Ruotsinkielen monimutkaiset konsonantit ja niiden yhdistelmät tuottavat minulle edelleenkin vaikeuksia, kun olen hermostunut. Joskus on sattunut hauskoja kommelluksia, kun on sanonut jonkun sanan ihan päin honkia.
Ensimmäisinä Ruotsin vuosina siivosin eräässä sairaalassa, jossa eräs potilas käski minun hakemaan hänelle "läsk" eli limsaa. Kun näin erään hoitajan, ilmoitin kyseisen potilaan haluavan "fläsk" eli suomeksi läskiä.
Oletteko te sanoneet joskus jotain, mikä on nolottanut jälkeen päin?
Ensimmäisinä Ruotsin vuosina siivosin eräässä sairaalassa, jossa eräs potilas käski minun hakemaan hänelle "läsk" eli limsaa. Kun näin erään hoitajan, ilmoitin kyseisen potilaan haluavan "fläsk" eli suomeksi läskiä.
Oletteko te sanoneet joskus jotain, mikä on nolottanut jälkeen päin?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ruotsiksi ei kyllä tule mitään mieleen. Sattuuhan sitä.
Muistan vain miten hirveästi nauroin kun opin sanan "blöt", eikö olekin hassu? Ja sitten vielä norlantilaiset syövät "blöta"! Kesti hetken ennen kuin ymmärsin, mitä se on.
torvia esimerkkiä voi sanoa..jokin umpi norjalainen
En osaa nolostua, kun alan herkästi nauraan. Kieli menee solmuun, kun olen väsyksissä ja silloin saatan puhua sekakieltä tai suomea ruotsalaiselle tai ruotsia suomalaiselle. Yks työkaveri sanoi kerran, että sinun puhelin "pippar", kun meinasi "piper" ja sitä ollaan naurettu monta kertaa.
Erään ruotsalaisystäväni mielestä, on hauskan kuuloista kun suomalainen sanoo: "Bubbelpool", kokeilkaa itsekkin...... Kuulostaa yhtä mukavalta kuin pärkele.....
Kerrankin sanoin puhelimessa että 'ett ögonblick, jag ska hämta en peppar och panna' kun piti sanoa 'en penna och papper'.
Toisen kerran minä yritin kertoa eräästä saaresta ja sanoin että 'den där yn där öte', kun piti sanoa että 'den dän ön där ute'.
Hehhee minulla taitaa olla jo dementiaa...
Mua harmitti vallankin alkuaikoina Ruotsissa kun joskus sanoi kiireessä/vahingossa jotakin väärin, niin monet ruotsalaiset heti luulivat, että virhe johtui osaamisen puutteesta ja ehättivät korjaamaan virheen sillailla ilkeästi virnuillen ja alleviivaten.
Mutta sanoohan ne itsekin väärin vähän väliä, esim. "ett hiss" tai "en öre" tai jotain. Mistä se sitten johtuu, tyhmyydestäkö?
Nykyään en kyllä enää harmistu tuommoisesta(kaan).
Kun minulla on kiire sekoitan aina han ja hon, koska meillä suomen kielessä on vain yksi hän. Sille ruotsalaiset aina naureskelevat, vaikka minusta se on pikkujuttu.
Arvostan ruotsalaisia ja muita ulkomaalaisia, jotka osaavat vähänkin suomea, mutta ruotsalaiset tuijottavat vain virheitä.
sanojen "kok" ja Kuk" välillä.
Kyllä nauru kelpasi rutsalaisilla kollegoillani.