Tutkinpa jälleen painiliiton lisenssilistaa. Tulos:samat vanhat aloittelijat keikkuvat siellä vuodesta toiseen, niin tytöt kuin pojatkin. Osa oli ymmärtänyt lähteä kilpasarjalaiseksi, mutta tosi iso osa ei. Ja ennen kuin alatte vinkua, miten hyvä juttu on, että lapsen kehityksen kannalta voi olla siellä aloittelijoissa pitkäääään, kerron, mitä huomasin.
Aloittelijoissa on paljon painijoita, joilta löytyy mm viime vuonna sarjoissaan aika monia ykkös- ja kakkossijoja, eli kohtalaisen hyviä painijoita silloin on oltava.
Miksi vanhemmat (hehän sen viime kädessä päättävät) eivät ymmärrä, että se liiton 2 vuotta aloittelijoissa ei ole vähimmäisaika, vaan suositus.
Miten tämän saisi katkaistua? Useimmilta vanhemmilta kun ei tunnu löytyvät uskallusta laittaa lastaan kilpasarjaan (olettekos muuten kuulleet, että sen aloittelijalisenssin saa takaisin, jos homma ihan mahdottomalta tuntuu?).
Kyllä nyt pitäisi painiliiton herätä ja ainakin seurojen ja alueiden. Mitäs jos alueet keräisivät "aloittelijoistaan" rankinglistan ja näille hyvin pärjänneille lappui kotiin, että seuraavissa kisoissa sitten sarjan vaihto.
Ymmärrän, että lapsi, joka kerää vain viimeisiä sijoja vuodesta toiseen ei ole valmis aloittelijoista pois, mutta onko heitä paljon? Tuskin?
Aloittelijoissa on paljon painijoita, joilta löytyy mm viime vuonna sarjoissaan aika monia ykkös- ja kakkossijoja, eli kohtalaisen hyviä painijoita silloin on oltava.
Miksi vanhemmat (hehän sen viime kädessä päättävät) eivät ymmärrä, että se liiton 2 vuotta aloittelijoissa ei ole vähimmäisaika, vaan suositus.
Miten tämän saisi katkaistua? Useimmilta vanhemmilta kun ei tunnu löytyvät uskallusta laittaa lastaan kilpasarjaan (olettekos muuten kuulleet, että sen aloittelijalisenssin saa takaisin, jos homma ihan mahdottomalta tuntuu?).
Kyllä nyt pitäisi painiliiton herätä ja ainakin seurojen ja alueiden. Mitäs jos alueet keräisivät "aloittelijoistaan" rankinglistan ja näille hyvin pärjänneille lappui kotiin, että seuraavissa kisoissa sitten sarjan vaihto.
Ymmärrän, että lapsi, joka kerää vain viimeisiä sijoja vuodesta toiseen ei ole valmis aloittelijoista pois, mutta onko heitä paljon? Tuskin?
Vastaukset 73
Vanhimmat
Mitäs jos sinä keräisit "aloittelijoista" sen rankinglistan kun puhtia näyttää riittävän. Tänne sitten vaan rankingiä ja vaikka niitä lappui kottii.
lapuilla olla vaikutusta, mielelläni sen kyllä tekisin. Olen nyt vuorotteluvapaalla, että aikaakin olisi...
Mutta ihan oikeasti, ennen kuin auot leukojasi lisää, olenko minä ainoa, joka on tästä huolissaan?
Ne ihan oikeat aloittelijat eivät tohdi lähteä kilpailuihin, koska kyyti siellä on turhan kovaa. Sitten kun asiasta mainitsee, leukaillaan vain, miten omalle mussukalle pitäisi saada kullankiiltoa. Mitäs kiiltoa sitten ne aloittelijoissa roikkuvat ovat hakemassa? Miksi se sallitaan heille ja jos asiasta mainitsee, ollaan heti menestyksehaluisia vanhempia.
Ei se kuulkaa mene niin. Painipiireissä pitkään olleet valittavat, miten painijat vähenevät kun ikää tulee. Tottakai vähenee, jos kisoihin ei edes uskalleta lähteä nuorena, ei sinne ekoihin kisoihinsa kukaan enää 12-14 vuotiaana lähde.
Miksi on edes olemassa aloittelijasarjat, jos ne eivät ole niitä? Jos aloittelijaksi luetaan lapsi, joka on lajia harrastanut 4-6 vuotta? Poistetaan sitten ne aloitetlijasarjat, niin silloin on kaikki varmasti samalla viivalla.
Nyt Maikkiseni syytät turhaan vanhempia. Meidän seurassa ainakin valmentajat jakoivat vanhemmille lisenssipaperit, joissa oli valmiina laitettu maksun suuruus.
Ja ei meidän perheessä ainakaan ole pokkaa mennä maksamaan kilpailulisenssiä, kun valmentaja on katsonut, että lapsemme kuuluuvat yhä aloittelijasarjalaisiin. Tosin emme ole paljoa vielä kisoja kiertäneet ja menestyskin on ollut vaihtelevaa. Siispä luottakaamme valmentajiin, mitä he suosittelevat. Varmasti valmentajille on tärkeämpää saada lapsia ikäkausisarjoihin, kuin palkintopallille aloittelijasarjoissa.
ja muutkin meidän seurasta, tyhjän liseneesimaksulomakkeen, missä ihan itse sai päättää kumpaan haluaa. Ja tiedän omasta seurasta ainakin yhden pojan, jolle maksettiin jälleen, ties monettako kertaa se aloittelijalisenssi, vaikka on jo pari vuotta ihan mukavasti aloittelijoissa pärjännyt. Ja ei valkku siihen mitään suosituksia antanut.
Ja jos teillä on menestys vaihtelevaa (kuvittelen, että silloin on sijoja ekasta viimeiseen) ja on vasta muutamat kisat takana, teidän lapsenne ovat silloin aloittelijoita, ilman muuta.
Minä puhunkin niistä painijoista, jotka jokaisessa käymässä kisassaan ovat ykkösenä tai vähintään kakkosena, niistä painijoista, jotka ovat salilla kulkeneet jo 3-5 vuotta ja kisailleet 1-3 vuotta. Jos menestys ei heillä ihan surkeaa ole ollut, niin kuka kehtaa väittää näitä painijoita enää aloittelijoiksi?
Olen samaa mieltä maikin kanssa. Nämä kilpailulisenssin ensimmäistä kertaa saavat voivat toki hieman valikoida kilpailuja mihin ensimmäisillä kerroilla osallistuu. Kilpailuissa on kuitenkin todella suuria tasoeroja, eikä se palvele kenenkään etua, että painii aloittelijoissa vuodesta toiseen. Meidän seurassa ensimmäinen vuosi oli aloittelijalisenssillä ja sen jälkeen kilpailulisenssi. Ymmärtääkseni näin sen kuuluisi mennäkin.
ei tosiaan tarvi ku pikkasen selata kisatietoja ja aloittelijoita, niin se maikin huomaama juttu selkiää. vuodesta toiseen samat nimet. muutama uusi putkahtaa, mutta harva uskaltautuu kisoihin asti. itekin oikein ootin uusia lisenssejä, että pääsis katsomaan, ketkä on siirtyneet muihin sarjoihin. no, osa oli, suuri osa ei.
se vuosi olisi oikein hyvä mittari tai vaikka puolitoista, jos vaikka syksyllä ekoihin kisoihin astuu.
mutta ei niin ei. annetaan painikisojen kuihtua, kun uudet aloittelijat ei uskaltaudu niihin. ja jos uskaltautuvat yksiin, niin eivät taatusti tule toisiin, jos oikein kovaa kyytiä saavat.
meidän salilla on sama juttu ku ilmeisesti kovin monilla muillakin; expainijaisit päättää minkä lisenssin pojilleen ja varmaan tytöilleenkin hankkii ja kovin hevillä ne uroot ei aloittelijoista lähde.
Meidän poika on paininut vajaan 10 vuotta. Ensimmäisenä vuonna kilpaili aloittelijoissa, mutta sen jälkeen siirryttiin "kilpasarjoihin" ja niin tekivät silloin kaikki muutkin. En tiedä, oliko edes muuta vaihtoehtoa. En ole viime aikoina seuraillut aloittelijasarjoja, kun ei ole ollut tuttujen lapsia siellä, mutta tuntuisi kummalta, että siellä notkutaan vuosikausia (kehityksessään erityistä tukea tarvitsevat ovat tietenkin asia erikseen).
Häviöitä on turha pelätä; niitä tulee ihan varmasti kaikille, sarjasta riippumatta.
Harjoitellaan ensin vähintään se vuosi ilman kilpailuja seuran ulkopuolella. Vasta sitten mennään aloittelijaksi kilpailuihin. Näin pysyy järki kädessä ja aloittelijat on aloittelijoita. Jos heti suinpäin rynnätään kisaamaan ensimmäisenä harrastusvuotena niin väärin menee, väärin menee...
Ottakaapa tämä huomioon.
Toinen asia: on myös näitä parjattuja aloittelijoissa roikkujia ihan tosissaan olemassakin. Ihmettelen kuiteskii että täällä ulvotaan eikä uskalleta tuoda asiaa julki oikees paikas kisapaikalla??? Kaksinaamaista lälläritoimintaa kun haukutaan mutta ei itse asiaan puututa vaikka voitaisiin. Jotta tähänkin pikkuusen muutakin kuin narinaa täälä tuntemattomana.
seurakaverille, naapurille ja ehkä sukulaismiehellekin, että poikas on ny pikkasen liian pätevä enää aloittelijoihin, et siirtäis pois... ja jos meet kisapaikalla huutelemaan saat vähintäänkin niuhon ja hankalan ihmisen maineen loppuiäkses.
nimim: kokemuksella
PS. ei ollu välilöitä sen puheen jälkeen, en kehota kellekään
Ei se aloittelijoihin jääminen ole varmaankaan vain kullankimallusta, jos käy parissa kisassa kaudessa niin 57 euroa on aika iso erotus. Varsinkin kun monelle pikkupojalle paini on vain yksi harrastus monesta, eikä elämäntapa niinuin meille vuosia mukana olleille.
Veikkaisin kuitenkin, että kritiikillä on vaikutusta eikä kukaan "painipiireissä" pyörivä isä kehtaa painittaa taitavaa painijaa aloittelijoissa, kyllä siitä varmasti kuulee.
Otappa lisenssiluettelo esille. Tee haku googlella muutamasta aloittelijalisenssin omaavasta, niin huomaat, että aikas hyvin pärjänneitä sieltä löytyy. Tai ehkä tämä on vain oman maakunnan ongelma, en nimittäin olekaan etsinyt tietoja muualta päin suomea. Ja jokainen pääetelköön ihan itse, minkä maakunnan.
Ei samoissa painipiireissä pyörivät ilkeä alkaa toisiaan neuvomaan lastensa sarjoissa, vaikka olisi aihettakin, siitähän voi vaikka mennä välit.
Kirjoitin ajat sitten aiheesta. Harkitsijan saamien tietojen mukaan liiton johtohenkilöissä on monentaitoista ja eriväristen rätinkuluttajaa. Yhteisikääkin kuutisensataa vuotta.
Harkitsijan tekemä johtopäätös voisi olla:
-hallitus ei ymmärrä, mikä on harrastajien keski-ikä ja mitkä asiat ovat heille tärkeitä. Lienee, että yksi osaa lukea ja toinen kirjoittaa mutta kommunikointi on vähän niin ja näin. Taidetaan taas hallituksessa mennä Talvisodan merkeissä.
Harkitsija olet nyt verannut painiliiton hallituksen jäsenien yhteisikää harrastajien keski-ikään. En oikein ymmärtänyt mihin sillä pyrit tai mihin sillä päästään. Sinulla kuitenkin lienee jottain oikeata sanottavaakin. Mikset kertoisi sanomaasi? Arvostelusi ja retostelusi on jo havaittu. Nyt kaivattaisiin niitä metodeja joita sinä peräänkuulutat parempina toimintavaihtoehtoina. Voisitko näitä tuoda julki ainaisen valittamisen sijaan?
pitkäksi venähtävä aloittelija jakso!Pitäisi vain poikien vanhempien ymmärtää, ettei helpot ottelut kehitä, vaan parempiensa haastaminen.Yksi tiukka tappio paremmalleen kehittää tuplasti, jos vertaa helpohkoihin voittoihin.Sen edestä löydät mitä......
Aloittelijasta kilpailulisenssin haltijaksi on muitakin muuttujia kuin harrastuaika.
Kyllä meidän seurassa yli 8v aloittaneet aika nopeasti toisena ja viimeistään kolmantena vuotena menevät kilpailulisenssin piiriin.
Eri asia on kokonaan meidän nassikkapainijat, jotka aloittavat jotkut jopa 3 vuotiaana. Kyllä siihen saattaa hyvinkin mennä 4-5v ennekuin kannattaa edes miettiä kilpailulisenssiä.
Meidän seurassa on periaate, että aloittelijat saavat osallistua vain TÄHTIPAINEHIN ja sitten jos mielii mukaan Ikäkausikilpailuihin on hommattava kilpailulisenssi.
Olen kohtalaisen tuore painimamma ja ihan samaa miettinyt. Omat ovat vasta alle vuoden harrastaneet ja yksissä kisoissa käyneet. Nyt joku älähtää, että liian pian mentiin kisoihin - mutta kun intoa on enemän kuin taitoa ja ajateltiin, että kyllä siellä aloittelijoissa löytyy omantasoistakin sakkia, kuten löytyikin.
Olen ihan mielenkiinnosta seuraillut niitä omieni kokoisia ja ikäisiä. Ja kyllä näin on asia. Tietyt nimet roikkuvat siellä vuodesta toiseen.
Ja siihen, mitä joku tässä keskustelussa ehdotti, eli mennä suoraan sanomaan näille roikkujille eikä täällä nimettömänä naukua. Ei ole helppoa kohtalaisen uutena kasvona mennä sanomaan vuosia mukana ollelle, että eikös poikas oo vähän liian hyvä aloittelijoihin... harvan pokka taitaisi pitää.
Onkohan minusta tullut kyyninen vanha äijä, mutta väliin nämä valitukset tuntuvat kiertävän samaa rataa. Jotenkin olen saanut sellaisen kuvan, että kyse olisi väliin ns. oman seuran "jäsentenvälisistä", jotka olisi paras ratkoa siellä oman salin seinien sisällä, eikä netin keskustelupalstoilla.
Jos lapsista on aloittelijoita ja osa ei. Aloittelijoissa on poikia, jotka voisivat painia oikeissa sarjoissa, mutta vastaavasti niissä oikeissa sarjoissa on poikia, jotka voisivat painia aloittelijoissa. Aina on joku lapsi väärässä paikassa. Se on kuitenkin kait totuus, että 94,8 % (pitkän pohdinnan tulos tuo prosenttiluku) painii ihan oikeassa lisenssiluokassa.
Kyllä tekevät karhunpalveluksen pojilleen vanhemmat, jos eivät alottelijoista uskalla siirtyä! Kynnys nousee vuosivuodelta korkeammalle.
Jos aioitte asiaan puuttua, muistakaa, ettei pojat voi asialle mitään. Homma hoidettava aikuisten kesken...(Ehkä asia kannattaisi valmentajan kautta hoitaa?)
vai mikähän kohta tekstissäni oli sitä valitusta? Kunhan selvän asian totesin. Omani varmasti lähtivät liian aikaisin kisoihin, mutta kyllä osa siellä kisapaikalla kertoi, että joissakin saleissa on tapana painua kisoihin, kun on suunnilleen ekat treenit takana... noin kärjistetysti. Ja muuten tosi mukavaa porukkaa siellä tapasin.
Mutta ristiriitaisilta nämä kommentit täällä tuntuvat. Kun osa on sitä mieltä, että vuoden kisakokemuksella ilman muuta pois sieltä aloittelijoista ja toiset taas, kuten sinäkin, pitää tätä turhana valituksena.
Minä ainakin olen sen ns. kahden vuoden suosituksen aloittelijoissa mieltänyt enimmäissuositukseksi, en minimiajaksi, kuten ilmeisesti jotkut muut.
No tottakai "valitukset" kulkevat samaa rataa, koska kerran tämä sama asia on ilmeisesti jo vuosia ollut vikana!
Sellaisten mielestä, jolla niitä aloittelijoita ei ole, tai sellaisen mielestä, jonka lapset siellä aloittelijoissa taas uuden vuoden aloittivat, asia on varmaan ihan ok, mutta meidän muiden mielestä ei ole.
Jos kerran ollaan niin montaa eri mieltä, että kuka on aloittelija ja kuka ei, niin miksi sitä ei sitten määritellä kunnolla? Jokainen seura kuuluu johonkin alueeseen ja alueilla on parhaat tiedot nassikoistaan ja heidän kyvyistään.
Meille joilla ei enään ole aloittelijoita nuo ongelmat tuntuu vain turhalta kitinältä, niille joille se on ajankohtaista se on tärkeää. Ja muutenkin silloin alussa kaikki epäoikeudenmukaisuus tuntui niin henkilökohtaisilta. Mutta jos asianomaiset ei niistä kitise niin ei me konkaritkaan niihin puututa. Kyllä jossain kisakutsussa oli jo, että aloittelijoihin pääsee vain oikeat aloittelijat, en muista mitkä kisat ne oli.
Toisaalta, kun katsoo tilannetta oman seuran kohdalta, josta aloittelijat tuntee parhaiten, aloittelijoista löytyy muutamia jotka on ekoista kisoista asti ollu mitalleilla, kuitenkin nämä pojat ovat painineet vasta 1 1/2 vuotta. Aloittelijalisenssillähän ei sitten painita "oikeissa" kisoissa eli jos haluaa isompiin kisoihin tarvii kuitenkin sen kilpailulisenssin, eli en oikein ymmärrä logiikkaa millä näiden poikien vanhempia syytetään liiasta kunnianhimosta. Ennemminkin se on tätä nykyvanhempien ylisuojelevaisuutta, halutaan välttää mielipahaa niinkuin nämä purnaajatkin... .
niitä aloittelijoita? Luulen, että jos olisi, voisi katsantosi olla erilainen.
Mistään turhasta kitinästähän ei ole kyse. Eikä äidin ylisuojelun halusta. Mutta tuntuu kohtuulliselta olettaa, että poika saisi tasaväkisiä otteluita harjoiteltuaan ensin 1,5 vuotta salilla ja valkun kehoituksesta uskaltautuu ekoihin kisoihin. Mutta eipä niin vaan käynyt. Kolmesta ottelusta 2 selätystä, 1 rökälepistetappio. Ja nämä selättäneet pojat paljastuivat jo 2 vuotta aloittelijalisenssillä painineiksi ja tämä yksi oli jo toista vuotta aloittelijoissa. Pelkää sattumaako? Tuskin? Ja kyse oli siis halu saada tasaväkisiä otteluita, ei voittoja.
Ja näistä edellisistä pojista on 1 siirtynyt kilpasarjoihin, muut jatkavat aloittelijoissa.
Ja se logiikka kunnianhimosta. Minusta tuntuu, että täälläpäin ne vanhemmat näkevät mussukkansa ennemmin ekana aloittelijoissa kuin vikana muissa sarjoissa.
Ja miksi nämä aloittelijoissa roikkuvien painijoiden vanhemmat hyväksytään ihan normaalina asiana? Ja miksi ne vanhemmat, jotka tästä huomauttavat leimataan kitiseviksi purnaajoiksi?
Miksi joidenkin (ja niitä on paljon) annetaan käyttää tätä rakennetta hyväkseen, mikä siis olisi ihan hyvä, ellei näitä porsaanrei´än hakijoita olisi?
Eikä siinä mitään. Minun poikani painivat nyt ekaa vuotta aloittelijoissa ja taitavat painia siinä vielä 2 vuotta sen jälkeenkin. Ja kun sitten joku tästä asiasta rutisee, vastaan juuri niillä sanoilla, mitä olen aina tästä mainitessani kuullut. Eli ne oikeiden aloittelijoiden vanhemmat ovat kitisijöitä, jotka haluavat helppoja voittoja lapsilleen ja joiden lapset ovat liian aikaisin lähteneet kisaamaan. Ja minä olen sitten se kunnianhimoton vanhempi, jonka lapset eivät ole valmiita kilpasarjaan - minähän sen viime kädessä päätän.
On se sitten kiva katsella omien poikien nimiä listan kärjestä! Jos he sinne asti edes jatkavat, mitä epäilen suuresti. Kuten epäilen monien aloittelijoiden suhteen, jotka käyvät saamssa selkäänsä näiltä "mukamas-aloittelijoilta". Niin se metsä vastaan, kuin sinne huudetaan.
Ei ole aloittelijoita ja silloin, kun ne oli aloittelijoita ei ollut aloittelijasarjoja eikä kukaan olettanut, että ekoissa kisoissa tulis voittoja. Tavoitteeksi laitettiin ettei mennä selälle ja sitten piste ja toinen...Suurin pettymys oli se, että vain kolme sai palkinnon. Eikä siitä oikeasti ole edes monta vuotta!
Mutta niinkuin edellisessä viestissä totesin nämä on teille tärkeitä asioita ja jos te ette niistä rummuta niin ei me kyllä ainakaan. Koko aloittelijasarja on parannusta edelliseen käytäntöön ja suurin osa ,kuten Pekka totesi, on oikeassa sarjassa. Vaikka näin alkuvuodesta kyllä näyttää, että jotku on siirtyny liian aikaisin ikäkausisarjoihin. Ei tule kunnon matseja, kun ne loppuu muutamassa kymmenessä sekunnissa ;)
älä mene samaan ansaan kuin nämä aloittelija sarjoissa roikkujat,silloin jarrutat lapsesi kehitystä,siirry kilpasarjoihin niin pian kuin suinkin,tällöin taso kovenee ja kehitys ei pysähdy tappioita tulee varmasti mutta nämä aloittelija sarjoja useitakin vuosia dominoivat pojat joutuvat vieläkin kovemman paikan eteen sitten kun he joskus siirtyvät oikeisiin sarjoihin,tämä siksi että he ovat tottuneet aina voittamaan,ja tappio tuntuu vielä kovemmalta,tätä asiaa eivät jotkut vanhemmat tunnu käsittävän,sillä totuus on että on myös osattava hävitä ja sitä kautta otettava oppia myös,häviötähän ei monen aina voittavan pää kestä:)
Ja entäs miten saataisiin vielä nämä "maksajakikkailijat" kuriin, jotka maksavat tammikuussa lapselleen lisenssin, eivät ikinä lähetä tietoja liittoon, joten se lapsii painii maksetulla aloittelijalisenssillä sen vuoden. Sitten seuraavana vuonna hankitaan se aloittelijapassi ja sillä painitaan seuraavat 2 vuotta, yhteensä 3 vuotta aloittelijoissa! kätevää, eikö?
Kun jätettäis aloittelijoiden sarjat pois seurojen pistelaskusta. Silloin valmentajat olisivat herkemmin siirtämässä oikeita miehiä kilpailulisenssin piiriin ja normaalisarjoihin.
Onhan tietenkin niinkin, ettei osalle nuo pisteet merkkaa mitään, mutta varmasti pieni vaikutus silläkin olisi.
Ehdotan, että aloittelijoissa voi painia vain yhden vuoden. Eka lisenssi aloittelijalisenssi ja sen jälkeen automaattisesti kilpailulisenssi ja kilpasarjaan. Se on painijan oma etu. Jos ei kilpasarjassa heti menestystä tule, niin se on vain luonnollista.
Ei ennen ollut mitään aloittelijoita. Kun oli kypsä kisaamaan, niin kilpasarjasta aloitettiin. Ja hyviä painijoita tuli.
Joku kertoili, että oli jotain luokituksia joskus. Niistä en tiedä, mutta varmasti kehittyy paremmin hyvää painijaa vastaan painiessaan, paremmin kuin painimalla voitosta voittoon heikohkoja vastustajia vastaan.
Ja sama pätee myö PSM -tasolla. Sinnekin on itketty ikäkausia, mutta tosiasia on, että sinnikkäästi parempia vastaan painiessaan kehittyy. Vanhemmat eivät saa tehdä siitä SM-mitalista päämäärää, joka on pakko saavuttaa. Kaikki eivät saavuta sitä poikasarjoissa ikinä ja silti ovat pirun kovia painijoita. PSM:istä sen verran, että alaikäraja sinne olisi saatava ja äkkiä. 14 v ja vanhemmat SM:iin, muut kotiin kasvamaan! Kyllä näin on!
Tämä aloittelijoiden sarja on ihan sen ansiota, että kaikenlainen pehmoilu on tullut muotiin kaikkialla koulumaailmaa myöden. Alakoululaisilla on "pehmeä lasku" ja aluksi käydään koulussa vain tunnin tai pari per päivä. P..kle, että ottaa pattiin. Miten sitten näitten "pehmen laskun" lapsille päivähoito järjestetään? On oikeasti melko julma homma. Lapsi, joka on tottunut 8-9 tuntiseen jokapäiväiseen huolenpitoon päiväkodissa, joutuu yht äkkiä olemaan suurimman osan päivää yksinään kotona. "Pehmeä lasku" on kyllä oikeasti Kylmä Totuus. Moniko vanhempi pystyy olemaan töistä poissa koulukkaan alkumetreillä? Tosiasia on, että lapsi on yksi kotona koulutunteja lukuunottamatta koko päivän. Sekös on muka pehmeä lasku? Iltapäiväkerhotoiminta on monilla paikkakunnilla vapaaehtoistoiminnan varassa.
No, tämä "pehmeä lasku" eli aloittelijat painimaailmassa on tähän verrattavissa oleva asia.
Älää viekö lastanne kisoihin ennen kuin hän on oppinut perusasiat. Sen jälkeen hän kehittyy joka kisassa lisää ja lisää. Salilla opitut asiat tulevat konkreettisiksi. Kilpailuissa pääsee testaamaan taitojaan. Ei häviö ole häpeä. Häpeä on se, ettei uskalla osallistua kisoihin häviönpelossa. Koskaan en ole kuullut, että painikisan häviäjää olisi poikapainissa mollattu. Päinvastoin. Tsemppaajia ja kannustajia on ollut yli seurarajojen.
Kun lapsi on kypsä kilpailuun: 1. vuosi aloittelija ja siitä eteenpäin kilpapainija.
Aikarajojen määrääminen aloittelijalisenssin omaavien kohdalle on yksinkertaisesti mahdoton tehtävä. Eihän jokainen aloittelijalisenssin lunastanut edes kilpaile koskaan, vaan innokkaasti käy salilla muuten vaan vääntämässä.
Jos otettaisiin käyttöön systeemi vuosi aloittelijoissa ja sitten kilpailemaan, niin sillä romahdutettaisiin lisenssin lunastaneiden määrä. Saman tien salilla palloilisi nippu kavereita, joilla ei olisi minkään maailman vakuutusta. Minkä helkutin takia sitä aloittelijalisenssiä lunastaisi, kun sitten joutuisi siirtymään kilpasarjoihin.
Meidän seurassa jokainen painijanalku lunastaa aloittelijalisenssin. Ja se A komeilee siinä kortissa niin kauan kuin on tarpeellista. Jokainen lapsi on yksilö ja sellaisina heitä on kohdeltava.
Siitä olen kanssasi täysin samaa mieltä, että itseään parempaa painijaa vastaan painiessa kehittyy (toisaalta tuolla perusteella minun pitäisi olla pirun hyvä. Niin paljon olen itseäni parempia vastaan joutunut painimaan). Ainakin minun mielestä tuo häviön sulattaminen on painissa pitkässä juoksussa paljon tärkeämpi taito kuin voittaminen. Jos nappula tai hänen vanhempansa ei osaa suhtautua tappioon oikealla tavalla, niin laji voi helposti vaihtua johonkin "kivempaan".
Ja puheesi PSM-kisoista on ihan totta. Sen verran realisti täytyy olla, että tuskinpa löytyy painin päättäjien joukosta niitä kavereita, jotka lähtevät tuon 14 vuoden alaikärajan kisoihin tälläämään. Sehän nyt olisi tietenkin eri asia, jos jostain EU:n direktiiveistä moinen nappuloiden kisakielto löytyisi. Sitähän me suomalaiset auliisti noudattaisimme.
vaikka vanhemmat pulittaisivatkin tuon koko lisenssin hinnan. Mielestäni lisenssin hinta tulisi olla sama sekä aloittelijoille ja kilpaipainijoille. Näin se on muissakin lajeissa.
Minun lapseni ovat kaikki jossain vaiheessa harrastaneet telinevoimistelua. Sisaralennuksen saivat (n. 5 €/ kausi, kaks nuorinpaa), mutta kilpailulupa oli sama kullakin. Vanhin ei edes koskaan mennyt yksiinkään kisoihin, sillä "hän oli kasvattanut lihakset ennen kuin ehti aloittaa venyttelyä". Hänen volttinsa olivat ylivertaisen korkeat seuratovereihin nähden. Kukkaan ei pystynyt lähellekään samaan, mutta ne "ojennukset!" Ei puhettakaan, että kilpailuihin. Hih, Vieläkin naurattaa se Meidän Norsu Posliinikaupassa. Kyllä Painija vaan on urheilia, jos verrataan mihin tahansa. Balettitansijat ovat erikseen. Ja ne ne vasta varpaat verillä tanssivatkin.
Mutta tässä aloittelijajutussa on aivan ilmiselvästi kyseessä raha. Ei haluta maksaa lisenssiä. Silti painilisenssi on halvimmasta päästä vaikka verrattaisi mihin tahansa urhilulajiin. Lisäksi, jos on itsellä vakuutus, niin silloin saa lisensin halvemmalla. Se on niin halpa, ettei kenelläkään voi olla rahasta kiinni. Lajinvaihtokaan ei auta, sillä kaikki muut lajit ovat takuuvarmasti kalliimpia. Sossutapauksissa sossu varmasti maksaa sen kilpalisenssinkin. Tuskin meidän aloittelijat kaiikki ovat niin köyhiä, että sossun asiakkaita olisivat.
Harrastaminen maksaa. Paini on edullisimmasta päästä ja taatusti saa "koko rahan edestä", sillä painijat ovat maailman kaikkein kovimpia urheilijoita. Oma keho, Omat taidot, ilman mitään apukeinoja. Painija on Tosi Urheilija, muut ovat piipittäjiä!
Hermanni, kirjoitit asiaa.
Meidänkin lapset kävivät telinejumpassa. Se oli markka-aikana. Lukukausimaksu oli muistaakseni noin 900? mk. Joskus kävi, ettei valmentaja tullut lainkaan paikalle. No, siinä väkisinkin alkoi laskes´kella, että paljonko yhdelle kerralle tuli hintaan. Kyseltyä, josko saisia rahoja takaisin, kun ei harjoituksiakaan pidetty. Katin Kontit! Seuran Osaajan valmennusrahastoon kaikki meni. Kaksi harjotuskertaa/viikko ja 900 mummonmarkkaa. Kukaan ei tosin valittanut. Mukaan "hyväksytyt" olivat olevinaan eliittiä ja "lahjakkaita". Siinä vasta oiva rahastuskeino! Ottakaa painijat opiksenne. Vanhemmat maksavat mielellään jostain, jonka saavuttaminen vaatii lahjakkuutta (musiikkiopisto hyvä esimerkki, ja auta armias niitä "lahjakkuuksia", joita kevätkonserteissa pitää kärsiä!!!)
Tästä lähin kun painiseura haluaa uusia painijoita, niin lehteen ilmoitus, että PÄÄSYKOE TKMLM:N PAINISEURAAN. Seuraavalle kurssille VALITAAN 25 LAHJAKASTA LASTA, jotka voivat aloittaa seuran nassikkaryhmässä, joiden harjoitusten loppuhuipentumana on MAA-MERI-LAIVA -leikki! Näistä lapsista joidenkin on mahdollista päästä kilparyhmävalmennukseen muutaman vuoden sisällä! Tervetuloa! Vain 50 ensimäistä ilmoittautunutta pääsee mukaan alkukarsintaan!
Näin toimivat mm. uimaseurat! Tämä on ihan totta!
Paattisten Pamaus
on perustanut paini alajaoston. Kuulutamme perään lahjakkaita potentiaalisia painijoita! Aluksi aloitamme toimintamme Nassikkapainiryhmällä, johon valitsemme vain 25 potintiaalista, lahjakasta, lupaavaa ja kehityskykyistä painijaa. Pääsykokeet pidetään Paavolan koulun jumppasalissa 20.3.206 klo 18.00. Pääsykokeeseen ennakkoilmoitukset sähköpostiosoitteeseen [email protected] tai numeroon 02- 123 456. Vain 50 ensin ilmoittautunutta pääsee kokeeseen.
Painikoulun lukukausimaksu on 110 €/lukukausi jatkossa kilpailulisenssi 60 €/vuosi.
Painijan hännän voi nostaa vain painija itse. En tajua, että painiharrastukseen ei ole mitään pääsykokeita. Laji vaatii keskittymistä ja taitoa kuunnella ja seurata opetusta. Onko edellä mainittu telinevoimistelu muka vaativampaa. Aloittelijaryhmissä sielläkin toimitaan pelkästään permannolla. Samoin tehdään painissa. Telinevoimistelijat siirtyvät telineillä todella pienryhmissä, mutta onko meidän painisalin kilparyhmä muka siinä poikkeava? Pienehkö on se kilpapainiryhmäkin ainakin meidän salilla.
Uskon,että lajin arvostus kasvaa, mikäli siitä tehdään laji, jonka piiriin ketä tahansa ei kelpuuteta. Lajiuskottavuus! Jos painia ei voi aloittaa pikkurahalla ja kuka tahansa, niin arvostus takuulla nousee. Ai, teidänkin poika on nykyisin Painija? Meidän Ville pyrki kyllä mukaan, muttei päässyt. Yritämme ensi vuonna uudelleen. Tajusitteko idean? Vihdoinkin? Näin se menee ainakin em. telinevoimistelussa, uinnissa jne
läetetään kirje niille, jotka eivät tulleet valituiksi.
"Valitettavasti lapsenne ei tällä kertaa tullut valituksi seuramme Nassikkapainiryhmään, mutta hänellä on mahdollisuus osallistua Nassikkapainin valmennusryhmään Kreivilän koululla. Valmennuskerho kokoontuu keskiviikkoisin klo 17.30- 18.15. Nassikapainin valmennusryhmä toimii kerholuonteisesti. Kerhossa opetellaan pulukävelyä, kottikärrykäyntiä ja etu- ja takaperinkuperkeikkoja. Kaikki kerhoon osallistuneet ovat poikkeuksetta päässeet vuoden kuluttua varsinaiseen Nassikkaryhmään. Kerhon lukukausimaksu on vain 70 €/lukukausi vakuutusmaksu 2€/vuosi. Pikaiset ilmottautumiset numeroon gsm 123 456. Paikkoja on rajoitetusti.
Paattisten Pammaus/painijaosto"
Paattisten Pamaus/Pammaus ei oikeasti ole perustanut mintään uutta Nassikkaryhmää, vaan kirjoitus oli "provo".
Paavolan ja Kreivilän koulut ovat oikeasti olemassa, mutta mitään pääsykokeita ei olla järjestämässä.
Anteeksi, jos kirjoitus loukkasi arvoisaa urheiluseuraa.
Tarkoitus oli vain selittää "elävän esimerkin" avulla, miten painin arvostus voisi ihan oikeasti kasvaa.
Vaikka ymmärrän, että tässä kirjoittelussa (aiheena painin pääsykokeet) on mukana aimo annos huumoria, niin on siellä myös jotain järkeäkin mukana.
Pääkaupunkiseudulla valmentaessani tuli usein mieleen pääsykokeet. Siis sellaiset, jotka järjestettäisiin kaikille nassikkapainin tai painikoulun aloitteleville. Ainakin Helsingissä ja Vantaalla painin aloittelijaryhmät olivat usein syksyisin todella suosittuja ja monelle innokkaalle pojalle jouduttiin sanomaan, että sorry ryhmät on täynnä täksi syksyksi.
Usein painikouluryhmää vetäessäni tulikin sitten mieleen, että tuo ja tuo poika on täysin väärässä lajissa. Olisi ollut sittenkin viisaampaa järjestää jonkinlaiset pääsykokeet, joihin olisi sisältynyt perusvoimistelua ja vähän painiakin. Ihan turhaan pistettiin pojat jonoon puhelinilmoittautumisen perusteella.
Tilanne on kuitenkin täällä maaseudulla vähän toinen. Tulijoita aloittelijaryhmiin on usein juuri sen verran, että saadaan ryhmä kasaan. Täällä siis pääsykokeet voisivat olla vähän hölmöt, sillä kaikki pääsisivät kuitenkin mukaan. Tai mene ja tiedä; jos pääsykokeet todella järjestettäisiin - olisiko tulijoita sitten enemmän ???
Tiedän valmentajia (mm. oma isäni) joiden mielestä painiharjoittelu on se karsiva tekijä jo itsessään. Siis tyyliin; Otetaan 50 painikoululaista ja aletaan ensimmäisenä liikkeenä opetella ristivyötä. Tätä jatketaan muutama kerta ja kas; siellä onkin enää 10-15 poikaa jäljellä. Ja nämä hurjimukset ovatkin sitten mitä luultavimmin melkoisen sopivaa ainesta painimolskille.
Mutta pyöritellään aihetta vielä vähän. Pääsykokeet voisivat todella olla se nykyaikaisempi tapa lähestyä asiaa. Hyvin toteutettuna saattaisi jopa toimia. Ja toisiko pääsykokeet jopa lisää arvostusta painille?
Mistä löytyy se rohkea painiseura, joka ottaa pääsykokeet ensimmäisenä käyttöön?
poika aloitti painin 4 -vuotiaana ja painaa 17 kg. Onko tämän painijanalun etu siirtyä seuraavana vuonna kilpasarjaan? ikää 5 ja painoa ehkä 19 kg.Toinen poika on 8 v. ja painaa 22 kg. paininut 2 vuotta. Ei ole kilpasarjoja niin pienelle. Miten siis olis pojan etu mennä esim. 28 kiloisiin kilpasarjaan?
Kilpasarjaan vasta sitten kun ikää ja painoa on sen verran että kilpailuissa on ylipäätään sarja.
Juuri tällaiset konkreettiset esimerkit tuovat esiin sen, kuinka päättömiä joidenkin vaatimat tiukat aikarajat aloittelijana olemisen suhteen ovat.
Älä hyvä mies hätäile moisten kärpässarjalaisten kanssa minnekään. Aikaa on runsaasti edessäpäin, sillä painijan parhaat vuodet ovat vasta päälle parikymppisenä. Ja sinne saakka pitäisi jaksaa.
Tämä keskustelu kyllä kaikkinensa tuo mieleen sen vanhan hokeman, että meidän lapset ja naapurit kakarat....
Käytä järkeä. Ikäkausisarjat alkavat alle 8 vuotiaista, eiköhän sinne asti ole kaikki aloittelijoita? Viimeisimmissä ikäkausikisoissa Laihialla oli sarjat alle 8 vuotiaille, alin sarja siinä 24 kg, eli eiköhän ihan passeli pojallesi, vai mitä? Vai ajattelitko odottaa, että hän on nippa nappa alle sen 24 kg:n, että saisi parhaat mahdolliset lähtökohdat kisoihin? Niin kai ajattelit.
Kysehän on näistä juuri 4-vuotiaana aloittaneista vesseleistä, jotka kisaavat aloittelijoissa vielä 8-10 vuotiaanakin. Paha viive kehityksessä, vai? Vai pitäisikö katsoa semmoisten painijoiden seuraa, täytyy olla valmennuksessa jotakin vikaa, jos ei poika 5-6 harjoitteluvuoden jälkeen kehity kilpasarjaan. Eikö? Vaikka näitä näyttää löytyvän useista seuroista, pikkuseuroista tosin enemmän, minkähän takia?
Ei meidän seurassa ainakaan "Nassikoille" (alle kouluikäisille)Edes opeteta varsinaista painia.
Alle kouluikäisille opetetaan oman kehon hallintaa eri muodoissa, venyttelyn merkitystä, ryhmässä ja yhdessä tekemisen meininkiä.
Vasta sitten kun ikää ja oman kehon hallintaa on tarpeeksi, siirrytään muihin ryhmiin opettelemaan painia.
Voipi olla että systeemimme on huono ja valmennuksemme tarkoituksetonta.
Ajatuksena kuitenkin on, että Lapsi oppii paremmin ja oikein eri painiliikkeet kun oma keho on hallussa, sekä yritäämme olla tuottamatta 12 vuotiaina painiin kyllästyneitä harrastajia.
jk. Kun 200 painipoikaa astuu painisalin ovesta sisään niistä yksi jatkaa painia viellä 20 vuotiaana. "tilastollista faktaa"
Kilpailusarjat laitetaan alkamaan usein 8 v 24 kg tai jopa 22 kg alkaen. Kuinka monta osallistujaa on näihin sarjoihin? Eipä yhtään. Kumpi parempi painia tasaväkisesti aloittelijoissa, kuin saada voitto pokkaamalla? Meillä poika ainakin lähtee kisoihin painimaan eikä palkintoa hakemaan. Ja katsomme kuuluvamme vielä täysin aloittelijoihin, vaikka sijoitukset ovat aina olleetkin 1-3.
Tarviiko 8 vuotiaille edes olla vielä kilpailusarjoja, aloittelijoitahan ne ovat todellisuudessa kaikki painiuralla. Sitten nämä todelliset aloittelijat, joilla takana painikoulua muutama kuukausi, heille on yleensä omat kisat painisalilla, tarviiko näitä pieniä tuoda edes vielä ikäkausikisoihin. Missä muussa lajissa seura yleensä kustantaisi osallistumisen suurempiin kisoihin vasta parin kuukauden harjoittelun jälkeen.
Nyt vanhemmat katsomaan peiliin. Aloittelija painisalilla ei voi olla sama kuin kisauran aloittelija!
Oletkos sinä katsonut viime aikoina? Mitähän tuo kirjoituksesi alku oikein tarkoitti? Minä kun ihan olen kuvitellut, että kilpasarjoihin olisi, ainakin pitäisi olla, kauhea tunku, että poikien pitäisi pyrkiä aloittelijoista pois mahdollisimman pian. Että se aloittelijakausi olisi lyhyt, ohimenevä kausi.
Niin, ja jos poikasi painii tasaväkisesti aloittelijoissa, hänhän on silloin aloittelija ja oikeissa sarjoissa. Eikös vain? Minähän olen moittinut vain näitä "mukamas-aloittelijota", jotka hankkivat jatkuvasti aloittelijoissa sijoja 1 ja 2, eli tappioita ei juurikaan tule ja jotka päättävät ottelun selätykseen 15 sekunnissa näistä oikeista aloittelijoista.
Ja jos ikäkausisarjat poistetaan kokonaan ja kaikki ovat aloittelijoita, loppuu varmasti se vähäkin paini-innostus. Miksi kukaan ei tajua, että kaikki eivät ole ymmärtäneet lähteä (lue: vanhemmat eivät ole ymmärtäneet viedä) salille 4-5 vuotiaana, eivät edes 8-vuotiaana. Miksi tämmöistä "myöhään" aloittanutta rangaistaan?
Kaikki lapset haluavat kilpailla. Pitäisikö salilla vuosia kulkeneella olla siihen joku etuoikeus? Eikös nämä aloittelijasarjat ole juuri näitä hilja aloittaneita varten? Eivät vuosia painineita varten. Mutta eivät vaan ole. Siellä kulkevat nämä jo vuosia painineet. Ketäs varten sitten ikäkausisarjat ovat? 5 vuottako niihin pitää olla takana "kokemusta"?
Oletkos muuten koskaan kysynyt pojaltasi lähteekö hän ihan varmasti vain painimaan eikä palkinnolla ole merkitystä? Joskus huvittaa, kun isit paahtavat, että he painii painin takia, palkinnoilla ei ole merkitystö ja kun lapselta kysyy, mikä on kivointa, kuuluu vastaus,että palkinnot...
Kyselin viimevuonna kaikilta meidän seuran painikoululaisita, mikä on painissa kivointa, yhtään "palkinto" vastausta ei tullut. Kivointa oli itse paini, treenaminen ja kisat...
Ja Laihialla olis muuten kyllä ollu 8v 24kg ja 26kg sarjat, mutta yhtään osanottajaa niissä sarjoissa ei ollut. Ja pettyneimpiä naamoja oli kyllä niillä parilla pojalla, jotka ei päässy painimaan ollenkaan, kun ei löytynyt vastusta edes ystävyysotteluun.
Sen sijaan kisan jännittävimmät matsit käytiin sarjassa, jossa oli yksi tyttö ja kaksi poikaa...
kun isompia tyttöjä oli niin vähän. Aloittelijoita sensijaan oli hienosti mukana, enkä kyllä tytöissä tunnista yhtään nimeä joka olisi roikkunut aloittelijoissa vuosia niinkuin Maikki alkuperäisessä viestissä väitti.
että se tyttö heitto tuonne aloittelijoissa roikkujiin oli lähinnä mutu-tuntoa. Itsellä kun ei ole tyttöjä, ei niitä sarjoja tule seurattua.
Mutta myös noista Laihian kisoista aika monta poikaa bongasin, jonka ehkä olisi aika siirtyä pois. On meinaan sen verran ahkeraan kisoja kierretty ja aikas hyvällä menestykselläkin. Väittää voi vastaan, jos faktaa löytyy. Itse en nimiä (lapsiahan ne ovat ja varmasti ilman omaa syytään väärissä sarjoissa) ala luettelemaan, mutta yksinkertaisella nettihaulla löytyy...
Niin ja noista palkinnoista. Olen nimenomaan kisoissa kysynyt muutamilta pikkupojilta, mikä on KISOISSA kivointa, niin aika monta vastausta olen saanut, että "palkinnot..." ja "voittaminen". Tietysti jos kysyy, mikä PAINISSA on kivointa voi vastaus olla jotakin muuta...
nimittäin nimimerkistäsi, että teillä olisi "painiuraa" takana 1,5 vuotta. Ja silti kisoja tuntuu olevan takanakin jo...ja seuraavassa tuomitset ne, jotka lähtevät muutaman kuukauden päästä kisoihin... tai sitten päättelin väärin.
Olen samoilla linjoilla kuin Maikki, että kyllä ne aloittelijasarjat tulisi olla pyhitetty todellisille aloittelijoille. Tekstissäsi oli lause "Sitten nämä todelliset aloittelijat, joilla takana painikoulua muutama kuukausi, heille on yleensä omat kisat painisalilla, tarviiko näitä pieniä tuoda edes vielä ikäkausikisoihin" Kysymyshän on käsittääkseni siitä, että kaikki eivät ymmärrä aloittaa "pieninä". Jos 8-10 vuotias poika tulee painisalille harrastettuaan mahdollisesti muutakin urheilua ja kilpailtuaan siinä ei kauaa väännä pelkällä salilla vaan haluaa kisoihin. Olen ehkä väärässä, mutta en näe siinä mitään pahaa.
Meillä on "painiuraa" salilla takana vasta vajaa vuosi, ekat kisat käytiin joulukuussa ja nyt olimme Laihialla hakemassa kokemusta. Joku voisi väittää, että liian aikaisin olemme liikkeellä, mutta hyviä muistoja on pelkästään jäänyt. Ekoissa kisoissa nuorempi voitti kaikki ottelunsa ja vanhempi vastaavasti hävisi kaikki. Nyt laihialla molemmille tuli 1 voitto, loput tappioita ja näin varmaan kuuluukin mennä. Varsinkin vanhemman sarjassa muut olivat selvästi kokeneempia.
Nuorempi vähän yhtä tappiotaan nikotteli, mutta vanhempi ei välittänyt ollenkaan, kun kuuli seuran väeltä, että hyvin laittoi hanttiin, lopputulos olisi voinut olla ihan toinenkin.
Näin meillä. Ja varmasti kilpaillaan kohta taas. Tietysti vielä aloittelijasarjoissa ja tietysti toivon omilleni tasaväkisiä otteluita ja joskus sitä yhtä otteluvoittoakin...
Onko luetun ymmärtämisessä häikkiä vai eikö oma lanttu oikein pelaa? Hä?
Just sitä saatana tarkotinkin, että kun painoa on esim. 22 kg ja harjoittelua takana 3 vuotta, niin mennessään kisoihin, saattaa kaikki muut sarjssa olla 2 kk painineita. Kilpasarja usein alimmillaan 28 kg ja vastaan tulee liian isoja. Kaikkihan ne aloittelijoita on sen kokoset. Vaik olis 2 vuotiaana aloittanut.
Ja onko se nyt pojan, valmentaan tai vanhempien vika,jos sattuu lapsen kehityksessä "olevan vähän viivettä".
Sitten ku meet edelleen aloittelijapassilla, että saat otteluita, niin eikö jotkut "mutu-tuntumalla" painavat ääliöt taas valita kun niiden myöhään aloittanut läski poika ei voitakaan ketää. Vaihtakaa kuviokelluntaan.
Mä ite ottelin 3 kk:n harjoituksella tasaväkisesti 6 vuotta painia harrastaneen kaverin kanssa, joten ei se harjoitusvuosilukumäärät ole se pointti välttämättä. Jotkut vaan on aloittelijatasolla vielä parikymppisenäkin.
olet varmasti yksi meidän harvoja MM- ja Olympia-mitalisteja, kun oikein 3 kk:n kokemuksella olit tasaväkinen 6 vuotta painineen kanssa. Melkoinen lupaus...
Kummankohan luetun ymmärtäminen tässä ei pelaa? Ja missähän kuusessa te käytte kisoissa? Katselin tämän kevään ikäkausikisoja Painiliiton sivuilta ja KAIKISSA alkoivat ikäkausisarjat 22 tai 24 kiloisista alle 8 vuotiaissa ja jopa alle 10 vuotiaissa, yhdessä alkoi jopa alle 20 kiloisista. Ja lopuissa sarjat määriteltiin punnituksen jälkeen. Yhdessä kutsussa oli muuten maininta että aloittelijasarjat 1995 aloittaneille... mitenkähän siellä toimisitte,valehtelisitko alkamisvuoden, mitä häh? Sinun kielenkäyttöäsi lainatakseni.
Eli turhaa jeesustelua tuo "kilpasarja alimmillaan 28 kg", kun kerran niin ei ole. Pelkuruutta se on mennä oikeaan sarjaan. Taitaa siellä olla se isukin kunnianhimo tässä tapauksessa suurempi kuin pojan. Muutenkin, jos poikasi on niin pienikokoinen, saa hän vastaansa melkeinpä aina itseään reilusti nuoremman. Ja kun se reilusti nuorempi on vielä vähemmän harjoitellut, on voitto pojallesi taattu - ja sekös isukkia hymyilyttää. Ja jos joku aukoo päätään "liian hyvästä aloittelijasta" on kyse vain kateellisten, läskien poikien ääliövanhemmista, jotka eivät ymmärrä, että heidän poika on vain kehityksestä jäljessä jo ties miten monetta vuotta... ja onhan sen kehityksen pakko olla jäljessä, jos poika ei selätä alle 10 sekunnin vastustajiaan.
Minne sarjaan muuten ajattelin pukata poikasi niissä kisoissa, joissa käytetään ikähyvitystä? Eli jos vanhempi poikasi on 8 vuotias. Jos hän painaa 22 kg, ei sen kokoisia ikäisiään paljon ole. Niissä kisoissa hän saa vastaansa 24 kiloisen 7-vuotiaan tai 26 kiloisen 6-vuotiaan. Aika lailla kokeroa eikö? Mutta te ette varmaan käy niissä kisoissa, koska siellä voi ihan oikeasti saada veroisen vastustajansa.
Ja viimeinen huomautus sinulle. Jos poikasi on vasta 2 vuotta paininut, hän on ihan OIKEA ALOITTELIJA, sillä ei ole väliä onko hän 6, 8 tai 10 vuotias. Mutta jos hän vielä 10-vuotiaana on mielestäsi aloittelija, on jossakin vikaa, sinussa tai poikasi kehityksessä. Ja mitä luulet niiden 10 vuotiaiden oikeiden aloittelijoiden tykkäävän, kun heitä pyörittelee 4 vuotiaasta painisalilla kulkenut, 4 vuotta kilpaillut samanikäinen ja kokoinen "aloittelija".
Aika kärkkäästi reagoit, taisi osua arkaan kohtaan. Tässähän on ollut kyse aloittelijasarjoissa roikkuvista pojista, sinunhan ei sitä ole, jos vasta 2 vuotta on takana...vai...?
Arvoisat nimimerkit "Maikki" ja "pöntttö". Olette tekin löytäneet aiheen, josta voi kiistellä lähes loputtomiin. Niin kauan kun aloittelijoista kilpasarjoihin siirtyminen on harkinnanvaraista, niin yhtä kauan riittää puhetta tästä asiasta. Aina kun löytyy aikuisia jotka harkitsevat toisten mielestä väärin.
En usko, että kaikenkattavaa vastausta tähän kysymykseen edes löytyy... Ei ainakaan helposti. Täytynee vain jatkossa luottaa siihen, että meidän aikuisten harkintakyky pelaa tässä asiassa - edes jotenkin.
Nimimerkille "pöntttö" joudun kuitenkin antamaan varoituksen kiroilusta. Paini on hieno laji mutta siinä pitää hallita myös hermonsa. Jatkossa poistan kaikki viestit, joissa on rumaa kielenkäyttöä. Oli sitten asiaa tai ei. Onhan minunkin tehnyt muutaman kerran tänne joku ruma sana pistää, mutta onneksi olen hillinnyt itseni, sillä tätä palstaa lukevat toisinaan myös lapset. Ja heitähän me tässä kasvatamme.
Kyllä muksulla pitää olla mahdollisuus lähteä kisaamaan kun siltä tuntuu. Joistakin tuntuu niin 2 vuoden kuluttua, toisista jo parin kuukauden.
Aloittelijasarjat pitäisi olla nimenomaan aloittelijoille. Kuka sitten vetää rajan siihen, kuka se aloittelija on? Lienee vaikeaa. Mitään aikarajaakaan on mahdotonta asettaa, sillä joku kisaamaan lähtiessään kiertää kaikki mahdolliset kisat, toiset käyvät 1-2 /vuosi.
Mutta kyllä valkkujen ja vanhempien se pitäisi tietää itse. Jos kisoissa oma poika vie muita miten tahtoo, lienee aika harkita oikeita sarjoja.
Olen muuten huomannut, että nämä "roikuskelijat" tulevat yleensä ns. pikkuseuroista. Johtuukohan moinen siitä, että jos vaikka oma isä tai muuten tuttu valmentaa, ei nähdäkään metsää puilta? Pidetään omaa huonompana kuin se onkaan. Vai siitä, kun pikkuseuroissa ei ole monia harjoituskavereita, ei pystytä kehitystä arvioimaan?
On se vaan jännä juttu,että vain "isukkeja" syytetään kunnianhimosta. Taitaapi myös Maikki olla hivenen "kunnianhimoinen",kun jaksaa olla niin kärkäs tässä asiassa. Mene sanomaan suoraan niille joiden touhut ei miellytä.On lapsellista odottaa,että ne henkilöt joihin viittaat tekisivät mitään,vaikka lukisivatkin tätä palstaa.Eikä se Painiliitto tämän jutustelun pohjalta tee mitään. Eikä sen todella tarvitsekkaan.Väärä foorumi.
Eiköhän aika moni ole jo todistellut, että ei ole "keltanokkana" helppo mennä sanomaan, että poikas on tänne liian hyvä... vai menisitkö itse? Kerran yhdeltä isältä vähän varovasti kysäisin, että kauanko poikansa on paininut ja kilpaillut. Vastaus kuului: "salilla on käyty nyt 5 vuotta (silloin 10 v poika) ja kilpailtu kohta kolme" kun huomasi ilmeeni alkoi huutamaan, että "he toimivat täysin sääntöjen rajoissa, ei kai hän poikaansa tuonne toisiin sarjoihin laita häviämään!"
Ja mistä ihmeen kunnianhimosta tässä on kyse jos peräänkuulutan oikeudenmukaisuutta. Mielestäni pojalla, joka lähtee 1,5 vuoden harjoittelun jälkeen kisoihin on oikeus saada vastaansa tasaväkinen kaveri. Toinen voittaa ja toinen häviää, sehän on selvää, mutta kuinka moni haluaa toistuvasti lähteä ottamaan selkäänsä "aloittelijalta", joka aloittaa jo kolmannen aloittelijavuotensa? Ja se "kolmannen vuoden aloittelija", mitä hän saa ottelusta, jossa kokemattomampi on puolessa minuutissa selällään? Kokemusta vai?
Olen sitten varmaan tyhmä, kun ihan oikeasti oletin, että aloittelijoissa on ihan oikeita aloittelijoita, ei vuosia lajia harrastaneita.
Ja se painiliiton kanta... soitin liittoon viime syksynä ja tiedustelin asiaa. Sieltä vastattiin, että kun aikanaan tämä vuoden säännös aloittelijoissa poistui, kuviteltiin, että valmentajat olisivat niin valveutuneita, että osaisivat asettaa pojat oikeisiin sarjoihin. Kuvittelivat väärin. Ja olivat kovasti pahoillaan, että tätä säännöstä nyt selvästi käytetään väärin.
Minulla on 2 poikaa, molemmat aloittivat yhtäaikaa, iät nyt 7 ja 10. Nuorempi on pientä kokoa, pärjännyt hyvin käymissänne kisoissa. Niin hyvin, että vaikka tämä on oikeastaan eka aloittelijavuosi, hän siirtynee ensi vuonna kilpasarjoihin, ehkä jo kesken vuoden, valmentaja kuulemma seuraa "sillä silmällä". Ja varmasti tulee häviämään siellä kilpasarjassa kokeneemmilleen, mutta mitäs siitä? Ei hänen ole järkeä pyöritellä heikompiaan, jos valkku on sitä mieltä. Kunnioitan valkun mielipidettä.
Toinen poika taas on isoa kokoa (huom, ei lihava) eli pitkä, harteikas, hitaanpuoleinen. Voimaa löytyy. Niissä samoissa kisoissa on väistämättä saanut kunnolla selkäänsä "aloittelijoilta" (jo kolmatta vuotta aloittelijoita). Ja valkku oli tosiaan sitä mieltä, että taidot riittivät kisoihin. Voittoja emme hakeneet, mutta järkytys oli huomata, miten paljon toiset olivat edellä. ja onhan heidän oltava edellä, sillä kolmanteen kisavuoteen mahtuu aika paljon otteluita.
Ja jännä oli huomata, että näitä "kolmannen vuoden" aloittelijoita oli vanhemman poikani sarjassa paljon enemmän, vaikka olisi kuvitellut asian olevan toisin päin (pienikokoiset eivät ehkä löydä kilpasarjaa ikäkausikisoista).
Mielestäni en ole kunnianhimoinen. Jos olisin, pitäisin nuoremman poikani sillä "kahden vuoden" suosituksen oikeudella seuraavat 2 vuotta aloittelijoissa pärjäämässä. Poikahan ei tajua, missä sarjassa painii, kunhan saa painia. Isomman puolesta olen pahoillani. Jos kokenut valmentaja (myös yli 20 vuotta mukana ollut), on sitä mieltä, että taidot riittävät, nehän silloin pitäisi riittää. Ja viime kisoissa oma valkku kävi yhden pojan isää (ja valmentajaa) jututtamassa ja tulos oli, että sen seuran kanssa ei ilmeisesti olla enää puheväleissä...
sori kiroilu. Maikkiakin provosoin ihan huvin vuoksi. anteeks siitä myös.
Oikeata asiaa täällä puhutaan paljon, eikä tämä välttämättä ole väärä foorumi näitä asioita pähkäillä. Osa painiliiton päättäjistä varmaan lukee näitä ja saa "vaikutteita" kentältä.
Aloittelija -asiaan olis kyllä hyvä saada selvä sääntö, jottei pahaa mieltä nousis niin paljon. Aloittelijasarjoissa on hyvä systeemi se, kun joka harjoitusvuodesta lasketaan 2 kiloa painoon lisää. Siinä viisi vuotta aloittelijoissa ollut joutuisi painimaan 10 kiloa painavampaa ekan kauden aloittelijaa vastaan. Alkaa tehdä mieli kilpasarjaan kokeneemmalla.
Halpa aloittelijalisenssi otettiin varmaan käyttöön sen takia, että harrastajamäärät saatiin lähemmäksi totuutta rekistereihin. Aiemmin harrastettiin ilman lisenssiä, koska se oli kallis ja kisoissa käytiin ehkä seuran sisällä.
Yksi vaihtoehto on lopettaa aloittelija lisenssisysteemi kokonaan. Silloin kukaan ei valita viiden kauden aloittelijoista, joita en puolla millään lailla. Kysymys on rahasta, halutaan nuukana maksaa vain minimisummat.
lisenssimaksut ikäkausittain esim. seuraavasti
3-6 v. 7 eur; 7-10 v. 15 e; 11-17 v. 40 e 17-20 60 e ja miehet/naiset jotain muuta
lisenssimaksut ikäkausittain esim. seuraavasti
3-6 v. 7 eur; 7-10 v. 15 e; 11-17 v. 40 e 17-20 60 e ja miehet/naiset jotain muuta
Toinen tärkeä asia, joka pitäisi laittaa kuntoon on sen PSM alaikäraja 14 v. Jolle alaikärajaa tule, ollaan kentällä tyytymättömiä ja vaatimus ikäkausi-PSM:istä jatkuu!
samoilla linjoilla... lienee kuitenkin mahdotonta laittaa harjoitteluvuosista kiloja lisää vastustajalle (kuka sitä nyt muistaa milloin kukin muksu on aloittanut) ja minkähänlainen ohjelma ne painijat sitten parittaa? Vai tiedätkö onko jossain sellainen käytössä?
että sinä ainakin tiedät hyvin milloin kukin on aloittanut, ja jos et tiedä, nin selaat vanhoja tuloksia ja otat selvää. Ja viesteistä päätellen teitä "kärsijöitä" lienee niin paljon, että joka kisaan saadaan oikeet aloitustiedot painjoista. eiköhän sitä kahden kilon lisäyssysteemiä pysty ainakin jotenkuten toteuttamaan. Tavon ikäkausikisoissa on sitä käytetty. ja muuallakin.
Parittelu suoritetaan perinteisin konstein. Tuskin siihen mitään ohjelmaa keksisi edes itse bill gates.
sm kisoihin. ainakaan 14:sta. 12 vois olla lähempänä.
Ei ikäkausikisaa sm kilpailuista. KLL riittää SM tasoiseksi ikäkausikisaksi.
sen kisaamisen aloittamisen selvittää aika äkkiä, kiitos painiliiton kalentereiden, mutta ei itse aloittamisvuotta, jotkut kun lähtevät miltei heti kilpailuihin, toiset vartovat pari vuotta. Mutta nehän olen katsonut vasta kisojen jälkeen, eli en kisoissa oikopäätä syyttele "liian hyviksi" näkemäni perusteella. Jotkut kun voivat ihan oikeasti olla luonnonlahjakkuuksia ja ekoissa kisoissaan ihan pitelemättömiä.
Itse asiassa en edes välitä niitä "salivuosista" ennen kilpailuja, itse kukin (tai valkku) saapi päättää milloin on valmis kilpailuihin. Mutta sitä en ymmärrä miksi siellä aloittelijoissa roikutaan jopa kolmatta kisakautta, ymmärrätkö sinä? Ja niitä on paljon ja viesteistä päätellen muutkin kuin minä saman huomanneet.
Mutta olet ihan oikeassa. Jos kaksi suunnilleen samanikäistä laitetaan vastakkain ja toiselle lätkäistään joka kisavuodesta pari kiloa painavampi vastus, voisi se kummasti vauhdittaa siirtymistä kilpasarjaan. Itseasiassa voisi tulla jopa tunkua...
käyttävät tätä painonlisäystä nimenomaan kokemusvuosista? Minä puolestani luulen, että se 2 kg:n painonlisäys tulee ikävuosista.
Mutta jos jossain on seura, joka ihan oikeasti käyttää lisäystä/kokemusvuosi, voitaisiin lähteä sinne kisaamaan kauemmaksisin. Oon meinaan vähän kyllästynyt näihin oman alueen aloittelijamatseihin. Suuri osa päättyy kokeneemman selätykseen heikommastaan. Sillä konstin saisi jännittäviä ja tasaväkisiä otteluita.
On hauska lueskella, kun vääryyttä kokeneena ja ärsytettynä naaras tiikeri suojelee omiaan, vaikka toimintatapoja muuttamalla mieleisekseen. Vaikka kysymyksessä ei ole kun hyttysen pieruun verrattavat kilpailut.
Mikki Hiiri antaa pienen kullanarvoisen vikin: Ensin täytyy oppia häviämään vasta sitten voi oppia voittamaan "koskee koko painia harrastavaa perhettä"
voip olla näinkin. ehkä oon ymmärtänyt väärin.
Luulen että harjoitteluvuosi on on usein merkityksellisempi kahden esim 30 kiloisen pojan otellessa kuin ikävuosi. Jos toinen on 9 v ja harjoitellut vuoden ja toinen 10 v. aloittelija. Tällöinhän 10 vanha siirretään ylempään, "kovempaan sarjaan, vaik todellisuudessa 9 v. olis tasoltaan parempi.
ikuisuuskysymyksiä.
olen täysin maikin puolella tässä asiassa. mielestäni hän ei ole voittojen perään ollut, vaan tasaväkisten otteluiden. maikki ja hänen poikansa varmasti oppivat sen häviämisen taidon kun nyt ottavat selkäänsä kokeneemmiltaan. eikö? mutta mitäs oppivat ne nyt alkajissa junnaavat nassikat, jotka eivät (tai joiden vanhemmat eivät) tohdi siirtyä muualle? he oppivat voittamaan ja saavat taidoistaan ihan väärän kuvan.
ja vaikka aloittelijamatsit eivät ole sm-mitaleita ja kll-mitaleita rohmunneelle minkään arvoisia, kasvaa sieltä niitä uusia painijoita sinne sm-molskille ja isompiinkin mittelöihin. eikö? ja minkähänlaisia kasvaa nykymeriiteillä, kun jotkut raukat peljättelelevät kokemattomiaan ja ne kokemattomat säikähtävät ekasta kisasta. noin yleistäen, eihän se käytännössä aina noin mene, mutta kun "väärinkäytösten" mahdollisuus on olemassa, niin aina on muutama koettamassa "porsaanreijästä" läpi.
minulla ei ole "omaa lehmää" ojassa, sillä oma painijani on jo aikuinen mies, aktiviiuran lopettanut ja itse nyt valmentaja. jä hänen painjansa on tyttö ja ilmeisesti tytöissä ei tätä ongelmaa ole. ja samaa hänkin valittelee kuin maikki. harmittelee juuri sitä, että meidänkin (meidän se on ja pysyy - minun mielessäni) salilla on monta poikaa, jotka hänen mielestään olisivat valmiita ja halukkaita kisoihin, mutta ei tohdi lähettää, kun siellä aloittelijoissa junnaavat vuodesta toiseen samojen seurojen samat pojat.
Aiheesta en muuten viitsi kommentoida sen enempää, koska se on aivan loputon keskustelu. Joku on aina väliinputoaja Iän, painon, ruumiinrakenteen, treeninen aloittamisajankohdan, saírastelun tai jonkin muun syyn johdosta...
Mutta mutta...mitenkäs tän oikein pukisi sanoiksi niin että vanhemmatkin ymmärtäisivät...
Tuossa vaiheessa painin pitää olla viellä kiva harrastus jossa koko perhe voi olla mukana, eikä se kuuluisi olla elämää suurempaa. Paini antaa hyviä eväitä tulevaisuuteen, niin liikunnallisesti kuin sosiaalisestikkin. Ei kaikista voi tulla, eikä kuulukkaan tulla mestaripainijoita !
Kun 200 pikkupoikaa astuu painisalin ovesta sisään, niistä yksi ainoa harrastaa painia aikuisuuteen asti.
jk. Häviämisellä ja häviämisestä oppimisella on suuri ero "jos ei opi häviämään ei voi oppia voittamaankaan"....Koskee koko perhettä.
Mielestäni aloittelioiden sarjassa pitää saada olla niin kauan kuin tarve on. Jos laitetaan vuoden raja aloittelioihin, niin silloin "naristaan että meidän painija ei ole vielä valmis kovempiin kisoihin ja tulee enemmän lopettamisia.
Mielestäni valmentajan tehtävä on päättää kuuluuko painija aloittelioihin vai ei.
Jos kilpailujen punnituksessa näkee toisen seuran painijan menevän aloittelijoihin, vaikka taidot riittäisivät isompiin kilpiluihin, niin ottakaa ihmeessä hänen valmentajaan yhteyttä!
Aloittelioissakaan kaikki ei voi olla samantasoisia.
Ikäkausikilpailuissa kilpailujen järjestäjän tehtävä on jaotella painijat sopiviin sarjoihin/ikäluokkiin.
Aikoinaan ei ollut aloittelijoiden sarjoja ja hyvin pärjättiin!
"tarpeen"? kunnianhimoinen isukki vai? joka voi olla sama asia kuin valmentaja.
oon ihan samaa mieltä, että aloittelijoissa pitää saada olla niin kauan kuin tarve vaatii, toisten tarpeet vaan tuntuu olevan voitto voiton perään. ihan oikeasti. näin on. oon nähnyt poikia, jotka aloittavat jo ties monennen vuoden aloittelijoissa ihan oikeutetusti. näitä tosin on aika harvassa. ja sitten oon nähny monia poikia joiden olisi pitänyt sieltä lähteä jo edellisvuonna, mutta aina vaan A keikkuu nimen perässä.
se vuoden raja on hyvä. ja sen pitäisi olla ehdoton. ja jos joku ei vielä oo valmis kovempiin koitoksiin, tulisi painiliitolta anoa sitä erikseen hyvin perusteluin. mukaan liitteeksi vaikka kilpatulokset. jos joka kilvassa on ollut eka tai toka, en usko painiliitostakaan löytyvän ymmärrystä näille aloittelijoille.
ja mistäs sitä punnituksessa tietää kuka on hyvä ja kuka ei. nää nassikat on niin samannäköisiä. ja ei mun mielenkiinto ainakaa riitä puntarin vieressä kyttäämiseen. eiköhän jokainen isä ja äiti, joka näitäkin varmasti lukee osaa miettiä. ja jos oma poika on liian heikossa sarjassa, varmasti sen tietävät. ja tietävät myös, että asiasta puhutaan. selän takana tietysti, kuinkas muuten ja juorut lentää pienissä piireissä tyylillä "aattele, sen ja sen poika on vieläkin aloittelijoissa, sehän on paininu vaikka miten kauan, eikös sen isäkin aikanaan voittanu...."
ja sitäpaitsi, eihän A-lisenssillä ees saisi painia kilpasarjoissa.
Loistava kommentti tuo seuraava lainaus yllä olevasta viestistä: "Oon meinaan vähän kyllästynyt näihin oman alueen aloittelijamatseihin. Suuri osa päättyy kokeneemman selätykseen heikommastaan."
Niinhän se varmasti on. Painisäännöt on tehty sellaiseksi, että niillä pyritään nimenomaan se parempi painija etsimään.
tahallasi väärin. Tarkoitin sitä, että oon kyllästynyt katselemaan näitä aloittelijasarjoja, missä aina samat pojat nappaavat ykkössijat ja joille ei vastusta löydy. Siis aloittelijoista. Sillä aika moni aloittelijamatsi päättyy sen kokeneemman selätykseen. Olsi ees jotain mieltä katsella otteluita, jos olis vastakkain ees suunnilleen samantasoset kilpakaverit.
Iäkausisarjoissa näkee jänniä otteluita. Ja kohtalaisen tasaväkisiäkin.
ei tarvisi olla väliinputoaja, jos nämä roikkujat vain saataisiin aloittelijoista pois. eihän sieltä kukaan oo semmoisia pois ajamasta, joilla ei muualle edellytyksiä ole.
ja ikäkausikisat ja tähtipainithan sitten laittavat riviin samankokoiset ja ikäiset pojat. eli ei sieltä aloittelijoista tarvi suoraan kilojen mukaan tehtävään paritukseen hypätä, mikä ei tosiaankaan ole hyvä painavammille pojille.
ihan samaa mieltä, että paini pitäisi olla kiva koko perheen harrastus, mutta miksi tuota häviämään oppimista aina evästetään meille, jotka ovat sitä mieltä, että aloittelijoissa on jotakin mätää. eiköhän sinne ekoihin kisoihin lähdetä osallistumaan, ei voittamaan... niin ainakin olen itse ymmärtänyt.
miksi kukaan ei evästä tällä jalolla häviämisen oppitunnilla näitä roikuskelijoita, joita siis tosiaan on. ja luultavasti niin paljon, että niitä mahtuu liki joka aloittelijasarjaan. miksi heidän ei tule oppia häviämään, meidän oikeiden aloittelijoiden vanhempien vain?
kysyy tapani
Ei ennen ollut mitään aloittelijoita eikä muita pehmeitä laskuja.
Harkkoihin mentiin ja kisoissa käytiin(ikäkausi,
ns.salikisoissa sekä lähialueella tapahtuvissa kisoissa).
Turpiin tuli usein, myös ns.kokeneemmalta vastustajalta.
KLL-ja SM-kisoihin lähdettiin vasta kun todella osattiin jotain.
Ai niin,painitreeneissä harjoiteltiin painia.
Pojat painivat edelleenkin ja vieläpä pärjäävätkin hyvin.
Paini ei ole tasaväkistä. Aina jompikumpi on parempi.
Onko ollut montakin os.ottajaa näissä A-sarjoissa? Sekin vaikuttaa ja niin moni asia.....
Nuori Suomi peräänkuulutta Reilun Pelin Henkeä. On muka reilun pelin hengen mukaista, että osalla harrastajista (kevyet) on mahdollisuus osallistua PSM-kisoihin ja menestyä niissä/taistella tittelistä tasaväkisten vastustajien kanssa? Keskikokoiset ja raskaat pojat voivat toki osallistua, mutta heille on luvassa kylmää kyytiä vuosia vanhempia ja kokeneempia painijoita vastaan. Iällä on suuri merkitys painin alkumetreillä. Vanhempi on kokeneempi ja taidoiltaa kehittyneempi jo pelkästään siksi, että on harjoitellut kauemmin. Mutta myös siksi, että ovat fyysisessä kehityksessä paljon edellä. Esimerkiksi mieshormoonin määrä vaikuttaa suoraan voimaan. Ja onhan se luonnossakin niin, että vanha kettu voittaa oveluudessa nuoremman lajitoverinsa. Sama pätee painiin. Ja painijat ovatkin parhaimmillaan siinä vähän alle 30 vuotiaina. Koska kehityskaari on näin monivuotinen, niin PSM on takuulla vasta niitä painijan alkumetrejä!
Kansainvälisissä kisoissa sarjat alkavat 42 kg:sta. Se tulisi olla PSM:nkin alin kiloluokka. Lisäksi alaikärajaksi 14 v. Tämä ehdottomasti siksi, ettei tuotettaisi 15 vuotiaita lajiin täysin kyllästyneitä ja "kaiken saavuttaneita" painijoita, joille tuleekin shokkina siirtyminen junnu ja miessarjoihin, joissa sitä kullankimallusta saa odotella hartaasti ja pitkään. Siinä kohtaa vaaditaan sitä Suomalaista Sisua, peräänantamatonta voitontahtoa, nöyryyttä ottaa turpaan kerta toisensa jälkeen ja silti vain itsepäisesti jatkaa harjoittelua ja kilpailemista sitkeästi, lujasti omiin kykyihinsä uskoen. Tähän meidän nuoret lupauksemme tulee kasvattaa eikä helppoon voittoputkeen, joka alkaa jo ennen kuin kunnolla on päästy eroon vaipoista.
Kyllähän 7v27kg pojalla on paljon pienempi kynnys siirtyä aloittelijoista ikäkausisarjaan kuin esim. 10v36kg -> eli sarjaan 12v38kg...
Ei ne niin tasaisia ne ottelut ikäkausisarjoissakaan ole. Vaikka, niinkuin joku ylempänä kirjoitti, ne on kyllä niitä mielenkiintoisimpia. Sielä jo osataan painia ja puolustaa, mutta ei vielä taktikoida niin, että paini menee nojailuksi.
kaikkia tähän vilkkaaseen keskusteluun osallistuneita. Omat mielipiteeni voivat olla vähän kärjekkäitä, mutta ehkä ne tasoittuvat sitten vuosien saatossa. Muuttanut en niitä ole, vaikka on todisteltu puolesta ja vastaan. Yhä olen sitä mieltä, että aloittelijoissa painii poikia vähän turhan kauan ja turhan hyviä poikia. Mutta ne vanhemmat, jotka poikia siellä turhaan pitävät eivät tämän palstan perusteella mieltään muuta. Suuri osa, en sano suurin, kuitenkin lienee ihan järkevin perusteluin pitävän lapsiaan aloittelijoissa.
Yhtä asiaa osassa viestiä vähän moitin. Minua ja muita aloittelijasysteemiä moittineita on haukuttu kunnianhimoisiksi vanhemmiksi, jotka haluavat nähdä lapsensa voittavan ekoista kisoista lähtien. Mutta mitäs ne aloittelijoissa lapsiaan roikottavat vanhemmat sitten ovat? Heitä minä sanoisin kunnianhimoisiksi tai ehkä vain ajattelemattomiksi.
Osaako kukaan sanoa onko miehille alottelijoiden sarjaa???