Kertokaa selviytymis tarinoita, miten pääsitte eroon tupakasta! Kauanko lakko on pitänyt, mitkä on fiilikset?
Olen polttanut 3.5 vuotta, eli vielä ois toivoa!..? Olen kokeillut nicorette purkkaa pari kertaa, toimiiko se pitemmän päälle vai jääkö siihenkin kiinni? Oisko paras vaan kerrasta poikki?
Olen polttanut 3.5 vuotta, eli vielä ois toivoa!..? Olen kokeillut nicorette purkkaa pari kertaa, toimiiko se pitemmän päälle vai jääkö siihenkin kiinni? Oisko paras vaan kerrasta poikki?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kuole pois narkkari paska.
Olen iloinen trolli :)
on tämmöinen: olin polttanut 25 vuotta askin päivässä, kun aloin ajatella lopettamista. Tein lakon joka kesti parisen viikkoa, aloin taas. Tein kuukauden päästä uuden lakon, sama juttu. En käyttänyt mitään korvikkeita, kuljeskelin ulkona tyytyväisenä itseeni mutta en tuntenut mitään erityistä paitsi ilon siitä, etten löyhkännyt röökiltä.
Siis sama juttu, ts. lankesin taas. Ja uusi yritys, otin illalla sänkykaveriksi asiapitoisen tupakastavieroituskirjan, luin sitä aina nukahtamiseen asti ja joka ikinen ilta, kertasin niitä juttuja ja niin oli taas yksi päivä lusittu ja nukahdin onnellisena. Olin halunnut röökille (en tarvinnut tupakkaa, tarvitsin tupakointia) mutta välttänyt sen, ja taas oli puhdas päivä takana.
Ja kolmas ja viides. Nyt siitä alkaa olla kaksi vuotta. Vieläkin toivon toisinaan että voisin ankeina aikoina ottaa pullon kaljaa ja mennä parvekkeelle tupakoimaan, mutta se toive menee saman tien ohitse. Ruumiillisia oireita mulla ei ollut lainkaan, sikäli ehkä olin helppo tapaus.
Olen omaksunut täysin tupakoimattoman persoonallisuuteni. Muuten: yksi juttu mulla oli aluksi. Kävin kahviloissa ja huoltiksilla katsomassa, millaiset ihmiset tupakoivat. En katsonut nuoria vaan aikuisia ihmisiä ja mitä näinkään: resupekat, siivottomat, pälyilijät, oudot, epävarmat, humalaiset, rujot ja sivistymättömät! Ne polttivat. Minä en aikonut enää olla osa sitä joukkoa.
Epätodellisiakin juttuja jossain määrin, mutta kaikki psyykkaus on paikallaan.
Toivon sulle mukavia päiviä, tupakastahan sinä pääset kyllä irti. Ja tokihan tunnet sivut www.tupakka.org
Mieluummin kerrasta poikki ja ilman nicoretteja. Karua, mutta niin se vaan menee. Nikotiiniriippuvuutta korostetaan aivan liikaa tänä päivänä ehkä siksikin, että nicoretet kävisivät paremmin kaupaksi. Kuka niitä muuten ostaisi??
Riippuu tietenkin, miksi kukakin polttaa, mutta kyllä tupakassa on muutakin, johon jää koukkuun: maku, aromit, tupakkahetki itsessään jne. Eipä sellaista korviketta taida ollakaan, joka korvaisi kaikki edellä mainitut asiat, nicorette ei sitä ainakaan tee. Niin, varmasti nicoretteenkin voi jäädä koukkuun, sikäli jos vain jaksaa uskoa nikotiiniaddiktion voimaan.
Helpoiten tupakanpolton voi lopettaa, jos kokee sen vastenmieliseksi. Toisaalta, miksi sellainen ihminen olisi koskaan jatkanutkaan ekaa/ekoja röökiä/röökejä pidemmälle?? Aito kyllästyminen lienee paras konsti pysyä jatkossa savuttomana. Mielikuvitus auttaa varmasti löytämään vähemmän paheksuttavia tapoja tupakanpolton tilalle.
Se on ainoa konsti kerrasta poikki, jos sen kanssa rupeet jahkailemaan siitä ei tule mitään.
itse käytin tätä menetelmää ja hyväksi havaitsin. Vähän yli 7 vuotta jo mennyt ilman mitään apujuttuja ja sen päälle liikuntaa ettei läskit yllätä. Ensimmäiseksi POIS MIELESTÄ minkä takia muka tarvitsee tupakkaa. Hyvää yritystä, siitä se lähtee.