En tiedä kuuluuko ihan tänne, mutta.. Kun raskaana juoksi vessassa usein ja synnytyksen jälkeen myös, niin jotenkin jäi päälle se että yöllä käyn vessassa aina imetyksen yhteydessä.. Ja nyt kun yöimetykset on vähentyny, niin se tapa on kuitenkin jäänyt, ja se on todella raivostuttavaa. Onko muilla tällaista? Miten siitä päästä eroon?
Osaltaan pelkään karkailua, vaikka olen jumpannut lantionpohjanlihaksia ahkerasti, joutuivat vaan niin koville synnytyksessä. Auttakaa! Kun vauva nukkuisi vihdoin pitempiä pätkiä yöllä niin minä herään vessahätään..
Osaltaan pelkään karkailua, vaikka olen jumpannut lantionpohjanlihaksia ahkerasti, joutuivat vaan niin koville synnytyksessä. Auttakaa! Kun vauva nukkuisi vihdoin pitempiä pätkiä yöllä niin minä herään vessahätään..
Vastaukset 2
Vanhimmat
En ole itse synnyttänyt mutta oli kerran sellainen vaihe, että joka yö kävin vessassa. Rasittavaa... Itse pääsin eroon siitä sillä että opettelin vaan pidättämään: kun heräsin hätään, en mennytkään pissalle. parin tunnin päästä heräsin uudestaan, mutta en silloinkaan mennyt! Vasta sitten aamuisella ja sillon olikin jo tosi kova hätä! Reilu viikko meni yöt tuollain. Ei tullut mitkään mahtavat yöunet, mutta rakko tottui ja sen jälkeen olen nukkunut yöni hyvin, ei ole tarvinnut vessassa käydä!
Itsekään en ole synnyttänyt (vaimo on). Minulla itsellä on kanssa usein ollut kausia, että pitää käydä yölläkin usein vessassa. Se on yleensä ihan vaan psyykkistä. Rakon pystyy opettamaan niin ettei vessassa tarvitse käydä. Aikuisen ihmisen pitäisi pystyä päivällä pidättämään 9 h.