Uudet maaraykset sanoo etta seinan U-arvon on oltava vahintaan 0.25, mutta noin 20cm:n hirsi saa U-arvon 0.6. Miksi hirsi sitten hyvaksytaan?
Toiseksi, joku sanoo etta hoylahirren on oltava min. 180mm, toinen sanoo 190mm ja olen nahnyt jopa 200mm. Korkein oli 205mm. Mika on totuus (eka kysymykseni valossa)?
Toiseksi, joku sanoo etta hoylahirren on oltava min. 180mm, toinen sanoo 190mm ja olen nahnyt jopa 200mm. Korkein oli 205mm. Mika on totuus (eka kysymykseni valossa)?
Vastaukset 9
Vanhimmat
lamellin arvo?
Oiskohan laissa hirsitalo säädös?
270mm näyttäs saavan u:ksi 0,47
530mm u:ksi 0,25
ettette halua maksaa hintaeroa..
Ratkaisut ovat:
- Kompensaatiolla muita rakenteita parantamalla (edullisinta tehdä yläpohjaan ja alapohjaan)
- Lämpöpumpputekniikalla
- Lisäeristäminen (huonointa sisältäpäin kun varauskyky käytetään kylmällä puolella)
- Aurinkoenergian hyödyntäminen jollain tavalla
Paksulla hirrellä saa kyllä komian talon!
saa olla vaikka paperia kun yläpohja ja alapohja pohja on ylieristetty ja ikkunat X-kertaiset. Jotenkin ei ole uskottavaa...
noin yksinkertaista ole. Minusta tuntuu siltä, että "kivivillamiehet" vievät rakentajia kuin pässiä narussa. Minusta riittää, että seinä on riittävän tiivis ja lämmin. Tämä tarkoittaa noin 200 mm tiivistä puuta. Vuodessa on muutamia päiviä, jolloin seinä "vaatisi jopa metrin puuta seiniin", mutta kannattaako sitä varten eristää? Lämmön eristys on siitä metkaa, että seinän paksuuden tuplaaminen ei vähennä lämmityskustannuksia puoleen.
Teoriassa voimme tarkasti laskea rakennuksen kuluttaman energiamäärän, mutta vain teoriassa. Kuitenkin ulkoseinien kuluttama energiamäärä on vain 10% luokkaa kokonaiskulutuksesta,esim. ilmanvaihto vie enempi. joten siitä voidaan päätellä, kuinka järkeviä vanhojen talojen ulkoseinien lisä eristämiset ovat.
niiden oltava vähintää 200mm. Kysymys oli siitä ettei niitä kannata tehdä samalla tekniikalla ainakaan kovin paljoa paksummiksi.
Kivivillaa ei hirsitaloon pidä laittaa vaan puukuitueristettä.
suurempi. Jopa matalaenergiatalossakin seinien vaikutus on suurempi. Ko. seinärakenteessa johtumishäviöt ovat yli kaksinkertaiset. Lisäksi vaikuttavat tiiviysasiat. Tässä TOP3, järjestys voi vaihdella: Johtumishäviöt, ilmavuoto, ilmanvaihto
Teknillinen korkeakoulun talonrakennustekniikan laboratoriossa tutkittiin 1996-1998 massiivisten, lisäeristämättömien asuinhirsirakennusten lämpö- ja kosteusteknistä käyttäytymistä.
Tutkimustulosten perusteella nykyisten lämmöneristävyysvaatimusten mukainen asuinhirsirakennus voidaan toteuttaa vähintään 175 mm paksulla sahatulla tai höylätyllä massiivihirrellä. Massiivihirsiseinän käyttöä asuinrakennuksen ulkoseinärakenteena voidaan kompensoida joustavasti eri rakenneosien lämmöneristävyyksillä, esimerkiksi yläpohjan lämmöneristyskerroksen paksuus 350-400 mm, ikkunat MSE-tyyppisiä ja lämpöalapohja. Lämmöneristysvaatimuksien edelleen kiristyessä voidaan käyttää ulkopuolista lisälämmöneristystä yhden, esimerkiksi pohjoisjulkisivun, osalla.
Uusia vaatimuksia en tunne, ennen oli U-arvovaatimukset näin:
seinä 0,28
yläpohja 0,22
maanvarainen alapohja 0,36
tuuletettu alapohja 0,22
ovi 0,7
ikkuna 2,1
Kuitenkin jonkun rakenneosan vaatimuksissa voidaan joustaa, jos kiristetään muiden vaatimuksia. Seinällä maksimi arvo oli mainitsemasi 0,6. Sen saavuttaa 210 mm hirrellä (keskipaksuus), pyöröhirren pitää olla 230 mm.
Nykyiset määräykset saat rakennustarkastajalta ja ehkä ne löytyvät jostain täältä netistäkin. Hirrestä rakennettaessa pitää siis lisätä eristettä enemmän ylä- ja alapohjiin, myös ikkunpinta-alaa voi pienentää.
Yksi keino on tietysti eristää seiniä sisäpuolelta, mutta silloin kannattaa valita selväsi ohuempi hirsi, muuten tulee tosikallista. Tietysti voi eristää ulkopuoleltakin (itseasiassa järkevämpää), jos käyttää lyhyitä nurkkia. Taajamissa tällainen hirsitalo on lähes poikseutta mukavamman näköinen.