Miehen työn vuoksi

Meillä on kaksi lasta ja ollaan muutettu useampaan kertaan miehen työn perässä. Itselläni ei siis koskaan ole ollut vakituista työtä, pätkätöitä olen alallani tehnyt. Vaikka välillä työtulevaisuus vähän ahdistaa, en valita! Mutta minä olenkin itse osani valinnut ja viihdyn todella hyvin kotona lasten kanssa! Uskon myös, että jossain on minunkin työpaikkani vielä kun sen aika on. Mitä muuta voisin?
Omassa elämässäni olen asettanut perheen ehdottomalle ykkössijalle. Enkä suinkaan itseni kustannuksella vaan omankin hyvinvointini takia! Silloin ei tarvitse miettiä, onko tehnyt vääriä valintoja.
Ainoa, mitä minäkin kaipaan on perhe ja ystävät. Kuinka ihanaa olisikaan hurauttaa mummolaan 10 minuutissa.. Ystäviä on siunaantunut vaihtelevalla menestyksellä, paikkakunnasta riippuen. Tällä hetkellä en voi sanoa, että olisi hyviä ystäviä 10km säteellä. Mutta edelliseltä paikkakunnalta taas sain 5 erittäin hyvää ystävää.

tuo ole ongelma.

Ei todellakaan saa etenkin kun rahat pysyy miehen pussissa.

Mieheni luopui työurastaan minun vuokseni, mikä oli aivan oikea ratkaisu. Hän pystyi työllistymään minun kotipaikkakunnallani, mutta minun koulutuksellani olisi ollut vaikeampaa työllistyä hänen työpaikkakunnallaan. Mahdotonta se ei ehkä olisi ollut, mutta muutenkin katsoimme, että lasten kannalta oli parempi valita näin.

Mieheni on luonut itselleen tyydyttävää työuraa, opiskellut työn ohella lisää ja molemmat olemme saaneet olla työssä, josta pidämme. Toisin sanoen, miehelle ei ollut suurikaan uhraus, että kotipaikkakuntamme päätimme aikanaan minun työpaikkani mukaan.

Jokaisen pariskunnan täytyy miettiä asiat itselleen parhain päin. Ainakin toivon, että stereotypiota vältettäisiin, eikä ajateltaisi, että miehen työ on tärkeämpää kuin vaimon. Mikää ei saisi olla näin mustavalkoista nykypäivänä.