seuraavaks ku nähää se jätkä nio mennää juttelee mut aina sitteku se tapahtuu että se poika on jossai samas paikas ku me ni en saa sanaakaa suustani :/! joskus parivuotta sitte se jätkä on "seuraillu" ja naureskellu kaupungissa ku ollaa nähty, mut nykyää se vaa naureskelee ja kattelee! ja oon niiiin ujo että en kehtaa mennä sanoo sille mitää ;( että kun sulla nyt on tollanen tilausuus ni käytäppä se hyväks ja mene juttelee sille. koska mä oon viimeks nähny sen pojan 2 kuukautta sitte ja mulle niitä tilaisuuksia sattuu harvoin.. ;(