Mikä siinä on kun ihmiset päättävät pitää tipattoman tammikuun niin sitäkään ei pysty pitämään? Mikä siinä viinassa on niin hienoa, että sitä on vaan pakko juoda? Tuntuu, että lähes kaikki onnettomat jotka uutena vuotena vannoivat vähentävänsä alkoholin käyttöä ja pitävänsä ainakin tipattoman tammikuun niin ovat "ratkenneet" juomaan. Mikä voi olla tähän syynä?
Ne jotka ovat onnistuneet näinkin järkyttävän kauan olemaan juomatta viinaksia odottavat lähinnä kielipitkällä helmikuuta että pääsevät taas ryyppäämään. Miksi pitää juodan niin, että siitä tulee ongelma?
Viime vuonna join alkoholia n. 5 kertaa ja ihan kunnolla silloinkin. Monia juhlia missä muut olivat ympäri päissään vietin selvinpäin ja ainut mikä juhlista teki mahdollisesti tylsät olivat nämä muut känniset örvelöt. Aina ihmetellään miksi en juo, mutta miksi ihmeessä pitäisi juoda?
En siis vain pysty käsittämään ollenkaan tuota viinan ihanuutta ja sitä että vaikka tiedetään että ei pitäisi juoda niin juodaan silti. Onko nyt jo niin että suurinosa suomalaisista ovat jonkin asteisia juoppoja, koska eivät pysty olemaan juomatta vaikka niin haluaisivat. Säälittävää minusta, ja puolestani kaikki nämä juopot voisivatkin sitten samantien juoda itsensä hengiltä, niin ei tarvitse meidän epänormaalien ei-juoppojen katsella sitä onnetonta örvellystä.
Ne jotka ovat onnistuneet näinkin järkyttävän kauan olemaan juomatta viinaksia odottavat lähinnä kielipitkällä helmikuuta että pääsevät taas ryyppäämään. Miksi pitää juodan niin, että siitä tulee ongelma?
Viime vuonna join alkoholia n. 5 kertaa ja ihan kunnolla silloinkin. Monia juhlia missä muut olivat ympäri päissään vietin selvinpäin ja ainut mikä juhlista teki mahdollisesti tylsät olivat nämä muut känniset örvelöt. Aina ihmetellään miksi en juo, mutta miksi ihmeessä pitäisi juoda?
En siis vain pysty käsittämään ollenkaan tuota viinan ihanuutta ja sitä että vaikka tiedetään että ei pitäisi juoda niin juodaan silti. Onko nyt jo niin että suurinosa suomalaisista ovat jonkin asteisia juoppoja, koska eivät pysty olemaan juomatta vaikka niin haluaisivat. Säälittävää minusta, ja puolestani kaikki nämä juopot voisivatkin sitten samantien juoda itsensä hengiltä, niin ei tarvitse meidän epänormaalien ei-juoppojen katsella sitä onnetonta örvellystä.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Älä sinä moralisoi muita vaan laita korkki välillä kiinni!
alkoholismi. Kirjoitustaitosi lisäksi voisit syventää sivistystäsi tutustumalla sairauteen (tai riippuvuuten, miten vain) nimeltä Alkoholismi. Silloin ymmärrät mistä kysymäsi johtuu. Jos asiaan tutustuttuasi et vieläkään ymmärrä niin säälittävää!
Minulla alkoholin ihanuus perustuu sen sosiaalisiin vaikutuksiin. olen ujo ja hiljainen ilman viinaa (tai oikeastaan kaljaa).
Onhan se meille ali-ihmisille aika musertava tieto, että näemmä on olemassa kaikin puolin täydellisiä yli-ihmisiäkin.
tietämättömyyttäsi.
Nykyisin ihmiset eivät osaa tehdä mitään ilman alkoholia. Säälittävää todellakin.
Mikä syy ujous ym. on juomiseen? No ei sitten yhtään mikään. Miksei ihminen saisi olla ujo, täytyykö kaikkien olla samanlaisia örveltäjiä. Onko sitten kaunista katsottavaa, kun ujo pääsee estoistaan eroon ja nolaa itsensä ja läheisensä. Entä sitten uudet tuttavuudet? Ujoudesta päässyt känniläinen ei koskaan voi tavata uusia tuttavuuksia muuten, kuin kännissä.
Eiköhän alkoholismi ole vain heikkojen luonteiden selittelyä sairaudesta. Itse olen ollut idiootti ja juonut nuoruudessani liikaa, mutta en minä juoppoudestani muita syytellyt. En yhteiskuntaa, enkä sairautta, vaan omaa heikkouttani ja typeryyttäni. Ja kun päätin lopettaa, niin lopetin. Niin yksinkertaista se on.
Siksi tämä yletön ryyppääminen on niiiin suomalainen ilmiö, kun jostain syystä ollaan niin kamalan ujoja ja muka menossa sivistyneeseen Eurooppaan, jossa lähinnä naureskellaan suomalaistyyppiselle ryyppäämiselle. Monessa muussa paikassa on hävettävää olla kännissä, täällä se on retostelun aihe.
Olen ottanut itsekin paljon, mutta nyt on pitempi tipaton kausi menossa ja tuntuu niin hyvältä että taidan jatkaa niin kauan kuin alkaa kaljaa taas mieli tehdä. Ja eipä tee mieli kun ajattelen seuraavaan hetkeen eli aamuun. Siellä seisoo sitten se krapula, jota en enää voi sietää patkääkään. Tästä 4-kympin iästä siis on jotain "hyötyä".
Aloitus oli turhan ylimielinen, mutta olen samaa mieltä kanssasi, että itsestä on kiinni alkoholismi. Se alkaa useimmiten omien patoutumien, estojen tai traumojen turruttamisella viinan voimalla, ja sen kännin ajaksi helpottaakin, mutta kokonaisuutena tilanne pahenee koko ajan, eli lisää viinaa, ja sitten määrittelemättömän ajan kuluttua ollaan alkoholisteja. Kun sitten sillä tiellä tullaan umpikujaan, ja juominen loppuu, ne vanhat patoutumat, estot ja traumat ovat tallella, ja raittiista alkoholistista saattaa kehkeytyä sietämätön, itsekeskeinen ihminen, ja kaikkia hänen toimiaan leimaa jonkinasteinen fanaattisuus hänen uusissa addikteissaan, oli se sitten uskonto, harrastus, AA tai mikä hyvänsä.
Ihmisissä on sisäänrakennettu menetelmä sulkea silmät todellisuulta siten, että aivan kaikissa vaikeuksissa syy ensin osoitetaan itsensä ulkopuolelta. OLEN SYYTÖN TÄHÄN. Olen pohdiskellut yleistä ilmaisua "alkoholismi on sairaus", ja joskus tuntuu, että juoppous sysätään sairauden piikkiin, ja näin vältellään vastuuta, kun ikäänkuin kävi huono tuuri - tuli sairaus.
Siitä voisi keskustella paljon, onko alkoholismi kuitenkin huonon itsetunnon ja heikon luonteen seurausta?
mutta en enää vieritä vastuuta muualle, vaan käyn "hoitamassa" itseäni (eli sairasta osaa itsestäni)AA:ssa. En koe itseäni riippuvaiseksi AA:sta, kylläkin sen välittämästä sanomasta. Minut on vapautettu alkoholin tarpeesta, himosta. Koska AA:n kokemus on, että alkoholisti pysyy raittiina kertomalla kokemuksensa toiselle alkoholistille, käyn edelleen AA-ryhmissä. Itsetutkistelu auttaa löytämään patoumat, estot ja traumat, jolloin elämä muuttuu mukavammaksi, alkoholistillekin.
Alkoholismi on sairaus, sitä toitotetaan joka paikassa ja niin kai se onkin. Alkoholistiksi tullaan vain juomalla enemmän ja enemmän, kunnes huomataan että on syntynyt riippuvuus. Kaikille tuttua tekstiä.
Minut sai havahtumaan se tosiasia, että menee työ jos jatkan samaan malliin kuin olin jatkanut jo vuosia. En edes ajatellut juovani niin paljon kun join, keppanaa en edes pitänyt alkoholijuomana. Aluksi syytin työpaikan terkkarille kaikkea muuta kuin itseäni ja kielsin juoneeni "kovin paljoa", mutta kun maksa-arvot paiskattiin eteeni lukuina niin siinäpä oli faktaa kerrakseen. Ei auttanut selitellä raskasta työtä ja sen vaatimaa "rentoutusta", vaikeita parisuhteita, yksinäisyyttä vaan piti ihan itse huomata että se olen MINÄ joka sitä juomaa kurkkuun kaataa. Eli piti olla joku potku persuuksille ennenkuin tajusin. Ihan itse ja yksin en tätä alkua olisi saanut aikaiseksi.
Kohdallani tuo ujous ei sinänsä pidä, että asiakaspalvelussa joudun olemaan koko ajan ihmisten kanssa ja jännää että olen nyt varmempi juomattomalla linjalla kun ei tartte krapuloissaan miettiä että huomaakohan nuo että meni taas pitkäksi. En ole vielä päättänyt tuleeko tästä lopunikäinen päätös olla juomatta ikinä, mutta päivä kerrallaan ja aina kun mietin olotilaa nimeltään krapula juomakerran ajattelukin muuttuu johonkin muuhun toimintaan.
Tsemppiä vaan kaikille tämän asian kanssa painijoille.
Yksinkertaiselle.
Tämän asian suhten minulla on syytäkin olla ylimielinen, koska uskallan olla ilman alkoholia vaikka kaikki muut porukassa joisivatkin. Onko se kivaa onkin sitten eri juttu. En ole ihan täydellinen ihminen mutta melkein, riippuen tietenkin näkökannasta, mutta omasta mielestäni.
Alkoholismia, tai alkoholistia olen joutunut seuraamaan liiankin läheltä alusta loppuun asti, eli siitä kun juominen alkoi olla jokapäiväistä aina kuolemaan asti. Joten kuvittelisin asiasta jotain tietäväni ja nykypäivänä uskoisin että moni muukin tietää asiasta. Joten mikä ihme siinä on että silti juodaan? Tiedetään että mitä enemmän juo sitä riippuvaisemmaksi tulee ja kun tarpeeksi juo niin lopulta kuolee kyseiseen tautiin ja aiheuttaa koko loppuelämänsä järjetöntä ahdistusta ja huolenpitoa lähimmäisissä jotka jopa toivovat että kuolisi nyt jo pois. Vieläkin joudun seuraamaan vierestä kun toiset pilaavat elämänsä viinan takia? Mitä järkeä on menettää perhe, työ ja sen mukana koko oma tulevaisuus vain sen takia että haluaa juoda ensin jokaikinen vapaa-päivä, sitten aina vähän iltaisin töiden jälkeen ja kun se työpaikka on menetetty voi juoda kaikki päivätkin. Se ei voi olla sitä mitä kukaan ihminen oikeasti haluaa.
Suomessa vallitsee viinaa ja känniä ihannoiva kulttuuri joka opetetaan eteenpäin lapsille. Kyllä itse mielummin olisin ujo kuin juoppo. Uskokaa pois kivaa voi olla selvinpäinkin ja tylsää kännissä.
Täytyy minunkin jo kirjoittaa että sinä et yksinkertaisesti ymmärrä alkoholismi sairaudesta yhtään mitään, mutta et sinä ole ainoa, vaikka sitten taas toisaalta, ei kait sinun tarvitse ymmärtääkkään.
No kerro minulle mitä se alkoholismi sairaus on? Kyllä minullakin on kaikki edellytykset alkoholismiin, mutta sen takia juuri olenkin varovainen juomisen suhteen. Miksi ihmiset yleensä antavat itsensä mennä siihen jamaan, että sieltä ei ylös pääse enää?
Minulta ei sympatioita alkkiksille riitä. Jokainen alkoholin suurkäyttäjä on tietoinen mihin se voi johtaa, miksi minun heitä pitäisi ymmärtää. Jos itse tietää alkoholin käytön olevan ongelma ja haluaa sille jotain tehdä niin silloin sille voi myös tehdä jotain. Silti ärsyttää kun asialle ei vain tehdä mitään. Pitääkö minun pakottaa kyseiset ihmiset ottamaan vastuu omasta itsestään vai jatkanko vierestä katsomista, koska eihän se ole minun elämäni, en se ole minä joka pilaa kyseisen henkilön elämän. Jos uskallan suuni avata ja kertoa oman mielipiteeni, niin heti minut leimataan ymmärtämättömäksi, koska itse en ole siinä tilanteessa ollut. Olen myös törkeä ihminen kun kehtaan edes huomauttaa kenellekään että taitaa tuo viina maistua jo hieman liikaa. Minä se kuitenkin olen joka tänne jää suremaan kun kyseinen henkilö on poissa ja harmittelemaan kun mitään en voinut tehdä. Aikuisen ihmisen tulee kuitenkin mielestäni ottaa vastuu omasta itsestään, eikä ole minun asiani mitä he tekevät.
Alkuperäinen tekstini oli vain herätystä niille, jotka ovat yrittäneet tätä kuuluisaa tipatonta tammikuuta, eivätkä ole siinäkään onnistuneet. Että pitäisiköhän jo siinä vaiheessa kun itse ei enää pysty kontrolloimaan juomistaan edes kuukauden vertaa, mennä hakemaan apua ammattiauttajilta.
Turhaksi kirjoitteluksi, se on tärkeintä että itse tiedän mistä on kysymys, samoin kuin kaikki toipuneet alkoholistit. mutta jos haluat tietoa alkoholismi sairaudesta niin sitä löytyy kyllä netistä ( kyseessä on krooninen sairaus joka hoitamattomana johtaa ennenaikaiseen kuolemaan )
Millaiseksi häntä kutsutaan?
Ei muuta.