Karvaselän kummituskämppä

Kerro lisää?

Lieneekö kyseessä sama kämppä,josta on kerrottu eräässäkirjassa,olikohan se 70-80 luvulla tehty vaellusopas-kirja.Siinä muistaakseni kirjan kirjoittaja oli parin kaverinsa kanssa yöpynyt kämpässä ja kaikenlaista mielenkiintoista oli tapahtunut!! Ensimmäiseksi oli lattialautojen alta kuulunut kaksi voimakasta jymähdystä,jonka jälkeen mies oli huomannut,että hänen käyttämänsä kameran hehkulamppu?? Joku lamppu kuitenkin,oli kadonnut kamerasta.Mies oli huutanut:"Vastaa meidän Herramme nimessä,kuka sinä olet"! Samassa oli kämpän pöytä noussut ilmaan noin, 25-senttiä ja jysähtänyt voimalla takaisin lattialle. Aamulla kadonnut lamppu oli löytynyt sängyn pohjalavereiden alta.Mies oli lähtiessään aamulla kämpältä kirjoittanut vieraskirjaan seuraavat sanat: "Lähtekäämme herran nimessä pois,niin kauan kuin aikaa on"!!!

Kämpässä käyneet ovat varmaan syöneet pahaksi mennyttä poronlihaa?

Isäni oli kaverinsa kanssa lähtenyt Lappiin kultaa huuhtomaan, 70-luvulla nuorina ja hurjina poikina, onneensa koettamaan. Isäni on vitsikäs mies, mutta ikinä en ole häntä niin totisena nähnyt, kun Karvaselkä-tarinaa kertoessaan.
He olivat päättäneet yöpyä Karvaselän tuvassa. Mökissä oli kerrossänky, jossa he nukkuivat, isäni ylimmässä sängyssä. Isä sanoi mökissä olleen aivan säkkipimeää ja juuri lattiasta kuuluneen aivan käsittämättömiä ääniä; narinaa, nitinää, rytinää. Isä väittää kiven kovaa, että mökin hirsien välistä olisi tullut karhu, tai jokin muu (??) Hän sanoo, että tunsi käsivarressaan jotakin karvaista ja hurjan hirsien rutinan jälkeen lattialla kuului raskaat askeleet ja kynsien ääntä....
Karvat kyllä nousevat pystyyn kun tarinaa kuuntelee. Isä sanoi, että he kummatkin puristivat revolvereitaan ja jompikumpi taisi yöllä ampuakin kuullessaan äänet.
Olen itsekin käynyt mökissä joskus ihan pienenä, enkä paljon muista siitä, mutta karmiva paikka joka tapauksessa.

Jep on tää kämppä vielä olemassa, jos sijaitsee Saariselällä. Asun täällä ja olen ties kuinka monta kertaa käynyt kyseisessä kämpässä eikä siellä ole näkynyt mitään. Uudessa kämpässä on puuarkku polttopuita varten, takka, pöytä ja pitkät puutuolit. Hiihtäjät yleensä viettävät siinä yönsä. Se on myös nuorten suosittu juopottelupaikka. Kämpän seinällä on tarina hiihtäjästä, joka joutui pakenemaan samaiseen kämppään karhua piiloon ja jäätyi sinne kuoliaaksi.

oon ollu siel pelottavaa

Taisi pelottaa sinut kuoliaaksi?

Tupa sijaitsee Itä-Lappissa Inarin kunnassa Saariselän alueella Vellinsärpimälle vievän merkityn reitin varrella liki Saariselän matkailukeskusta.
Tupa on siirretty nykyiselle paikalleen entisen postipolun, nykyisen Inarin - Kittilän -tien läheisyydestä. Tuvassa yöpyminen on kielletty.

Kävin siellä vuonna 2008, kun kierreltiin Lapissa perheeni kanssa, mutta en ollut siellä yötä. Käväisin vaan siellä sisällä. Minun mielestä siellä oli aika karmivaa. Mutta satuin kuulemaan, kun ukki puhui äitini kanssa, että tänne on kuollut monta ihmistä ja niin edelleen. Lukekaa kaikki kommentit tästä ylös päin! Ne kaikki on totta!

Karvaselän kämppä paloi 12.10. 2010. uutta ei kuulema rakenneta.

sain päivän naurut tosta karvakäden kämppä jutusta::D:D:D::D:D:D:D:D:D:DD

Lue Matti Lehtola: Juutuanvuonon jutut, sivu 79, Karvaselän monenkarvaiset kummajaiset; saat oikeaa tietoa. Kirja ilmestyi v. 2011. Löytyy kirjastosta ja Inarilaisen toimituksesta.

no totta voi olla mutta joku känniläinenhän sen on voinu keksiä sen tarinan ja joku homo on kai vetäny housut nii ylös että yrittää kovana kertoa etttä ''on käyny sielä'' ja kuikahan monessa paikassa joku yks mökki on,,,,? joku sanoo etttä se palo toiset taas että se on sielä ja sielä...

Väitetään, että nettikummitus operoi siellä Karvaselänkin suunnassa.

Karvaselän kämppä on siirretty Saariselälle, postijoen kämppä on kai jossain vaiheessa uudelleen rakennettu, joko osittain tai kokonaan. Molempiin liittyy hillittömän paljon tarinoita.

olen.

Oltiin 70 luvulla lapissa hillareissulla.Päätettiin yöpyä Karvaselän kämpällä.Asetuttiin taloksi.Haettiin kämpän takaa lähteestä vettä,ja laitettiin sanko oven viereen,että pysyy viileänä.Tuli paloi kamiinassa,ja heräsin raahaavaan ääneen.Sanko olikin kaminan vieressä.Siirrettiin se takas oven pieleen,ja hetken kuluttua omin silmin näin kun sanko siirtyi taas kaminan viereen.Taas vietiin oven suuhun.Kun heräsin, meillä oli armeijan pakki täynnä vettä kaminan päällä,niin yhtääkkiä pakin sanka nousi ylös, ja koko pakki nousi.Pakki lyötiin kaminan kanteen kolahtaen.kukaan meistä viidestä ihmisestä ei ollut lähelläkään kamiinaa. Kun mentiin katsomaan niin pakki oli tyhjä,eikä vettä missään.Yöllä kun yläritsillä nukuin,kuulin jotain kolinaa.Katoin reunan yli ja näin kun alaritsin kaverin piippu pyöri pitkin lattiaa.Silloisesta vieraskirjasta olis löytyny vaikka kuinka paljon lisää vastaavia tarinoita.Mutta joku paholainen otti ja poltti koko kämpän.Ennen kun jatkettiin matkaa taatsin soille,jätettiin napsu viinaa kämpän pöydälle.Ja tämä tarina on tosi.

Saariselän matkailukeskuksen latureittien varressahan tuo nykyään nököttää. Yks kesä tuli käytyä, nimmaria oli seinät täys, pirttipöytä ja tulisija sekä puulaatikko. Ei kummituisia eikä omituisia viboja aistittavissa - tai sitten en ole tarpeeksi herkkä. Kämpän seinällä ulkona oli kyllä kummitusjuttua matkailijoita varten.

Siinä asunnossa on moni käynyt, eikä yksikään heistä ole jäänyt kertomaan kokemuksistaan. Kaikki jutut talosta ovat pelkkää hhupuhetta, kukaan siellä käynyt ei ole jäänyt tarinaansa kertomaan. Samanlaisia portteja Helvettiin on joka paikassa. Kaikki ihmisten katoamistapaukset selittyvät näin.

Olimme lomamatkalla ja meidän nelihenkinen perhe vietti yön tässä kämpässä.. Lapset olivat peloissaan ja minäkin. Emme tienneet sinne mennessämme kämpän historiasta mitään. Kun astuin sisään kämppään sanoin miehelleni, että en jää tänne yöksi. No, mutta siellä vaan yön vietimme kerrossängyissä ja valvoessani luin kämpän seiniltä kulkijoiden kirjoituksia. Olipa outo olo koko ajan ja enpä pajoa nukkunut. Emme kuulleet yöllä mitään erikoista. Se tunne siellä sisällä oli kyllä omituinen. En vaan osaa selittää mikä? Aamulla aikaisin lähdimme jatkaa matkaa. Otimme kuvia ulkopuolelta. No. ne kuvat ovat nyt muistona albumissa.

Porot ja näätä siellä yöllä kopisteli, hiiret ja sopulit vähän rapisteli. se on omassa mielessä ko kummittellee

Yksikään kummitus ei uskalla tulla mulle vittuileen, olen mie tappanu miehenkin, vainaata ei tarvi ees tappaa.

En ole mitenkään herkkä uskonen, enkä ole uskonut kummituksiin mutta tää mitä kerron on kyllä tosissa tapahtunut, meitä oli kaksi ihmistä, jotka kuuli ja näki samat asiat,?? voikait niille tapahtumille olla jokin muukin järkevä esitys mutta me ei siihen mitään muuta keksitty
Tämä tapahtui 2006 vuonna loppu kesästä ,hilla aika oli jo ohi siinä suolla käveltiin ja muutamia huonokuntoisia marjoja vielä saatiin vähän
Mökin nimi Oli Kuolpuna,Näätämössä kaikin puolin oikein hyvä ja mukava mökki ja paikkakin
siinä ei mitään valittamista, kaikki toimi erttäin hyvin,paitsi astianpesukone, oli rikki, sinne oli kait särkynyt edelliseltä asukkaalta sinne jokin lasi,,ja hän laittanut koneen käyntiin ,mutta kun pumppu ei voinut pyöri kun siellä oli lasin palasia
Kämppä oli siisti kun sinne tulimmeja ei kun vaan asumaan, Pöydällä oli paikallis lehti jota siinä luimme ja siinä oli juttu Kuolpunamökin kummitelusta, no eihän me siihen sen kummemmin reakoitu
soitin omistajalle että astiapesukone on rikki hän sanoi laittavansa korjaajan heti ensi tilassa kun meillä oli vielä lomaakin jäljellä reilu viikko
se paikallis lehti oli siinä vaiheessa kummasti kadonnut, sitä ei vaan löytynyt mistään
kumpikin kysyi toisiltaan että no luvithan sinäkin sitä,, no kyllä luvin no se unohtui sitten
siinä sitten kaikki meni hyvin ja nautimme siellä olosta
Oltiin siinä päivällä makoilemassa sängyssä molemmat,, Sitten kuului aivan selviä askelten ääniä ulkoa rappusilta ja niin kuin ovea oltais avattu
Molemmat sanoi että no nyt se pesukoneen korjaaja sitten tullee ja pomppasin ylös ja menin häntä vastaan, mutta eihän sillä ketään ollutkaan, ei edes poraja joita siinä joskus liikkui kiersin koko kämpän siinä samalla ei ristin sielua
hieman ihmetytti se kaksi ihmistä kuuli saman asian ja samalla tavalla
pesukonen korjaajaa ei sinne koskaan tullutkaan
Loppu siivouksessa etsimme sitä paikallis lehteä joka paikasta mutta ei sitä löytynyt mistään
Ei se paha kummitus ole mutta jotain outo niissä tapahtumissa kyllä on

Kävin lokakuun 1 pv., siis reilu kuukausi sitten, Karvaselän kievarin eli ns. kummituskämpän raunioilla. Kirjoitin 18.10. 2017 Inarilaiseen kuvauksen paikasta; löytyy sivulta 8. Saat lisää oikeaa tietoa kirjasta: Matti Lehtola Juutuanvuonon jutut sivu 79. Voit lainata kirjan vaikkapa Inarin kunnan kirjastosta Ivalosta. Painos on myyty loppuun. Kirjoitti kirjan tekijä

Vastasin juuri, että tulipahan käytyä.

Niistä, jotka ovat alkuperäisessä Karvaselän kievarituvassa eli kummituskämpässä käyneet, on viimeinenekin kuollut jo vuosia sitten.

Kävin siellä eilen ja joku karvamuna siellä oli vastassa.

Entä Turussa sijaitseva ruskea talo?

En ole, muttakarvakäden pitseriassa olen käynyt.

Uskokaa tai älkää.. Kävin kummituskämpässä heinäkuussa 2018.. Ei kämpässä mikään kummitellut,mutta otin ulkoapäin pari kuvaa kämpästä,niin kuvissa molemmissa alareunassa on vaaleat hahmot,niinkuin aave leijailisi kuvissa.. Tätä ovat monet ihmetelleet..

En kyllä muista missä kämpässä olin mutta kun olin juonut pari kolmen vartin pulloa konjakkia niin näin demoonisia rumia ukonpäitä. Näyttivät ihan PerLooks persuilta. Tapahtui jouluna 1996.

Mä oon nauranut itseni kipeeks teidän juttujen takia ja eiku vaan paranee.. 😄

Tarinakuunnelmaa Karvaselän kämpästä ja sen historiasta. Ei herkille. 😱💀https://www.youtube.com/watch?v=NeNaXxileFs

minä olen kuullut sellaisesta että rosvot sieppasivat postimiehen ja murhasivat hänen, ja postimiehen ruumis oli katolla.