Yhteiset arvot yhdistävät Niinistön tukijoita ->numero 3

-

Lähtökohtamme on elämän edellytysten turvaaminen

Arvostamme vuosimiljardien kuluessa kehittynyttä elämää sen kaikissa muodoissa. Haluamme säilyttää luonnon ja luonnonvarat tulevia sukupolvia varten monimuotoisina ja sellaisina, ettei elämän edellytyksiä heikennetä.

Päämääränämme on yksilönvapaus, vastuu ja henkinen kasvu

Yksilönvapaudella ja sosiaalisella sekä taloudellisella turvallisuudella luodaan edellytykset henkisen kehityksen rajattomalle etenemiselle. Henkinen kasvu lisää yksilön mahdollisuuksia toteuttaa itseään, elää täysipainoisesti ja kohottaa elämän laatua. Se antaa valmiuksia kantaa vastuuta itsestään ja teoistaan sekä muista ihmisistä ja yhteiskunnan kehityksestä. Jokaisen miehen ja naisen on voitava itse asettaa omat päämääränsä ja tavoitteensa henkiselle kasvulleen.

Perustamme tasa-arvoon ja turvallisuuteen

Jokainen ihminen on yhtä arvokas. Ketään ei tule eriarvoistaa iän, sukupuolen, vammaisuuden, kielen, vakaumuksen, kansallisuuden, rodun, asuinpaikan tai muun seikan perusteella. Ihmisten erilaisuus on rikkaus, se ei saa olla syy kenenkään oikeuksien polkemiseen. Yksilönvapauden toteuttaminen edellyttää tasa-arvoa. Tasa-arvoon pyrkiminen, eli yhtäläisten mahdollisuuksien luominen, on keskeinen yhteiskunnallinen tavoite. Tasa-arvon edistämiseksi yhteiskunnan on taattava kansalaisen aineellinen ja henkinen perusturvallisuus.

Kannatamme moniarvoista kansanvaltaa

Demokratia on yksilönvapauden ja tasa-arvon toteutumisen kannalta paras tapa päättää yhteisistä asioista. Avoimuus, rehellisyys ja toisten ihmisten mielipiteiden kunnioittaminen ja huomioonottaminen ovat demokratian perusta. Moniarvoisuuden kannattaminen merkitsee kilpailevien käsitysten esilläolon kannustamista ja niiden arvon tunnustamista. Yksilönvapaus ja tasa-arvo voivat toteutua vain moniarvoisessa ja kansanvaltaisessa yhteiskunnassa, jossa naiselle ja miehelle on turvattu yhtäläiset osallistumismahdollisuudet. Tämän johdosta on edistettävä kriittistä ja julkista keskustelua.

Rakennamme markkinataloutta luonnon ja ihmisen ehdoilla

Talous on väline hyvinvoinnin tuottamiseen ja sen tulosten jakamiseen. Sen on toimittava tehokkaasti luonnon hyvinvoinnin rajoissa ja ihmisen perusturvan taaten. Markkinatalouden on toimittava kansanvaltaisesti ohjattuna ekologisesti kestävällä ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Kun yhteiskunnalliset tavoitteet otetaan huomioon, markkinat voivat toimia kysynnän ja tarjonnan varassa tehokkaasti ja vapaasti.

Suomalaisuuden pohjalta kansainväliseen yhteistyöhön

Lähtökohtana on Suomen itsenäisyys. Kansojen välinen lisääntyvä kanssakäyminen ja keskinäinen riippuvuus ovat ne keinot, joilla tulevaisuudessa turvataan kaikille maailman ihmisille elämän perusedellytykset ja mahdollisuudet laadulliseen kasvuun ja osallistumiseen. Kansainvälisessä politiikassa on itsenäisen Suomen oltava aktiivinen ja aloitteellinen. Tässä toiminnassa tulee noudattaa samoja periaatteita kuin kansallisellakin tasolla

---
Maaseudulla oleville äänestäjille !

Maaseudulla kaivataan yhä enemmän voimien kokoamista eli toimijoiden ja osaamisen organisoitumista nykyhetkeen sopivalla tavalla. Tärkeässä roolissa ovat tällöin kyläyhdistykset ja -seurat, kuntien seutuyhteistyö sekä paikalliset toimintaryhmät. Suomessa on edetty horisontaalisen maaseutupolitiikan työtapojen ja tekijöiden rakentamisessa, mutta työtä on paljon jäljellä.

Suomalaiset ovat kansainvälisesti ainutlaatuisessa asemassa, koska he voivat valita elämisympäristökseen sekä kaupungin että maaseudun. Tätä rikkautta vaalitaan muun muassa siten, että maaseudulle rakentamiselle ei aseteta keinotekoisia esteitä. Ympäristön ja vesien kunnosta on pidettävä huolta, mutta näitä normeja ei tarvitse sitoa ihmisten asumusten käyttötarkoitukseen tai asumisaikaan. Hyvät rakentamisen paikat ovat sallittuja myös 2000-luvulla. Maaseutu tarvitsee toiminnallista voimien kokoamista, ei fyysistä eheyttämistä.

Elinvoimainen maaseutu nojaa edelleen maa- ja metsätalouteen, mutta tarvitsee välttämättä uusia elinkeinoja ja ihmisiä. Osa elinkeinoista voidaan rakentaa maaseudun vahvuuksien: puun, veden, peltojen ja maatilojen varaan. Maaseudulla mahdollisten ja siellä laajenevien elinkeinoalojen luettelo on merkittävä. Hyvin monet etätyöksi soveltuvat tietotyötehtävät, bioenergian tuottaminen, puutuoteala kokonaisuudessaan, erityyppistä palvelua tarjoavien matkailuyritysten verkko voi edelleen tihentyä, elintarvikealan pk-yritysten määrä voi nousta nykyisestä vajaasta 3 000:sta. Monet nykyisistä yrityksistä voivat vahvistaa toimintaansa. Lisäksi palvelut ja kulttuuri tarjoavat uudentyyppisiä, haastavia tehtäviä maaseudulle. Kasvualaksi on osoittautunut myös keskuksissa työssäkäynti, koska yhteydet ovat toimivat varsinkin pienten ja keskikokoisten keskusten lähialueilta.

Maaseudun voimien yhteenkokoamisella on erityistä tarvetta syrjäisillä, muuttotappiosta kärsivillä seuduilla. Asutuksen harventuessa, naapuriavun huvetessa, poliklinikkapäivystysten etääntyessä ja poliisipartioinnin satunnaisuuden vuoksi nousee elämisen turvallisuus näillä alueilla yhä tärkeämmäksi kysymykseksi.


Maataloutemme haasteisiin vastattava määrätietoisesti
Maataloutemme tulevaisuuden nähdään liian usein riippuvan erilaisista tukiaisista ja kabinettipäätöksistä. Todellisuudessa tulevaisuuden määräävät kuitenkin kuluttajien päivittäiset valinnat ja maaseutuyrittäjien heille tarjoamat tuotteet ja palvelut. Vain määrätietoisella panostuksella yhä laadukkaampien ja turvallisempien elintarvikkeiden tuotantoon voidaan kuluttajien luottamus kotimaiseen elintarvikeketjuun säilyttää.

Samanaikaisesti on huolehdittava siitä, että maatalouden ja maaseudun kansalliset ja kansainväliset tuki- ja korvausjärjestelmät turvaavat maatalouden harjoittamisedellytykset koko EU:n alueella. Järjestelmät eivät saa asettaa tuottajia ja siten myös kuluttajia keskenään alueellisesti tai taloudellisesti eriarvoiseen asemaan. Samoin on huolehdittava siitä, että maakunta- ja yleiskaavoituksessa turvataan maatalouden toimintaedellytykset.

Maatilojen kilpailukykyä tulee parantaa panostamalla viljelijöiden osaamiseen, uuden teknologian tehokkaaseen hyödyntämiseen sekä toiminnan tehostamiseen tuotantoa laajentamalla ja uusia tuotantomenetelmiä soveltaen