Kävipä niin onnettomasti, että yritys, jossa olin töissä 9 vuotta, myytiin ulkomaille ja henkilöstö sai lähteä.
Jäinpä sitten työttömäksi. Ikää 37 vuotta. Koulutus FM, pääaineena englanti, sivuaineena ruotsi.
Kuinka ollakaan, töitä ei nyt ole löytynyt vuoden hartaasta etsinnästä huolimatta.
Olen hakenut kymmeniin paikkoihin. Myös kaikkien mahdollisten kauppojen kassoille, osastoille ja mihin tahansa! En ole työn suhteen edes nirso. Teen mitä tahansa, mutta kukaan ei kutsu edes haastatteluun. En voi tehdä opetushommia, kun en ole pätevä, eikä ole päivääkään opetuskokemusta.
Mitä ihmettä muut filologit tekevät? Haluaisin "oikean" työpaikan, en freelance-töitä, eli siksi esimerkiksi kääntäminen on poissuljettu vaihtoehto. Mihin ovat sijoittuneet ne filologit, jotka eivät opeta tai ole kääntäjiä?
Aikaisemmassa työpaikassani kirjoittelin artikkeleita, oikoluin ja tein käännöksiä ja vaikka sun mitä. Nyt olen tyhjän päällä.
Ilmeisesti tässä on lähdettävä takaisin kouluun, opiskelemaan uutta tutkintoa, joka on paremmin työllistävä. Mutta: Mikä ala sopisi luontevasti tähän jatkoksi ja olisi paremmin työllistävä? Jotain on pakko tehdä ja pian. Alkaa turhauttaa, kun ei pääse minnekään edes haastatteluun.
Jäinpä sitten työttömäksi. Ikää 37 vuotta. Koulutus FM, pääaineena englanti, sivuaineena ruotsi.
Kuinka ollakaan, töitä ei nyt ole löytynyt vuoden hartaasta etsinnästä huolimatta.
Olen hakenut kymmeniin paikkoihin. Myös kaikkien mahdollisten kauppojen kassoille, osastoille ja mihin tahansa! En ole työn suhteen edes nirso. Teen mitä tahansa, mutta kukaan ei kutsu edes haastatteluun. En voi tehdä opetushommia, kun en ole pätevä, eikä ole päivääkään opetuskokemusta.
Mitä ihmettä muut filologit tekevät? Haluaisin "oikean" työpaikan, en freelance-töitä, eli siksi esimerkiksi kääntäminen on poissuljettu vaihtoehto. Mihin ovat sijoittuneet ne filologit, jotka eivät opeta tai ole kääntäjiä?
Aikaisemmassa työpaikassani kirjoittelin artikkeleita, oikoluin ja tein käännöksiä ja vaikka sun mitä. Nyt olen tyhjän päällä.
Ilmeisesti tässä on lähdettävä takaisin kouluun, opiskelemaan uutta tutkintoa, joka on paremmin työllistävä. Mutta: Mikä ala sopisi luontevasti tähän jatkoksi ja olisi paremmin työllistävä? Jotain on pakko tehdä ja pian. Alkaa turhauttaa, kun ei pääse minnekään edes haastatteluun.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Yksi vaihtoehto on tekninen dokumentointi.
Ehdit vielä hakea oheiseen työllisyyskoulutukseenkin:
http://koulutukset.mol.fi/browseCourses.html?locale=fi_FI&searchType=direct&courseId=581521&sortBy=profession&professionId=083&pageIndex=0
Minä kyllästyin epämääräiseen työtilanteeseen.
Kävin Molin sivuilla katsomassa, millä aloilla oli eniten avoimia työpaikkoja.
Sairaanhoitajia tarvittiin eniten.
Niinpä sitten lähdin opiskelemaan sairaanhoitajaksi ja erikoistun vanhuksiin. Ei lopu työt tässä maassa.
Minulla oli pilipali-maisterin paperit, joilla ei tehnyt mitään. Kohta on kädessä hoitsun paperit.
Mites, jos kokeilisit opettajan sijaisuutta?
Jos hyvältä tuntuisi , vain auskultointi
puuttuu- (järjestetään vanhoilla papereilla
valmistuneille). Englannin puolella ainakin
töitä riittää.
Yritin hakea jo valmistuneiden kiintiössä pätevöitymään opettajaksi (siis suorittaakseni ne puuttuvat 35 kasvatustieteen ovaria). En päässyt edes pääsykokeeseen, koska minulla ei ole päivääkään opetuskokemusta.
En ole myöskään päässyt kouluun sijaiseksi, koska suosivat sellaisia, joilla on jo opetuskokemusta. Minulla ei ole yhtään.
Olen hakenut vuoden sijaisuuksia ja vaikka mitä, mutta en saa paikkoja. Sellaiset, joilla on jo kokemusta ajavat ohi. Hyvä idea muuten, kiitos vain.
päiväkoteihin englanninkielentaitoisia sijaisia, kysy sieltä. Sitten sulla olisi kasvatusalan kokemusta, kun haet seuraavan kerran opeksi. Ja muutenkin, ilmoittaudu sijaisrinkiin päiväkotiin, sinne varmaan kelpaat.
Vanhusten hoito on kasvava ala. Siinä tienaa sellaiset 1500 peruspalkkana mutta voi sitten tehdä lisää työtä erikseen ja pääsee omasta jaksamisesta riippuen ihan hyville ansioille. Ystäväni tekee 15-tuntisia päiviä välillä, mutta tienaakin sitten ihan kivasti. Eikä lopu työt ihan heti koska nythän se väestö vanhenee.
Tietysti oman fysiikan pitää olla kunnossa, koska hommiin sisältyy nostelemista ja fyysistäkin työtä. Mutta nirsoilemattomalle hyvä juttu.
Lue jotain kaupallista vaikkapa avoimessa tai opiskele nettisivustojen ylläpitämistä yms.
Näillä yhdistelmillä pitäisi töitä löytyä.
Ei kannata vaihtaa ehkä kokonaan alaa, vaan nimenomaan opiskella jotain aikaisempaa koulutustasi täydentävää - muuten olet heittänyt vuosien työn hukkaan.
Itse olen ratkaissut asiat niin, että teen leipätyötä callcenterissä pienellä palkalla mutta joustavilla työajoilla. Välillä saan sitten kivan käännöskeikan tai jonkun muun ja sillä saa ylläpidettyä osaamistaan. Tästä maasta tuskin koskaan enää löytyy vakinaista työtä käännöspuolelta tai kielten parista, joten siihen on hyvä asennoitua samantien!
Huh. Aikas samanlainen tilanne minulla. Minäkin teen (mielesäni erittäin vastenmielistä) työtä eräässä puhelinpalvelussa. Hyvä puoli on tosiaan joustavat työajat. Ongelmana onkin sitten se, että työ ei muuten sovi meikäläisen omiin aatteisiin oikein millään muotoa ja töihin meno on lähes poikkeuksetta vastenmielistä. Mutta ohessa yritän sitten tehdä freelancerina opetus/koulutushommia ja myös opiskelen. En tosin kylläkään yhtään paremmin työllistävää ainetta - luen nimittäin kirjallisuustiedettä. Tosin tavoitteena on saada kirjastoalan pätevyys, joten ohessa kulkevat myös kirjasto- ja informaatiotieteen opinnot.
Olen muuten joskus ajatellut tuota informaatioalaa tai kirjastoalaa.
Missäs jo valmistunut voi pätevöityä tällä alalla? Netistä ei tahdo löytyä tietoa kaivelemallakaan, tai sitten käytän ihan vääriä hakuja? Tuntuu, että kaikki ovat tauolla, tai opintoja järjestetään vain kirjastossa jo työskenteleville.
Tämä työ on melkein ammatikseen valehtelemista. Tänäänkin on tolkuton kiire, eikä yhtään jaksaisi tapella ihmisten kanssa:-)
Informaatiotutkimuksen opintoja järjestävät Tampereen ja Oulun yliopisto ja Åbo Akademi. Itselläni kävi sikäli onni, että oman paikkakunnan kesäyliopisto sai opinto-ohjelmaansa Oulun yo:n mukaiset informaatiotutkimuksen opinnot. Tietääkseni noita opintoja ei tosiaan ihan hirveästi ympäri Suomea järjestellä.
Tosin, sanottakoon että työllistyminen kirjastoalalle ei vielä ainakaan tässä vaiheessa näytä kovin valoisalta. Perusopinnot antavat vain kirjastoalan alempiin virkoihin peruspätevyyden ja aineopintojen järjestämisestä ei vielä ole mitään tietoa. Eikä niitä vapaita työpaikkojakaan ainakaan työkkärissä ole juuri jaossa. Toivottsavasti e ns. suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen alkaa vaikuttaa tässäkin piakkoin.
Mutta, jos satut asumaan paikkakunnalla, jossa ko. opintoja järjestetään avoimessa yo:ssa tai kesäyo:ssa ja kirjastoala sattuisi kiinnostamaan niin sinne vaan opiskelemaan. Ja varsinaisiin yliopistoihinhan voit myös hakea ylimääräiseksi opiskelijaksi vaikka tutkinto onkin jo olemassa. Eli ko. laitoksilta/tiedekunnasta saat lisätietoa ylimääräiseksi opiskelijaksi hakemisesta jos haluat lähteä suorittamaan inf.tutkimuksen opintoja.
Tuossa nyt eräs linkki:
Perusopinnot verkko-opintoina: http://www.avoinyliopisto.fi/public/url_tiedot.asp?id=82657
Ovat tosin alkaneet jo viime keväänä, mutta voihan hyvin olla että nuo järjestetään taas uudelleen.
Kannattaa huomata, että pelkät perusopinnot eivät vielä anna varsinaista pätevyyttä. Näiden lisäksi pitää olla ns. lisäosa (osa aineopinnoista) suoritettuna, jotta on 20 ov:n vaadittava peruspätevyys kirjastotyöhön.
" Tämä työ on melkein ammatikseen valehtelemista. Tänäänkin on tolkuton kiire, eikä yhtään jaksaisi tapella ihmisten kanssa:-)"
Juu. Tuttu tunne.
Itse teen töitä vain n. 15-20 h/vko, mutta silti se tuntuu vievän todella pahasti voimat. "Paskan" jauhaminen jostakin asiasta joka ei kerta kaikkiaan itseä kiinnosta ja yrityksen ja sen palveluiden pönkittäminen ei tosiaan ole hauskaa. Ja joka päivä lätkäistään taululle kunkin tulokset pällisteltäviksi ja sitten välillä pohditaan yhdessä miten saataisiin tulosta parannettua jne. jne. Ja toisaalta mietitään sitä miten työstä saisi kivaa ja miten jaksettaisiin - sitten ei kuitenkaan työnantaja ole valmis tekemään vakituista sopimusta, joka olisi mielestäni se ensimmäinen perustava tekijä työssä jaksamisen kannalta. Nyt ei voi suunnitella työn ulkopuolista elämää kovin kummoisesti, kun työn jatkuminen on koko ajan epävarmaa. Vaikka paska työ onkin, niin vakituinen työsuhde voisi auttaa edes hieman oman olotilan paranemisessa. No, pahoittelen tätä vuodatusta.
Kirjastoalan työllisyystilanne ei tosiaankaan ole niin hyvä kuin uskotellaan, mutta aiemman tutkinnon päälle tuon pätevyyden saa sen verran vähällä vaivalla että uskaltaisin sitä myös suositella yhtenä vaihtoehtona.
Oulussa on voinut lukea tuon 35 ov myös ammattikorkeakoulun erikoistumisopintoina. Parina edellisenä syksynä sitä on ainakin alkanut.
Koulutusnetistä kopioitua:
"Pohjakoulutus ja työkokemus
Ammattikorkeakoulutukinto, muu korkeakoulututkinto, opistoasteen tutkinto tai opistoasteen tutkintoon rinnastettava kirjastoalan keskiasteen ammattikurssi. [snip]
Koulutus täyttää kirjastoasetuksen (513/2001) vaatimat 35 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja tietopalvelualan ammatilliset opinnot."