Peuget 505

Peugeot 505 on autona sellainen kuin perinteinen
ranskalaisauto on, eli mukavuus etusijalla.
Familiale-malleissa on lisäksi tilaa isommallekin
perheelle. Malliston huippumallit ovat runsaasti
varusteltuja ja tehokkaita.

Tyyppivikoja öljyvuodot ja etupyöräntuennan
väljyydet. Ei mitään vakavampaa normaalista
kulumisesta poikkeavaa kuitenkaan. Paljon
ajetuista ja tehokkaista autoista kannattaa
tarkistaa myös voimansiirto.

Takaveto on, nelivetoja on valmistettu ihan
maasturintyylisenä korkeine maavaroineen muttei
tuotu Suomeen (ja ovat tosi kalliita
vieläkin...).

Toiminnan varmuus on yksilöstä kiinni kun
puhutaan käytetyistä autoista. Uutena noita
505:ia oli takseina paljon ja niissä hommissahan
käyttövarmuus on erittäin tärkeää.

Ruostetta voi löytyä ovien alareunoista ja
ikkunakehyksistä. Kovin paha ruostumaan 505 ei
ole mutta kyllähän vanhimpien yksilöiden kohdalla
voi tulla jo melko ruosteisia autoja kohdalle.

Ajo-ominaisuudet ranskalaistyyliin hyvät,
varsinkin GTI/GTDT ja Turbo Injection -malleissa.
Niissä on hieman jämäkämpi alusta ja leveämmät
renkaat kuin perusmalleissa.

Kestävyys, no ainakin dieseleissä erinomainen kun
melkein poikkeuksetta jokaisella dieselillä on
ajettu yli 400 tkm ja bensakoneisillakin usein
yli 300 tkm.

Tässäpä kokemuksia turbo injectionista noin
yhdeksän vuoden ajalta:

Ajettavuus kesällä hieno kaikissa olosuhteissa,
niin maantiellä, kaupungissa kuin radallakin :)
Mukava mutta kuitenkin hyvin vaimennettu ja
jämäkkä. Kiva ohjaustuntuma. Tietääkseni
faceliftatussa GTI:ssä (vm.86->) on sama alusta
kuin turbossa.

Talvella puolestaan on enemmän vaikeaa. Ohjaus
pelaa edelleenkin parhaalla mahdollisella
tavalla, mutta sitä tarvitaankin kun peli
pitkästä akselivälistään huolimatta luikertelee
vähäisestäkin kaasusta. Lukkoperähän noissa on
lähes kaikissa, ja se tekee ohitukset
polanteisilla maanteillä todella tarkkuutta
vaativiksi. Toisaalta lumihangessa sillä ei
siltikään pitkälle pötki. Ehkäpä talvirenkaani
ovat huonot, kaverin kommentin mukaan hänen
samanlaisellaan kiipeää vaikka puuhun.

Ruostetta hyvinhoidetussa on vähäisesti.
Luukkujen saumat kannattaa tsekata, erityisesti
kone- ja takaluukun saranapuolelta. Takavalojen
ympäristö myös, takakontin tiivisteen ja lampun
välimailta sekä rekisterikilven muovipaneelin
takaa. Etuovien etualanurkat kärsivät talvella
jos on varomaton, tuulilasilta valuvat vedet
jäätyvät ahtaaseen koloon eikä ovi mahdu
aukeamaan.

Sähköviat tuossa omassani ovat keskittyneet
lämmityslaitteen puhaltimeen. Se vaihdettiin jo
aikaa sitten ulvomisen vuoksi ja eri
nopeusasennotkin ovat kenkkuilleet. Ei muuta.

Turbossa on säännönmukaisesti kansi halki ellei
sitä ole korjattu jo. Lisäksi omani oli
pytyiltään yllättävän kulahtanut jo
neljännesmiljoonan kilometrin jälkeen. Turbon
kone (N9T/E/A) ei ole mitään sukua muille Pösön
koneille, joten en tiedä muiden mallien vikoja,
eikä näitä vastaavasti voi muihin yleistää.

Manuaalivaihteistoni alkoi pitämään ääntä,
laakeroitiin uusiksi. Automaatit (ZF4HP22)
hajoilevat jenkkien mukaan säännöllisesti, liekö
sikäläisen autokulttuurin tulosta. Samaa
valittavat ABS:stä, joka tuli vuonna 86
bensaturboihin ja V6-malleihin.

Osia saa vielä Maanautosta vaihtelevasti, ja
yllättävän hyvin Motonetistakin. Vanteissa on
omituinen 4x140 -jako (tarvikevanteita ei saa),
ja auto on muutenkin äärimmäisen tarkka pyörän
tasapainotuksesta. Minulla ei ollut alustassa
sanottavaa väljää missään, joskin vaihdoin kaikki
etupään osat kuitenkin. Takatukivarret kuulemma
ruostuvat joskus vaihtokuntoon. Jos auto tuntuu
meluisalta, kannattaa tarkastaa ettei pakoputki
makaa taka-apurungossa kiinni.

Vuosimalliin 86 tuli kohtalainen facelifti: Uusi
kojelauta, puskurit, etulokasuojat ja takavalot.
Nämä uudemmat vaikuttavat myös paremmin
vastustavan ruostetta.

Itselläni on 504 1.8B, 505:sen tekniikka taitaa
olla pääpiirteiltään sama elikkä luja
moottori muu tekniikka itselläni yli 300tkm
ajettu (alkuperäisessä kunnossa tekniikaltaan)ja
hyvin toimii, ei merkkiäkään
hyytymisestä.Kaikissa
nivelissä,kardaanissa,hammastangossa on
rasvanipat.Tyyppivikana voisi olla
vaihdelaatikosta tuleva akseli vivustolle =
pientä öljyvuotoa akselin juuresta. Kardaanin
stefat voivat olla vaihtokunnossa vanhemmissa (
aika ikävät = isotöiset vaihtaa) Etujousituennat
ja takalavetit kannattaa tarkistaa huolella ja
jos on levyjarrut takana niin käsijarrun
palautusmekanismi vaatii herkistelyä aika tiheään.

Ajelin 505 STi -81:llä vuosina 95-97.

Minun sinänsä todella hienokuntoisessa ja
miellyttävässä autossani ruoste iski etujousien
jousilautasiin (erillinen lautanen jousen
alapäälle, ei osa iskaria), jotka pettivät kerran
ajaessani hidastustöyssyyn turhan (vaan ei
mitenkään törkeän) kovaa. Lautasta istsessään sai
vielä joku vuosi sitten biltemastakin n. 100,-
hintaan, hitsaushommat sitten vaan toki päälle...

Myös puhkiruostui takakontin ja takalokasuojan
välinen pelti jonkin sauman kohdalta.