Vesijetillä Saaristoon?

Kiitos asiallisesta vastauksesta!tavaratilaa jetissä on noin 70L..eli sinne välttämättömimmät varusteet mahtuu, lisäksi varustukseen kuluu vesitiivis reppu!Majataloissa olisi tarkoitus yöpyä. Nykyajan vesijetithän ovat kehittyneet roimasti entisajan pärisijöistä..emmekä suinkaan ole lähdössä "revittelemään"rauhallista matka-ajoa ja kiiretöntä maisemaihailua ohjelmassa!nyt ainoaksi kysymysmerkiksi jääkin tuo navigointi. GPS kyllä löytyy ja kartatkin järjestyy tarvittaessa mutta riittääköhän ne(?). Jo jollakulla olisi tietoa selkeistä ja mukavista reiteistä esim. Turun saaristossa, niin olisin kiitollinen!suuret väylät/selät pyrimme skippaamaan, kuten Iniön aukko, Airisto jne.

jet kirjoitti:

Kiitos asiallisesta vastauksesta!tavaratilaa jetissä on noin 70L..eli sinne välttämättömimmät varusteet mahtuu, lisäksi varustukseen kuluu vesitiivis reppu!Majataloissa olisi tarkoitus yöpyä. Nykyajan vesijetithän ovat kehittyneet roimasti entisajan pärisijöistä..emmekä suinkaan ole lähdössä "revittelemään"rauhallista matka-ajoa ja kiiretöntä maisemaihailua ohjelmassa!nyt ainoaksi kysymysmerkiksi jääkin tuo navigointi. GPS kyllä löytyy ja kartatkin järjestyy tarvittaessa mutta riittääköhän ne(?). Jo jollakulla olisi tietoa selkeistä ja mukavista reiteistä esim. Turun saaristossa, niin olisin kiitollinen!suuret väylät/selät pyrimme skippaamaan, kuten Iniön aukko, Airisto jne.

on aika mieletöntä lähteä matkaan! Navigointi karttojen kanssa hitaassa vaudissa voi olla vaikeaa jopa karttojen kanssa. Pelkkä GPS vaikka siihen olisi etukäteen tallenettu riittävästi reittipisteitä en myöskään ole kovin hyvä ratkaisu, sumu tai ukkosmyräkkä voivat tulla hyvinkin nopeasti ja varsinkin vesijetillä on silloin haettava suojasatamaa.

GPS yhdistettynä sähköiseen merikorttin (kartaplotteri) voisi olla ratkaisu (vaikka suositellaan että pitäisi myös olla paperikortit).

Hyvin merkityt väylät ovat ammattiliikenteen väylät ja ne kulkevat lähes aina ulompana, vähemmän suojassa. Periaate että ajetaan viitasta viittaan harvemmin pätee suojaisille pikkuväylille.

Airisto ja Iniön aukko eivät ole kovin pahoja paikkoja. Ne ovat niin paljon sisäsaaristossa että niistä löytää lähes aina joku reitti millä voi liikkua joksenkin suojassa.

Jos tulette Helsingistä niin pahempia paikkoja ovat Porkkalan selkä (voidaan osittain kiertää pohjoisesta), Hangon Itäinen ja Läntinen selkä (ei ole juuri suojaavaa saaristoa eikä voida kokonaan kiertää), ja Kihti (voidaan ylittää pohjoisessa, Teilin kohdalla). Ulkosaaret Vänö, Utö, Kökar kannattaa ehkä unohtaa, vaikka kartalla näyttää että siellä olisi paljon saaria, ne eivät anna paljon suojaa koska suuri osa on puuttomia kareja.

Ahvenanmaan eteläpuolta pystyy ajamaan melko suojaisissa oloissa Maarianhaminaan asti. Kiertäminen pohjoispuolelta ei ehkä onnistuu, sisältää pitkiä täysin suojaamattomia osuuksia.

Turun ja Ahvenamaan seuduilla vallitseva tuulensuunta keskikesällä on lounaistuuli (kohtalainen merituuli, usein aamupäivällä melko tyyntä). Kovat tuulet ovat usein pohjoistuulia (ei aina) ja itätuuli tarkoittaa lähes poikkeuksetta sadetta (noilla seuduilla on sanonta: "Östanvind och käringträta, slutar sällan utan väta" eli vapaasti käännettynä "Itä tuuli ja akkojen riitely, loppuvat harvoin ilman vettä" ).

Vaikka itse olen purjehtija (ja siten vähän hienompi ihminen ;) uskon että hyvin suunniteltuna teille voi tulla antoisa reissu. Tuon yöpymisen kannalta tietoja löytyy ehkä jonkin verran jos katsoo saristokuntien sivut, Saariston rengastie, ja Ahvenanmaan turistitoimiston sivut.

Pienenä vihjeenä voin kertoa että Gullkronassa (Pikkunauvosta etelään, hieno saari, on autiotalo "Gloet" jota voi vuokrata 1€?/henk./yö. max 12 henk. Alkeellinen, patjat ja sängyt, oma makupussi vaaditaan, oma siisti puucee.

Toinen paikka on Konungsskär-Birsskär Korppoon eteläpuolella ( kuuluu Saaristomeren kansallispuistolle. Saaret yhdistävät pieni silta matalan salmen yli (vaikka hiekkapohjainen, kiviä!). Täässä salmessa (lähestyminen idästä) löytyy varmasti hyvin sopivaa rantautumispaikka sillan läheltä. Eteläisemmällä saarella (Konungsskär) on hyvänkuntoinen erämaamökki missä voi yöpyä veloituksetta. tilaa 4-6 hkl). Kaunis paikka, asumaton.

ja kompassia kirjoitti:

on aika mieletöntä lähteä matkaan! Navigointi karttojen kanssa hitaassa vaudissa voi olla vaikeaa jopa karttojen kanssa. Pelkkä GPS vaikka siihen olisi etukäteen tallenettu riittävästi reittipisteitä en myöskään ole kovin hyvä ratkaisu, sumu tai ukkosmyräkkä voivat tulla hyvinkin nopeasti ja varsinkin vesijetillä on silloin haettava suojasatamaa.

GPS yhdistettynä sähköiseen merikorttin (kartaplotteri) voisi olla ratkaisu (vaikka suositellaan että pitäisi myös olla paperikortit).

Hyvin merkityt väylät ovat ammattiliikenteen väylät ja ne kulkevat lähes aina ulompana, vähemmän suojassa. Periaate että ajetaan viitasta viittaan harvemmin pätee suojaisille pikkuväylille.

Airisto ja Iniön aukko eivät ole kovin pahoja paikkoja. Ne ovat niin paljon sisäsaaristossa että niistä löytää lähes aina joku reitti millä voi liikkua joksenkin suojassa.

Jos tulette Helsingistä niin pahempia paikkoja ovat Porkkalan selkä (voidaan osittain kiertää pohjoisesta), Hangon Itäinen ja Läntinen selkä (ei ole juuri suojaavaa saaristoa eikä voida kokonaan kiertää), ja Kihti (voidaan ylittää pohjoisessa, Teilin kohdalla). Ulkosaaret Vänö, Utö, Kökar kannattaa ehkä unohtaa, vaikka kartalla näyttää että siellä olisi paljon saaria, ne eivät anna paljon suojaa koska suuri osa on puuttomia kareja.

Ahvenanmaan eteläpuolta pystyy ajamaan melko suojaisissa oloissa Maarianhaminaan asti. Kiertäminen pohjoispuolelta ei ehkä onnistuu, sisältää pitkiä täysin suojaamattomia osuuksia.

Turun ja Ahvenamaan seuduilla vallitseva tuulensuunta keskikesällä on lounaistuuli (kohtalainen merituuli, usein aamupäivällä melko tyyntä). Kovat tuulet ovat usein pohjoistuulia (ei aina) ja itätuuli tarkoittaa lähes poikkeuksetta sadetta (noilla seuduilla on sanonta: "Östanvind och käringträta, slutar sällan utan väta" eli vapaasti käännettynä "Itä tuuli ja akkojen riitely, loppuvat harvoin ilman vettä" ).

Vaikka itse olen purjehtija (ja siten vähän hienompi ihminen ;) uskon että hyvin suunniteltuna teille voi tulla antoisa reissu. Tuon yöpymisen kannalta tietoja löytyy ehkä jonkin verran jos katsoo saristokuntien sivut, Saariston rengastie, ja Ahvenanmaan turistitoimiston sivut.

Pienenä vihjeenä voin kertoa että Gullkronassa (Pikkunauvosta etelään, hieno saari, on autiotalo "Gloet" jota voi vuokrata 1€?/henk./yö. max 12 henk. Alkeellinen, patjat ja sängyt, oma makupussi vaaditaan, oma siisti puucee.

Toinen paikka on Konungsskär-Birsskär Korppoon eteläpuolella ( kuuluu Saaristomeren kansallispuistolle. Saaret yhdistävät pieni silta matalan salmen yli (vaikka hiekkapohjainen, kiviä!). Täässä salmessa (lähestyminen idästä) löytyy varmasti hyvin sopivaa rantautumispaikka sillan läheltä. Eteläisemmällä saarella (Konungsskär) on hyvänkuntoinen erämaamökki missä voi yöpyä veloituksetta. tilaa 4-6 hkl). Kaunis paikka, asumaton.

Tuli huono omatunto että yllytän seikkailuun joka toivottavasti ei päädy onnettomasti.

GSM kuuluvuus sisäsaaristossa on melko hyvä (lähes aina parempi isoimpien saarien pohjoispuolella). Katsokaa merikortista merivartioasemien sijainnit ja ja napatkaa niiden suoranumerot muistiin. Samon SAR-piirien numerot (Suomen meripelastusseura). Miettikää ennen lähtöä minne soittaa jos jotain sattuu. Tällöin saatte apua nopeammin kuin soittamalla 112.

Koska ette todennäköisesti pysty kuvaamaan sijaitinne siten että MV ymmärtää mitä tarkoitatte, antakaa yleinen kuvaus (Nauvon eteläpuolella, Iniön pohjoispuolella) sekä GPS-koordinaatit. Katsastusvarustukseen kuuluvia soihtuja ei kannata hankkia (ette todennäköisesti liiku öisin), pari hätärakettia kannattaa hankkia (näkyvät myös päivänvalossa). Tärkeää: ampukaa yksi (se varmasti huomataan), odottakaa 10-15 min ennen kuin ammutte seuraavan. Tällä tavalla pelastusvoimat ovat ehtineet järjestää tarkkailu oikeaan suuntaan ja hakualue pienenee.

Purjehdittuani lähes 50 vuotta (6 vuotiasta lähtien) ja tehtyä melko pitkiä matkoja rapakon toiselle puolelle, tiedän että meri ei välttämättä ole se suurin vaara, ylimielisyys on. Kun suhtautuu asiallisesti tilanteeseen ja kunnioittaa eikä vähättelee vaaroja, pärjää pitkälle! Kiersin 13 vuotiaana Ahvenanmaan 4.5 m Göteborgs-ekalla (avoin rikattu puinen ruuhe) samanikäisen kaverin kanssa, mutta me tiesimme aika tarkasti mitä me tehtiin.

Tieto on valttia! Mene saaristonavigointikursille (työväenopistot järjestävät) ja yritä suunnitella kaikki mahdollisimman tarkasti etukäteen (vaikka se osittain tappaa matkan spontaanisuutta ja "löytämisen" iloa, se on kuitenkin turvallisin tapa. En tarkoita että koko matka pitää suunnitella yksityiskohtia myötä valmiiksi ennen lähtöä, mutta kannattaa käyttää tunnin illalla miettien miten seuraavan päivän etappi suoritetaan ja miten toimitaan jos jotain sattuu.

Luultavasti minulla ei ole syytä huoleen. Itse kirjoitit että tarkoituksesi ei ollut "hurjastella" siellä vaan hieman oudolla ajoneuvolla tutustua saaristoon. Tervetuloa!

PS. Hukkuminen ei ole mikään paha tapa lähteä: Ensin vähän koskee kun yrittää pitää henkeä. Jossain vaiheessa se ei enää onnistuu, antaa periksi ja vetää keuhkot täyteen vettä. Kylmä vesi keuhkoissa tuntuu kuin iholla kun menee kylmään veteen uimaan. Sen jälkeen tulee rauhallinen unealliasuus. Muutaman minutin kuluttua keuhkot yrittävät pari kolme kertaa kouristuksenmaisesti hengittää merivettä, sitten se on ohi.

vähän... kirjoitti:

Tuli huono omatunto että yllytän seikkailuun joka toivottavasti ei päädy onnettomasti.

GSM kuuluvuus sisäsaaristossa on melko hyvä (lähes aina parempi isoimpien saarien pohjoispuolella). Katsokaa merikortista merivartioasemien sijainnit ja ja napatkaa niiden suoranumerot muistiin. Samon SAR-piirien numerot (Suomen meripelastusseura). Miettikää ennen lähtöä minne soittaa jos jotain sattuu. Tällöin saatte apua nopeammin kuin soittamalla 112.

Koska ette todennäköisesti pysty kuvaamaan sijaitinne siten että MV ymmärtää mitä tarkoitatte, antakaa yleinen kuvaus (Nauvon eteläpuolella, Iniön pohjoispuolella) sekä GPS-koordinaatit. Katsastusvarustukseen kuuluvia soihtuja ei kannata hankkia (ette todennäköisesti liiku öisin), pari hätärakettia kannattaa hankkia (näkyvät myös päivänvalossa). Tärkeää: ampukaa yksi (se varmasti huomataan), odottakaa 10-15 min ennen kuin ammutte seuraavan. Tällä tavalla pelastusvoimat ovat ehtineet järjestää tarkkailu oikeaan suuntaan ja hakualue pienenee.

Purjehdittuani lähes 50 vuotta (6 vuotiasta lähtien) ja tehtyä melko pitkiä matkoja rapakon toiselle puolelle, tiedän että meri ei välttämättä ole se suurin vaara, ylimielisyys on. Kun suhtautuu asiallisesti tilanteeseen ja kunnioittaa eikä vähättelee vaaroja, pärjää pitkälle! Kiersin 13 vuotiaana Ahvenanmaan 4.5 m Göteborgs-ekalla (avoin rikattu puinen ruuhe) samanikäisen kaverin kanssa, mutta me tiesimme aika tarkasti mitä me tehtiin.

Tieto on valttia! Mene saaristonavigointikursille (työväenopistot järjestävät) ja yritä suunnitella kaikki mahdollisimman tarkasti etukäteen (vaikka se osittain tappaa matkan spontaanisuutta ja "löytämisen" iloa, se on kuitenkin turvallisin tapa. En tarkoita että koko matka pitää suunnitella yksityiskohtia myötä valmiiksi ennen lähtöä, mutta kannattaa käyttää tunnin illalla miettien miten seuraavan päivän etappi suoritetaan ja miten toimitaan jos jotain sattuu.

Luultavasti minulla ei ole syytä huoleen. Itse kirjoitit että tarkoituksesi ei ollut "hurjastella" siellä vaan hieman oudolla ajoneuvolla tutustua saaristoon. Tervetuloa!

PS. Hukkuminen ei ole mikään paha tapa lähteä: Ensin vähän koskee kun yrittää pitää henkeä. Jossain vaiheessa se ei enää onnistuu, antaa periksi ja vetää keuhkot täyteen vettä. Kylmä vesi keuhkoissa tuntuu kuin iholla kun menee kylmään veteen uimaan. Sen jälkeen tulee rauhallinen unealliasuus. Muutaman minutin kuluttua keuhkot yrittävät pari kolme kertaa kouristuksenmaisesti hengittää merivettä, sitten se on ohi.

Kiitos todella kattavasta tietopaketista!todennäköinen reittimme ei kulje Stora Hästö-Boskär-Sandö linjan eteläpuolta laisinkaan!eli Utö ja Kökar on tosiaankin unohdettu!Saaristolaivurikurssi on käyty ja varovaisesti tässä lähdetään kyllä liikkeelle. Vaikka jetti on nopea peli on silti otettava mahdolliset "hätäsatamat" huomioon ja turvavarusteet(raketit,köydet jne.)on otettava mukaan.Kiitos myös majoitusvinkeistä!onko Särkisalon ja Perniön puolella mielenkiintoisia paikkoja?luulisi olevan hieman suojaisempaa seutua(?)Jos vielä jotain vinkkejä juolahtaa mieleen niin tänne vaan ilmoitusta!Hukkua emme aio.:)

jet kirjoitti:

Kiitos todella kattavasta tietopaketista!todennäköinen reittimme ei kulje Stora Hästö-Boskär-Sandö linjan eteläpuolta laisinkaan!eli Utö ja Kökar on tosiaankin unohdettu!Saaristolaivurikurssi on käyty ja varovaisesti tässä lähdetään kyllä liikkeelle. Vaikka jetti on nopea peli on silti otettava mahdolliset "hätäsatamat" huomioon ja turvavarusteet(raketit,köydet jne.)on otettava mukaan.Kiitos myös majoitusvinkeistä!onko Särkisalon ja Perniön puolella mielenkiintoisia paikkoja?luulisi olevan hieman suojaisempaa seutua(?)Jos vielä jotain vinkkejä juolahtaa mieleen niin tänne vaan ilmoitusta!Hukkua emme aio.:)

suhtaudut järkevämmin asiaan kun moni ns. merikarhu. Jos kaikki kysysivät yhtä asiallisesti olisi mjyös paljon mukavampaa vastata. Pyydän myös anteeksi siitä saaristokipparikehoituksesta, tosiaan en voinnut tietää, ajattelin vain sinun parasta.

Samnnimisiä saaria on saaristossa monta. Siksi kehoitin teitä kertomaan ainoastaan yleispalttisia kuvauksia (Turun saaristossa Sandö on Hälsingholmista 2 M itään, mutta myös Pikku-Nauvosta 1 M itään. Molemmat tunnettuja! Berghamn ("Kalliosatama") löytyy lukuisia. Siksi paikalliset aina puhuvat Huotskär berghamn, Nagu berghamn jne, Jurmo (en tunne sanan alkuperää) on myös monesti käytetty nimi. Ahvenanmaan Jurmo on suurempi, Turun Jurmo tunnetumpi. Boskär ovat samnlainen ongelma: Bo (niinkuin ruotsinkielinen bo=asua ei tietenkään ole sanan etymologinen merkitys. Tässä viitataan sanaan BOskap, eli karjaa. Siellä pidettiin karjaa laitumella. Naurettava piirre on Helsingissä Jätkäsaaren kohdalla. Alkuperäinen nimi oli busholmen (eli boskapsholmen, karjasaari). Joku valtion virkamies yhdisti sanan bus (buse=jätkä) väärin; mitä jätkiä siellä satamaalueella olisi ollut silloin kun se sai nimensä. Suurin osa saariston nimistä tarkoittavat jotain: Esim Dömaskär (löytyy monta) on paikallinen lyhenne "död mans skär", "kuolleen miehen luoto", mistä on saannut nimensä on kai ilmiselvää.

Jos Boskärillä tarkoitat Nagu berghamnin lounaispuolella olevaa saarta (etäisyys 1-2 M) niin sinne voi rauhassa mennä (saaren virallinen nimi on nykyään Storlandet. Virallinen satama itäpuolella on huono, etelänpuoleisista matalista lahdista löytyvät hyviä, matalia ja suojaisia rantautumispaikkoja (ja hyttysiä!).

Stora Hästö on aika lähella aikaisemmin mainitsemani Konungsskär (n 5 M). Erittäin suojaisa laguuni on matala, mutta riittävän syvälle kuin menee niin tuulesta ei ole paljon väliä. Pohjoispuolelle ei saa mennä, linnuille rauhoitettu alue. Kuluu saaristomeren kansallispuistulle. Jos asettuu lahden pohjukkaan on kuitenkin vähän matkaa grillille ja puuceelle. Täysin mahdollinen vierailukohde. Tuosta eteenpäin Brunskärille tai Österskärille en suosittele. Jopa paikkakuntalaiset /varsinkin Österskär) itse myöntävät että navigointi ei aina ole aivan yksinkertaista.

Särkisalo ja Perniö ovat suojaisia mutta juuri sen takia täytetty kesämökeillä eivätkä ne oikeastaan edustaa saaristoa. Vähän sama kuin väittäisi Helsingin Esplanaadia edustavan "luontoa"! Samaa koskee Parainen, ei se mikään saaristokaupunki ole! Kaikki paikat joilla on kiinteä mantereyhteys (silta tms.) ei todennäköisesti kiinnosta sinua. Ei ne eroavat muista manterepaikoista, maantieteellisestä sijainnista huolimatta.

En minä mitään hukkumista toivonut. Päin vastoin. Siksi minä tuon viestilisäyksen kirjoitin. Sinun vain olisi tarvinnut hukkua. Minun olisi elettävä sinun hukkumisen kanssa ja mietittävä oliko minulla osaa siihen. Eli pysy pinnalla (en minä mikään Jesus ole, mutta tiedän koska lasketaan leikkiä, koska ei)

Jos sinulla on jotain suunnitelmaa matkasi suhteen, heitä se tänne niin ehkä voin antaa jotain vinkkejä. Tällä hetkellä en edes tiedä mistä lähdet, millä aikaskaalalla, ja miten monta teitä on. Myös keski-ikä olisi mielenkiintoista tietää, en halua ohjata liian erillaisia ihmisiä vastakkain (vaikka en usko että tästä ole kysymys)

Uteliaisuuttani kyselen että mitenkä vesijettiretkeilyssä parkkeerataan jetti yöpymisen ajaksi, jos telttaillaan maissa? Pystyykö sen vetäsemään kallioille vai onko pakko ankkuroida? Uidaanko siitä sitten rantsuun kamat vesitiiviissä säkissä? Vesitiivis valmiiksi pakattu "bailout pack" on varmaan hyvä olla vaaratilanteita varten, jos kone vaikka leikkaa kiinni myrskyssä etkä pysty estämään jettiä ruhjoutumasta kallioihin. Tai sit se kone tekee tenän juuri keskellä selkää kun tuuli vie avomerelle.

Meloja kirjoitti:

Uteliaisuuttani kyselen että mitenkä vesijettiretkeilyssä parkkeerataan jetti yöpymisen ajaksi, jos telttaillaan maissa? Pystyykö sen vetäsemään kallioille vai onko pakko ankkuroida? Uidaanko siitä sitten rantsuun kamat vesitiiviissä säkissä? Vesitiivis valmiiksi pakattu "bailout pack" on varmaan hyvä olla vaaratilanteita varten, jos kone vaikka leikkaa kiinni myrskyssä etkä pysty estämään jettiä ruhjoutumasta kallioihin. Tai sit se kone tekee tenän juuri keskellä selkää kun tuuli vie avomerelle.

300kg olevaa jettiä ei helpolla rannalle yöksi oteta. samalla tavalla kiinnitetään kuin vene.

oletko aivan idiootti nykyään on keksitty plotterit ym muut ja yöpyminen onnistuu varmasti olet toden näköisesti joku hotten totti joka omistaa purje veneen

Tuosta viestistä tulikin mieleeni kysyä, että paljonko tuollainen jetti kuluttaa matkavauhdilla? Ja että mikä se matkavauhti mahtaa olla?

Oka kirjoitti:

Tuosta viestistä tulikin mieleeni kysyä, että paljonko tuollainen jetti kuluttaa matkavauhdilla? Ja että mikä se matkavauhti mahtaa olla?

Vesijetti kuluttaa tietenkin jetistä riippuen. Mutta sanotaanko että tuollaiset 13-15 l/tunti, suhteessa harvemmin sillä tarvitsee tankilla käydä kuin nopeahkolla veneellä.

Kiitos "mika 22" kun korjasit, omat havainnot vänö-stä ja utö-stä polttoaineen saannin suhteen olikin aika vanhoja, vuodelta 1993 ja 2002 :)

airisto, houtskär ja nauvo tankkauspaikat sitten on nauvon pohjoispuolella jos sinne eksyy.