Minulla oli alkuraskaudessa pahoinvointia ja etovaa oloa johonkin viikolle 8 asti sitten se vain yhtäkkiä loppui. Alussa oli muutenkin selvät raskausoireet arkoine ja suurentuneine rintoine. Nyt olen viikolla 12 2 ja pohdin että mahdanko olla enää raskaana ollenkaan. Kun se huonovointisuuskin loppui kuin seinään ja muutenkin nyt on melko hyvä olla. Rinnat on kyllä mielestäni pinkeät ja himan arat ja kutiavat mutta ei ollenkaan niin kipeät kuin alussa. Viikolla 6 kävin ultrassa ja silloin kaikki hyvin ja syke näkyi voimakkaana. Onko kenelläkään tietoa tai omakohtaisia kokemuksia vastaavasta vai onko tämä muuten vain normaalia?
Mieltä painaa kovasti ja vastauksita olisin enemmän kuin kiitollinen.
Mieltä painaa kovasti ja vastauksita olisin enemmän kuin kiitollinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mulla ei ollut ollenkaan raskausaikana pahoinvointia ja nyt mulla kohta 3 kuinen terve tyttö :) Loppuuhan se alkuajan pahoinvointi yleensä jossain vaiheessa ja sulla se varmaan on nyt ohi. Nauti raskaudesta ja ole onnellinen että voit hyvin!
Pahoinvointi vähenee alkuraskauden jälkeen tai loppuu kokonaan.
Varmasti kaikki on hyvin. Itsellä loppui viikko sitten kuin seinään ihmettelin miehelleni että mites se nyt noin ykskaks loppui.
Minäkin kävin viikolla 6 ultrassa ja kaikki oli ok:-)
Ihan normaalia on että oireet loppuvat, joillakin enemmin ja joillakin myöhemmin, itsellä katosivat rv 14 jälkeen kaikki oireet ja olin huolesta sekaisin, (aivan normaalia tämä huolestuminenkin=) ) Silloin tuntui että ei masussa asusta takuulla ketään kun olo oli mitä mainioin ja turvotuskin masun seudulla katosi..Nyt kuitenkin porskuttellaan jo rv 32 1 ja kaikki on mennyt hyvin=) Ole siis huoletta ja onnea odotukseen!
Minä voin todella pahoin tasan kaksi viikkoa n. rv 7-8, jonka jälkeen oksentelu loppui kuin seinään. Olin myös täysin varma, ettei kaikki ole kunnossa. Olin ultrassa viikolla 10 ja siellähän se pikkuinen eleli täysissä voimissa. Eli sanoisinpa, että ole vain onnellinen, että huono olo on ohi ja nauti olostasi! Kuulemma pahaolo saattaa myöhemmin vaikka palata, ja sitähän ei kaipaa kukaan :) Hormonit ovat vaan niin kummallisia...
Tänään kävin np-ultrassa 12 4 ja ei sydänääniä ja keskeytynyt viikolla 7 3. On vain joitain asioita mitkä nainen taitaa tietää vaikka muut antavat lohtua ja kertoo kaiken olevan normaalia. Kiitos kaikille vastanneille lohdutuksista sillä jaksoin muutaman päivän odottaa ultraan menoa. Taivaassa nyt kaksi enkeliä yrittää mua lohduttaa, suru on niin sanoin kuvaamaton ettei edes itketä. Voimia ja onnellisia odotuksia kaikille.