Avomieheni on eronnut,edellisestä liitosta on lapsia. Mies tapaa lapsiaan päivittäin tai ainakin soittaa jokaiselle joka päivä, tapaa säännöllisesti viikonloppuisin. Jos lapset tarvitsevat (ovat lukiossa) kuljetusta vaikka ostoskeskukseen (pääsee myös bussilla!) tai elokuviin, pyörän kumi puhkeaa tai pitää päästä lääkäriin, isä lähtee heti. Ymmärrän lapsista huolehtimisen, itsellänikin kun on lapsia, mutta mietin, onko näin tiivis yhteydenpito ja lasten pyyntöjen asettaminen kaiken muun edelle, ihan tavallista ? Mielestäni tämä jo häiritsee normaalia arkea, kun yksi soitto muuttaa koko päivän ohjelman ja heti.Minä ja lapseni joustamme. Lahjat miehen lapsille ovat kalliita, useita satoja euroja nimipäivinä, ulkomaanmatka syntymäpäivälahjaksi. Kertokaa te, minua kokeneemmat?
hyvä isäkö vain
mietinpä vaan
151114
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
ole nyt mitään hienoist akateutta miehesi käyttäytymistä lapsiaan kohtaan? Sillä, koetko omien lastesi suhteensi isäänsä jotenkin vajaammaksi tai ettei omiesi isä tee tarpeeksi kun ei tee niin paljoa kuin nykyisesi?
Musta toi on hieno asia, vaikka myönnän, huonoina päivinä kun on tarve tarttua pienimpääki syyhyn kanavoida kiukkunsa saattaisi se minuakin joskus jurppia:) Eiköhän sun nyt kuitenki kannata ottaa asia ihan rohkeasti esille ja puheeksi, olet sitte ainaki tuonut kantasi esille.
Voi hyvänen aika taas! Miksi puutut toisten asioihin? Oletko noin katkera kun miehellä on lapsia ennen sua? Lapsethan ne ovat isälle aina ykköset, sinä olet sieltä häntäpäästä. Jos sun entinen ukkos ei haluu lapsiaan hoivailla, älä ole katkera muille. Hyviä isiä on olemassa, mutta harvassa.
Ja jos isä ostaa lapsille vaikka tonnin lahjan, se ei ole sulta pois, eikä kuulu sulle. Vai oletko katkera kun rahat ei riitä sun hillumisiin? Mee töihin ja ansaitse omat rahat itse, älä ala elää siivellä.
Meillä on selvät sävelet, et mies maksaa elarit, kaikkien lasten kännykkälaskut, puolet harrastuksista, ja suuremmista ostoksista. Yhtään uutta eukkoo hän ei ala elättämään, rahat menee omien lasten hyväksi.
Kylläpä teet pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Mistä päättelit että elän siivellä? Itse elätän itseni ja omat lapseni. Kyllä kai asia avopuolisona minulle kuuluu, kun yhteistä elämää eletään. Katsos kun ei ole pohjatonta kaivoa mistä ammentaa rahaa menoihin. Jos omille ostetaan ylettömät lahjat, ei ole enää yhtään mitään jäljellä yhteisiin menoihin vaikkapa matkoihin.Silloin joko minä maksan tai ei mennä ollenkaan. Ja miksi minun pitäisi maksaa toisen aikuisen osuus, jos sekin on mennyt hänen lapsilleen? Ja rahaa tärkeämpää on aika. Jos aina ollaan omien lasten luona tai asioilla, eipä ole yhteistä aikaa.
Kyllä silloin kun yhdessä asutaan, kaikki tällaiset asiat kuuluvat koko perheelle. "Jos isä ostaa lapsille vaikka tonnin lahjan, se ei ole sulta pois...." Kyllä varmasti on, se on suuri lovi perheen menoissa jos rahoille olisi muutakin tähdellisempää käyttöä. Ja muutenkin sinun tulisi korjata tuota asennettasi, katkeruus paistaa oman kirjoituksesi läpi. Vielä sen verran, että kokemusta on näistä asioista, usko pois.
Meinaatkos että tikkari riittää?Voi hyvänen aika, kyllä isän kuuluu osallistua lapsen elättämiseen ja kulujen maksuun.
Meillä ainakin se on tehty selväksi. Ei ole oikein, että minä maksan kaiken ja isukki tietyn summan.
Meillä kännykkkälaskut menee isälle, lasten huonekalut ostetaan ja uusitaan puoliksi, viikkorahat isä antaa, vaatteet minä, matkoista puolet, harrastukset puolet, ym, kaikki tarkoin puoleksi, jos ei isä maksa, sillon ei osteta, ja sehän on lapsilta pois, ei minulta.
Pidän kirjanpitoa menoista joten tiedän täsmälleen, että minä en maksa enempää kuin isä. Meillä toimii ainakin vielä, mut jos uuden eukon löytääm, niin luulen et sitten tulee ongelmia, sillä nehän veisi vaikka lasten perinnönkin.
Tottakai isän kuuluu osallistua lapsen elättämiseen ja menoihin, mutta jos perheessä on useampi lapsi niin tasa-arvoa peräänkuulutan.
jos mun lasteni isä toimis noin. Olen siis yksin lasteni kanssa ja vaikka lapset kuinka soittaa ja pyytää, niin mitään ei tule. Riippuen tietysti siitä, kuinka pitkä ryyppyputki on ollut päällä takana. Sitten taas kun isälle sopii, niin voi vaikka mitä kustantaa ja antaa aikaansa, mutta mikään ei tapahdu lasten toiveiden mukaan.
Sait aika negatiivista palautetta muiltakin kuin minulta.
En tiedä mitä itse tykkäisin sinun tilanteessasi asiasta. Toisaalta mulla on se periaate, että hoidan itse omat lapseni, voi olla, että en välttämäti edes huolisi isäpuolelta mitään. Ainakaan en sitä pyytäisi avustamaan rahallisesti missään asiassa.
Vaikka lapset ovat lukioiässä, niin tärkeä se isä kuitenkin on ja pitää ollakin.
Tottakai se on päivänselvää että omaa lihaa ja verta olevat lapset on kaikkein tärkeintä.
Niinhän se mullakin on. Ja siihen on sopeuduttava.
tiesitkö että kumppania voi helpommin vaihtaa kuin lapsiaan. Lapset on aina omia.
Saat luvan sopeutua siihen että ne lapset on aina ykkösiä sitten vasta tulet sinä.
Eiköhän sullakin ole ne omat muksut tärkeimpiä (toivottavasti)?
Hyvä ja vastuuntuntoinen isä.
Minä olisin paljon huolestuneempi jos ei välittäisi lapsistaan.
KAIKKI aika, joka päivä, saa mennä vain OMIEN lasten hyysäämiseen. Kaikki täällä siis näkevät asian näin. Eikö sitten olisi parempi että uusioperheitä ei syntyisi kun kuitenkin IHAN KAIKKI aika kuuluu niille ensimmäisestä liitosta syntyneille?Mitenkähän itse eläisitte tälläisessa asetelmassa. On kiva kuvitella niiden kaiken saavien lasten olevan TEIDÄN omia. Mutta mites itse rakentaisitte suhdetta kun miestä ei kotona näy, vaan juoksee niiden lasten asioilla? Kysyn vaan.
Kuulostaa tutulta. Meilläkin mies lähtee vaikka kesken lapsensa koulupäivän viemään limua lapselleen. Usein hän kuskaa lastaan monta kertaa päivässä jonnekin, jopa 200 metrin matkan kaverilleen jonka mielestäni voisi kävelläkin. Rahaa tulee aina kun pyytää eikä mitään tarvi tehdä kotona. Ja kyseessä sentään jo lähes täysi-ikäinen lapsi. Ja joululahjoista, meilläkin miehen poika sai esim. viime jouluna 500 euron arvosta joululahjoja kun taas toiset lapset saivat tyytyä vähempään. Ei toteudu tasa-arvo meidänkään perheessä ja kyse ei todellakaan ole siitä että olisin katkera. Meillä useinkin miehen pojan menot on etusijalla ja nämä kuskaamiset sinne sun tänne. Rattiin hypätään vaikka kotona olisi minulla joku homma kesken ja auttaisi että mies olisi toiste lasten kanssa sen ajan että saan asian tehtyä. Meillä taitaa olla niin, että miehen lapsi on aina tottunut saamaan kaiken ja isä nöyränä palvelee. Et siis ole ainut, meillä on myös tällaista.
asiallinen vastaus, kiitos sinulle. En ole katkera minäkään ja lapset ovat tottakai tärkeitä, mutta joku raja olisi sentään antamisessa ja palvelusten tekemisessä. Mitä järkeä on erota jos elää entisen perheensä ehdoilla edelleen? Enkä tarkoita sitä, ettei saisi antaa rahaa tai auttaa mutta JOTAIN tolkkua sentään kaikkeen, ei voi olla hyvä lapsillekaan saada aina ja milloin vaan kaikki haluamansa.Isä sitten koittaa elää niukasti loppukuun kun rahat menivät teinien muotivaatteisiin.
Meillä on siis mieheni kanssa myös yhteisiäkin lapsia, mutta silti tätä hänen ensimmäistään pidetään kuin "kukkaa kämmenellä". Tämä huomautuksena niille, jotka kenties aikovat laittaa haisevan vastalauseen kirjoitukseeni ;).
Itse raivostuisin suuresti moisesta!
Saat täydet sympatiani!!!
Isä ei näköjään ole ymmärtänyt, että on eri olla lapsien elämässä mukana, kuin alentaa itsensä hyysääjän ja hyväksikäytettävän rooliin. Tuosta ei nimittäin hyvä seuraa, jos saan ennustaa.
Kokemukseni mukaan , lapsista tulee erittäin itsekkäitä kusipäitä!
Miehesi olisi syytä ymmärtää kohtuuden hieno periaate!
Perhe, jossa ihminen elää, on ensisijainen asia elämässä, ja sen hyvinvointi kaikilla tasoilla tulisi olla perusasia. Ei voi olla tasapainoista elämää, jos toinen koko ajan huitelee ties missä isoja lapsia hyysäämässä!
Veikkaan, että mies ei ole juuri saanut kunnioitusta näiltä lapsosiltaan.... tai sitten olen väärässä.
Saitpas hassuja vastauksia (osa siis).. Tuolta uusperheet-palstalta voit saada parempia vastauksia, täällä olet se paha äitipuoli joka on viemässä lapselta tikkarinkin suusta!:)
Minun korvaani särähti eniten tuo lause: "Mielestäni tämä jo häiritsee normaalia arkea, kun yksi soitto muuttaa koko päivän ohjelman ja heti." Se ei ole oikein. Vaikka lapset tottakai ovat tärkeitä, niin ei mielestäni lapset saa hyppyyttää aikuisia noin. Toivottavasti saat puhuttua miehesi kanssa asioista, voimia!