kunnolla anturaan. KUn anturan ja harkon väliin tulee bitumihuopa kaistale niin miten kiinnitetään eka kierros harkkoja anturaan niin että ne myös tulee kunnolla kiinni. Tuo suikale siellä välissä on tärkeä. pitäisikö jollain pystyraudoituksella sieltä täältä laittaa harkko alustaan kiinni vai miten tekee osaava.
harkkojen eka kerroksen
kiinnittyminen
2916867
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
...se huopa pois ja lado eka kierros märkään antura valuun ja saumojen kohdalle harjateräs pystyyn.
Eihän ny sinne mitään sokkelikaistaa tule,tai huopaa.Harjateräkset nurkkiin linjalankoi varten,just noin kun edellinen kertoi,harkot märän anturavalun päälle.
takia.
pystyyn anturavaluun parin metrin välein ja ei se harkkokerros sieltä minnekkään lähde, tuleehan sinne pituusraudatkin.
Ja rakennesuunnitelmia ei ole??
jos noin pitkällä jaolla laittaa siihen anturaan niitä harjuteräksiä pystyyn, niin on vaarana, että navakalla sivutuulella siihen anturan päälle muurattun sokkelin yläpäähän esimerkiksi helkkarinmoisilla vaarnapulteilla huolellisesti momenttiin pultattu omakotitalo liukuu sen anturan päältä sokkelin kanssa sivuun koska aika harva pystyharjuteräs tökkii niin vähän vastaan tai koska noin heikko alapään kiinnitys todennäköisesti pettää eli napsahtavat muutamat tangot suorastansa irtopoikki, sillä yläpäänkiinnityksessä on kumminkin käytelty silmittömästi erikoislujia vaarnapultteja, jotka kestää vaikka ydinhyökkäyksen. Eikä siihen tarvita edes navakkaa tuultakaan: nythän on hyvinkin pitkälti niin, että jos se antura on vähänkin kallellaan johonkin suuntaan, niin siihen suuntaan se talosokkelisysteemi siittä anturan päältä on kokoajan tyynelläkin kelillä menossa, jos laitetaan niitä pystyharjuteräksisiä rautoja nuin vähän siihen anturaan. Voihan myös olla, että naapurin kalliotontilla räjäytellään kalliota, jolloin paineaallot sattavaisivat siirtää noin heikosti anturaan kiinnitetyn talosokkelisysteemin siittä anturan päältä pois.
kalliolle niin maata voi laittaa hieman estämään sivusiirtymiä.
Saa tuulla aika paljon että täyttöineen lähtee kulkemaan.
ja sitähän mäkin olen aina sanonnu, että kestäähän se rautakaupan harkkolava ja varsinkin ne harkotkin siinä lavalla sivusuunnassakin paikoillansa aikakin kovalla tuulella, vaik'ei sen alimman harkkokerroksen ja sen lavan välissä ole yhtään pystyharjuteräksiä taikka laastia eikä bitumiakaan välttämättä kaikissa rautakaupan lavoissa ole ensinkään: nythän on hyvinkin pitkälti niin, että niitten harkkojen sivusuunnassa pieneenkin siirtelyyn menee ihan älyttömästi voimia ja tarvitaan kaikenlaisia raskaita koneita, jos pariakin harkkoa kerrallansa enenpiä yrittää sivusuunnissa siirrellä, vaikka niitten välissä ei olis laastina tippaakaan...ei siinä navakastakaan tuulesta ole mitään hyötyä ja navakalla vastatuulellakin tulee vaan kovenpi hiki siinä hommassa. Tätäkin taustaa vasten ajateltuna ihan turhia ne on laastitkin siinä sokkelinkin ja alimmankin harkkokerroksen välissä ja syntyy silmittömästi selvää säästyä, kun senkin jättää jarkevä rakentaja rakennusohjelmasta kokonaan pois, jos käyttää sitä maataa siinä sokkelin sivulla semmoisena stopparina.
Mitä ihmettä täällä uunotetaan?
Eihän se talo mihkään lähre liukumaan perustuksineen.Vaikka olis sokkelikaista.Se taas riippuu onko perustuksissa niin määrätty.Harvemmin matalaperustuksessa.Jonkin verran kellarillisissa.
Jos kaista,niin harkot päälle,ei sen tartte kiinnttyä sen kummemmin,massa pitää sen paikallaan.
Onhan sisälläkin useampi kuutio murskeita,voi hyvänen aika sentään,ei sellaista tuulta tulekaan,että perustukset luistelis naapurin tontille.
että jos olisi heikompi syrän niin siitä kohta olisi ottanut. Otin kirjastosta nipun kirjoja ja lueskelin, ei siinä tuulesta puhuttu mitään. On palstalla ollut oikeitakin vastauksia, paljon kiitoksia niistä ja myös huumorimiehille.
lainaat parikolme vakuutuskirjaa, niin varmana puhutaan ihan joka sivulla niissä vakuutuskirjoissa erinäisistä luonnonilmiöistä ja varsinkin navakoista sivutuulista rakentamisaikaisenkin kaikenvaran vakuuttamisen kannaltakatsoen, mutta palataksemme kattohuopakaista-asiaamme, ihmettelen edelleenkin suuresti, mikä merkitys semmoisella kaistalla VOI olla siinä anturan päällä eli kaikkein alimmaisen sokkeliharkon alle tulevan laastikerroksen alla: nythän on hyvinkin pitkälti niin, että sitä kaistaa siinä kohdassa ei voi perustella kapilaarikatkolla eikä rakennetta vahvistavana tekijänä -mikä siis on sen kaistan funktio siinä kohdassa rakennusohjelmaanne? Kyllähän mäkin rakennushuumoria ymmärrän, mutta tuo menee täysin yli ymmärrykseni.
radonta varten se katko. Bitumikaista yhdistetään lattian katkoon, radoni ei pääse tupaan.
nonni poika annas mennä nyt sitä kerniä sinne sokkelitäytön sekaan: iskä kuvaa nyt...mitenniin ei onnistu...?...piirustuksessa lukee niin, että onnistuu...anna mennä nyt iskä kuvaa...sä oot nyt pääosassa...mitenniin ei oo mitään järkeä siinä kernissä...?...pirustuksessa lukee...hei mitäs tuolla tapahtuu...? aivan mahtava kulmavääntö meneillään siellä...putkimies ja sähkömies vääntää juuri valmiiksi saamassamme kulmassa kerniin reikiä niin että roikaa...aivan mahtava meininki...hieno peli tää uusi raadonkamera...
niinku aikonaan pohojan maalla,ku huonosti teheryt porakaivot kaatus syysmyrskys!
korvasiko kaikenvaran vakuutus? Jos mä olisin ollut vakuutusasiamiehenä pohjanmaalla, niin varmana olisin pistänny niihin kaikenvaran vakuutuksiin semmoiset myrskypykälät ja -parahgrahvit, ettei siittä vakuutuksesta niin suuria myrskytuhoja korvata, joita pohojanmaalla syntyy ja kuulee
tänäänkin... Kun käytetään kevytsora- tai betoniumpiharkkoja,ei raudoitusta ole anturan ja seinän välillä. Eikä tarvita. Ja alimman harkon alle riittää laasti ja kattohuopakaista . Seinän vaakaraudoitus hoitaa maanpaineet poikittaiselta seinältä toiselle.
Pystyraudoitettavilla harkoilla luonnollisesti tulee anturasta tartuntateräkset harkon aukkoihin. Näiden terästen takia on helpompaa käyttää kattohuovan sijasta bitumisivelyä anturan päällä seinän kohdalla,teräksiä tuhrimatta. Tämä kaikki tietenkin löytyy rakennesuunnitelmistasi.
Ei sitä sokkelia tarvitse anturaan sitoa muutoin kuin painovoimaisesti ellei talo tule rinteeseen ja/tai kyseessä ole kellarin maanpaineseinä.
Valuharkoilla sitominen tehdään bitumihuovan läpi tulevilla harjateräksillä mutta kevytsoraharkoillahan se ei onnistune. Jonkinlainen "pykälä"/koroke/reunus pitänee värkätä anturaan joka pitelee harkon paikallaan.
jos on pakko, harkoissahan on onkalot ja siihen lävistetty anturan harjateräs valetaan onkaloon kiinni lastilla tai betonkilla.
alajuoksuun saakka. Pyssyy kuule ku mikäki. Ja kyyl huopa kohillaan siä on ettei ruppee imasoon märkää ittees harkko.
Käytännössä sen harkkomuurin voi laskoa niinkin ettei tuu tartuntoja ja tällöin se pirulainen käsitellään reunoiltaan kantavana laattana yhteen suuntaan raudoitettuna. Eli ne poikittaisen seinät ikään kuin kantaa sivulta tulevia kuormia silmällä pitäen hyvin pitkälti suurin piirtein.
Eikä niist pelkis tapeist hirmusest hyötty, jollei hela *askaa raudoita ristiin sitten niin.
Mut niin tai näin ni tullee siit pare ku uus venäläine.
tekee kellarin harkoista niin radonia varten huopa ja maanpainetta vastaan raudat tai väliseinät suunnitelmien mukaan tarpeen.
Eihän sillän anturan ja harkon väliin tulevalla kaistaleella ole mitään tekemistä radonin kanssa. Ainoastaan mikäli kaistale laitetaan maanvaraisen laatan alta alajuoksun alle, jolloin tiivistää ko. raon. Kusiaisiakin vastaan samalla.
Anturan päällä kapillaarikatkona siis.
Siis käytännössähän se raadonkaista pitää laittaa sinne anturan alle, ettei sitä raadonia imeydy siihen anturaan ja sitä kautta täyttölekasoriin ja sitä kautta se on raadon kohta vintillä saakka.
radon on kaasua... mietippä sitä.
Mutta siis sinne se kaistale enivei..
raadon kaasua..? sittenhän tämä saattaa olla murhajuttu... kyllä sen raadonkaistan laitolla sinne anturan alle saavutetaan monia etuja: nythän on hyvinkin pitkälti niin, että anturan viereisen salaojaputken pettäessä ei vesi tulvi kellariin anturan alta, mikäli anturan alainen raadonkaista on huolellisesti juotettu kellarikerroksen (kellarikerroksettomassa tapauksessa pohjakerroksen) lattialaatan alaiseen vedeneristysmuovistoon. Tällöin anturan korkeudelle nousevan maanalaisen tulvan yllättäessä esimerkkimme kellarikerroksen lattialaatta kelluukin anturan alta lähtöisin olevan tiiviin kalvon varassa sen tulvan pinnalla eli siitä laatasta tuleekin tälläisten tulvien aikana uiva laatta, jolloin eivät sukat kastu sillä laatalla käveltäessä ja pysyvät muutoinkin laatan yläpuoleiset paikat kuivina. Mutta tähän päästään vain ja ainoastansa oikeaoppisesti sijoittamalla raadonkaista anturan alle, koska muutoin vesikin tunkeutuu kiinteistöön sen anturan alta.
http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateily_ymparistossa/radon/fi_FI/uudisrakentaminen/_print/
Jaahas, sitä mentiinkin jo kellariin asti... ja vielä raatonia sisältävällä alueella... Se onkin jo sitten erikoisjuttuja ja vaatii erityisosaamista. Jos nyt lähdettiin liikkeelle matalaperustuksesta, antura & harkko, niin voisi katella ko.linkkiä. Toine tais puhuu aidasta ja kolmas laidasta.
Tässähän ihan vanhakin jo innostusis :)
Molen vieläkin ihan samaa mieltä kuin nuo rakennekuvatkin siittä, että kyyneliinhän se rakennusohjelma päättyy, jos aletaan anturoitten päälle eli alimman harkkokerroksen alle tulevan laastikerroksen ja sen anturan väliin laittelemaan kaikenmaailman kaistoja riippumatta siitä, kuinka syvä se aloitusmonttu on...
katsoppa alempaa linkki ohjeisiin.
katsoppa ylempää linkki ja mitä tässä kysyttiin vieläkin ylempää.
Juu ei, juu ei :o)
Juh - sorry että innostuin väittelemään. Ja kun joku väittää että kapillaarikatko onkin radonkatko... Soon vähän sellasta kun parilla lauseella paljon asiaa. Ja tämän asian kanssa painin virkamiehenä ja vaadin suunnitelmia; radonin putkituksia ja bitumikaistaleita hitsattuna sinne sun tänne.
Kellari..
Kai sentään olet samaa mieltä matalaperusteisesta sokkeliratkaisusta, vai painitaanko lisää? ;)
mä olen samaa mieltä siitä, että sinne anturan päälle ei laiteta mitään muuta kuin harkkoja ja muurauslaastia ja matalaperustuksessa kapilaarikatko sijoitetaan runkoon nähden ylimmän harkkokerroksen ja alapuun väliin, riippumatta siitä, mitä materiaalia se alapuu tulee olemaan (syvempiperustaisessa ratkaisussa se alapuu on siinä kellarikerroksen lattialaatan kohdalla yleensä harkkoa): tähän kohtaan matalaperustustapauksessa sijoitettu kapilaarikatko eli esimerkkimme mukaisesti kattohuopakaista voi toimia myöskin niissä tapauksissa, joissa se kaista on huomattavankin paljon leveänpi kuin se alapuu, radonkaistana maanvaraisen lattialaatan ja sokkelin väliin jäävän pystysuoran "kaasuraon" tukkeena ulottuen alapuun alta lattialaatan alle leveydellänsä mitattuna. Näihin samoihin kohtiin päätellään myöskin rakennusohjelmaan oleellisesti kuuluvat seinien höyrynsulut, jolloin vätytään esimerkkimme silmittömältä teippaamiselta ja silikonissakin säästyy monta tuubia ja silti saadaan samumaton ratkaisu.