Vanhojen aseiden hinta

Mutta jos kumpikin on tyytyväinen, on kauppa onnistunut.
Jos vain toinen on, on se liian onnistunut.
Ei se rauta siellä piironginlootossa olisi ketään pelotellut,
kyllä myynnissä oli tavoite joka vain toisella onnistui.
Kaikki keräily on turhaa.
Tarpeellista tavaraa kun hankkis olisi tyytyväinen,
ja loput kehitysapuun.

Mummon on aika vaikea myydä ominpäin pöytälaatikossa olevaa torrakkoa. Jos lähtee torille sitä kauppaan niin varmasti on miliisi kimpussa. Nykyisin aseiden hinta on mitä sattuu. Saahan niistä yrittää periä ja joku dorka maksaakin. Perintöaseiden lähtöhinta on yleensä olematon. Nykysuuntaus vaikuttaa siltä että aseiden hinnat laskee kun vihreät ym sodanvastustajat saavat yhä enemmän valtaa. Tosikeräilijät jäävät historiaan.

Sieltähän sitä toimintapaskaa tulee suolen täydeltä ilman aivoja.
Yhteiskunta on vieraantunut todellisesta elämästä.
Lapsuudessa talon eteisessä oli maalla pari pitkää asetta melkeen joka torpassa ja ovet lukitsematta.
Suomen edellinen aselaki salli vapaan kantamisen.
SE laki oli voimassa vuodesta 33 kahdeksankymmentäluvulle.
Väitän ettei tämä nykyinen aseiden diskriminalisointi ja pakkolukitseminen ole vähentänyt suhteessa rikoksia.
Vaan rikosten ja rikollisten määrä on suurinpiirtein vakio, mittaustavoilla saadaan aikaan eroja.
Median valta ja globaalitiedon välitys on hämärtänyt ihmisten käsitystä siitä mitä tapahtuu ja missä ja mitkä ovat mittasuhteet.
Poliittisen tarkoituksenmukaisuuden nimissä saadaan asiat näyttämään joltain mitä ne eivät ole.
Ei esine ole paha, käyttäjä voi olla.

Kovasti vaan näkyy sama roina roikkuvan pöydillä vuodesta toiseen. Ei se pyyntihinta aseesta arvokasta tee.

Kuule hyvä veli sie oot tarjonna mutkii viärille henkilöil ,myö maksetaa kääpä hinta kaekesta mikä
pamahtaa,vaekka Vologan pakoputkesta ! Terveisin Valde