Kannattaísiko se lukea? Minkälaista laatua se sisältö on? Olen nähnyt elokuvan ja minua kiinnostaisi lukea se kirjanakin. Onko siinä yhtä paljon huumoria ja hauskuutta kun elokuvassa? Elokuva oli mahtavan hauska ja suosittelen sitä kaikille! :D
Linnunradan käsikirja liftareille?
luluhulllu
152031
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kirja on hauska, jopa erittäin sellainen.
Laatua... No... Keskitason yläpuolella ehkä lukemistani scifeistä - joskin aika huonojakin on tullut luettua että se varmaan laskee.
Saatan katsoa elokuvan jossain vaiheessa, mutta tuskin selvinpäin. :)
http://koti.mbnet.fi/~villes/Linnunrata-trilogia/lainaukset.php?numero=1
Täällä parhaita paloja kirjoista.
on kyllä huippu "trilogia", ainakin minuun se huumori puree ja syvälle reiteen:)
Kannattaa varautua pettymykseen kirjan ja elokuvan välillä, sillä kirja on TODELLA paljon parempi. Toki Adamsin ajatusten siirtäminen valkokankaalle olisikin melko mahdoton tehtävä, mutta elokuvan nähneennä, voisin sanoa, että suhteellisen onnistunnut tekele.
Kirjaa ei myöskään kannata verrata klassikko scifiin, sillä sehän oli alunperin parodia ja on sitä edelleenkin.
PS: Hanki tämä viisiosainen trigologia, niin saat kyllä rahoillesi vastinetta, näistä kirja "Maailmanlopun ravintola" on mielestäni hyvää jatkoa itse pääteokselle.
Juu juu. Luulisin että sinun "kannattaa" lukea kirja. Minä luin sen noin 20 vuotta sitten, nuoruudessani, joten kovin tuoreita muistikuvani eivät ole, ymmärräthän.
Saanen kuitenkin sanoa jotakin?
En ole nähnyt elokuvaa, mutta luulisin että kirja on paljon hauskempi, tai ehkä oikeammin sanottuna eri tavalla hauska. Itse ainakin pidin kirjasta silloin aikoinaan. Nuoruudessa. Voi voi sentään, joko siitä on niin kauan aikaa...
Linnunradan käsikirjan hykerryttävä huumori ei ole ainoastaan teoksen juonessa ja tapahtumissa, vaan enemmänkin Adamsin omanlaisessa, herkullisessa tyylissä.
Sikäli kirjaa ja elokuvaa tuskin voi verrata toisiinsa. Ehkä on parempi suhtautua kuten filmattuihin klassikkoihin yleensä: otetaan kirja kirjana josta joko pidän tai en, ja elokuvan kanssa samalla tavalla. Kirjaa lukiessa yrittää olla pohtimatta elokuvaa ja elokuvaa katsoessa yrittää olla pohtimatta kirjaa.
Tietysti sitä tekee väkisinkin vertailua mutta on hyvä muistaa että kumpikin on oma taiteenlaji. Usein kirja on vain pelkkä lähtökohta elokuvalle - harvassa tapauksessa kirja pyritään siirtämään valkokankaalle niin että se olisi kyseinen teos kuvallisessa muodossa. Kirjan suora visualisointi elokuvalliseen muotoon toimii harvoin.
Elokuvan käsikirjoittajalla on siis vaativa tehtävä kun muokkaa kirjasta aivan uuden, elokuvaksi soveltuvan version, jonka ohjaaja sitten oman näkemyksensä mukaan toteuttaa.
Joissain tapauksissa kirjailijat itse ovat toimineet elokuvan käsikirjoittajina muokaten teoksensa uuteen paremmin leffaksi sopivaan muotoon.
Semmosta. Silloin kun teoksen luin ei vielä ollut jatko-osista mitään tietoa, ei minulla ainakaan. Että en tiedä onko yhtä herkullista tekstiä vai latistuuko kirjojen tyyli loppua kohti.
Sarja on saatavissa paksuna yhteispainoksena, joka ainakin Suomalaisessa Kirjakaupassa on ollut edulliseen tarjoushintaan, ostin sen jouluna pojalleni joka on pari vuotta vanhempi kuin itse olin kirjan lukiessani.
Muistaakseni kirja ilmestyi Soundikirjojen sarjassa silloin.
Ja tästä tulikin mieleen.
Jos pidät hersyvästä ja omintakeisesta scifihuumorista, ehdotan sinulle luettavaksi Fredric Brownin MARSILAISET, MENKÄÄ KOTIIN. Ihan totta. Luepa se. Itse tykkäsin siitä jopa enemmän kuin Linnunradan käsikirjasta liftareille.
Sitten on Harry Harrisonin Ruostumaton teräsrotta. Siitäkin muotoutui sarja jossa ilmestyi useita kirjoja. Muistan että eräs ystäväni piti sarjasta kovastikin, minuun se ei kolahtanut tai ehkä minulla ei vaan ollut aikaa keskittyä siihen. Se on tietyn tyyppisen scifin klassikkoja myöskin.
Nuo edelliset ilmestyi muistaakseni Soundikirjojen sarjassa, jossa ilmestyi monia muitakin "hyviä" kirjoja, ainakin Punkakatemia ja Suuri hainmetsästys. Mutta nehän ei ole scifiä ja jälkimmäinen nyt on sellaista ihan tarpeetonta uhoa ja hörhöilyä, mutta siihen aikaan se kolahti, ikävä kyllä...
Soundikirjojen sarjassa ilmestyi myös Loru Sorbuksen Herrasta, joka on parodia tiedät kyllä mistä. Käsittääkseni se on kokonaisuutena aika ontto viritelmä, mutta saattaahan siinä olla hauskojakin kohtia niille jotka tuntevat esikuvan.
Sitten on vielä yksi hurja teos klassikoiden sarjassa, ja tämä ei ilmestynyt Soundikirjoissa enkä tiedä voidaanko sitä muutenkaan luokitella scifihuumoriksi, mutta omalaatuinen hauska vireensä siinäkin on, ehkä enemmän sellaista mustaa huumoria.
Kyse on Stanislaw Lemin romaanista NUHA.
Jos olet kiinnostunut sen tyyppisestä kuin Linnunradan käsikirja liftareille, voi olla että Nuha menee jo liian paljon sivuun, mutta Fredric Brownin kirjaa ainakin suosittelen.
> Jos pidät hersyvästä ja omintakeisesta scifihuumorista, ehdotan
> sinulle luettavaksi Fredric Brownin MARSILAISET, MENKÄÄ KOTIIN. Ihan totta.
> Luepa se. Itse tykkäsin siitä jopa enemmän kuin Linnunradan käsikirjasta
> liftareille.
Vedä käteen jäbä! :D
No niin... Asiaan.
Olen pitkälti samaa mieltä suositustesi kanssa.
Jos Harrisonilta pitäisi huumorikirja valita, niin ehkä jättäisin Teräsrotan (juuh, kiva sinänsä) väliin ja yrittäisin metsästää jostain Star Busters of the Galaxy Rangers (tms) teoksen. En tiedä onko suomennettu, mutta aika kovaa ironiaa... Ehkä hieman alleviivattua, mutta siitä saa hyvät kiksit. :)
Lemin Nuha on kiva, mutta itse pidän parhaana Leminä novellikokoelmaa Tähtipäiväkirjat (kyllä, Solaris, Kuoleman planeeta, Rauha maassa, Kissa muurin läpi, Futurologinen kongressi, ... on luettu). Novellit muistaakseni nimetty matkojen numerolla joten ehdotonta suosikkiani en muista, mutta kyse on joka tapauksessa siitä jossa Tichy joutuu jonkinlaisiin aikapyörteisiin... Harvoin olen nauranut niin katketakseni kirjaa lukiessani.
Lemiltä tietysti myös Kyberias. Meinasi unohtua. Hyi, paha minä. :)
Brownilta en ole muute lukenut, onko kirjoittanut? Marsilaisten perusteella epäilisin että ainakin länkkäreitä, mutta... :)
Kissa muurin läpi? Sehän on Heinleinin kirja ja scifipiireissä sitä pidetään yleisesti yhtenä kaikkien aikojen huonoimpana kirjana. En minäkään siitä erityisesti riemastunut, mutta tykkäsin viittauksista aikaisempaan mielestäni parhaaseen Heinleinin kirjaan, Kuu on julma -teokseen. Se tosin on paitsi käännös niin myös lyhennelmä alkuperäisteoksesta The Moon is a Harsh Mistress.
Douglas Adamsilta suosittelen Linnunradan käsikirja liftareille -kuunnelmasarjaa. Kuuntelin ensin, luin sitten. Nykyään saatetaan katsoa, lukea eikä ehkä koskaan kuunnella. Ihmisten pitäisi kuunnella enemmän.
No niin... Sen siitä saa kun kirjoittelee väsyneenä... Ei voi sekoittaa Lemiä ja Heinleiniä... Ei voi... Ei oikeasti voi... :)
Heinleiniltä tuli viimeksi luettua muistaakseni Man Who Sold the Moon - ei mieleenpainuva, mutta ihan ok.
Apropoo. Maurice on muuten hyllyssä mutta en ole yrityksistä huolimatta saanut sitä vielä luettua. Jotenkin tönkön oloinen.
Onhan se. Tavallisesti luen Pratchettin kirjat pian uudestaan, mutta Maurice on saanut jäädä. Lastenkirjaksi se on erinomaisen pelottava opus. Pari kohtaa kertoo todella sairaista jutuista (kirjan lukeneille: viittaan rotanpyytäjien mestariteoksiin).
Thud! on hieno uusi kirja jatkaen mieliaihettani Kiekkomaailmassa eli Sam Vimesin ja vartijoiden edesottamuksia.
Hauskaa ruotsalaisten miesten päivää muuten!
huippuhyvä! Kirjastosta saa koko sarjan CD:llä (monta osaa ja levyä) - pitkät jonot tosin, mutta hyvää kantsii odottaa!
Tinni-Tunni
PS. Voi ne myös ostaa YLE Shopista, suolaiset hinnat vaan...
Katsoitko edes sen paremman leffan eli sen BBC:n minisarjan joka on videojulkaistu joskus 2003? Koska tuo uusin leffa on pepusta.
Kirjana mainio. Muista lukea koko viisiosainen trilogia, muuten jää tarina kesken.
Sehän on prskuta aivan prkleen HUONO!
Sitä ei voi rinnastaa mitenkään alkuperäiseen kirjaan!
Alkuperäinen viisiosainen"trilogia" on ehdottomasti lukemisen arvoinen mutta tollaisia leffoja ei sais kyllä tehä
hauska viisosainen trilogia! Lämpimästi suosittelen.
Juttuhan on alunperin kuunnelmasarja, eli jos olisi vielä mahdollista löytää se äänitteenä, kannattaa ehdottomasti. Muistan itse joskus 15 vuotta sitten lainanneeni "Käsikirjan" kirjastosta c-kasetteina, nyt voi olla jo vaikeammin saatavissa. Suomalaisen version ääninäyttelijöistä en muista muitan kuin Heikki Kinnusen, mutta aivan hulvattoman hauska, valvoin koko yön sitä kuunnellessani. Varsinkin Marvin the paranoid android oli oivallinen.
tosiaan alkujaan kuunnelmasarja ja siksi se kai toimiikin parhaiten sellaisena. Mun mielestäni ne kaikki näyttelijät vai pitäisikö sanoa äänittelijät olivat hyviä, esim. ne vogonit ja niiden runot :-) Marvin oli tietysti myös aivan huippuhauska narisija. Kyllä "Käsikirja" on saatavissa kirjastoista CD:einä mutta jonot taitaa olla aika pitkät ja on myös ostettavissa YLE-shopissa. Viisi osaa ja hinnat reilut parikymppiä osalta... aika tyyristä :-( Muuten voisi jopa ostaa, tai onhan mulla toi eka osa ostettuna mutta neljä vielä pitäis ostaa ja reilut kaheksankymppiä on sekin aika iso raha...
Aikoinaan oli radiossa myös toinen scifi kuunnelma, Maata etsimässä. Ei huumori juttu mutta muistaakseni aika kiva kuitenkin sekin.
Tinni-Tunni
elokuvasta en tiedä, mutta kirja on loistava! parempi puolisko oli sitä mieltä elokuvan katsottuaan, että jos on kyseisen kirjan lukenut ei elokuvaa kannata edes katsoa, se kun ei tee itse teokselle oikeutta.
Se PITÄÄ lukea. Jos jätät lukematta, olet menettänyt hienon palasen parodia-scifiä.
Omaan mahdottomuuteensa tukehtuva maailmankaikkeus, tarttuva huumori ja Marvin. Ei kirjassa muuta tarvitakkaan.
Yritin kirjat luettuani hypätä katolta ja lentää, tosin alla oli sisältä hinaamani patja. Ei onnistunut. Kummallista.
Loppusana: Lue.