Mitä laki sanoo siitä että joku henkilö esim. chatissa esiintyy valehenkilöllisyydellä?
Oletetaan että olen esim. käynyt kirjeenvaihtoa/jutellut mesessä/chatissa vaikkapa puolisen vuotta henkilön kanssa, joka on väittänyt olevansa herra A. Hänellä on jonkun kuva jonka esittää omanaan, sekä nimi jonka sanoo olevan omansa. Entäpä jos kävisikin ilmi, että herra A on valehdellut koko ajan henkilötietonsa, ja tosiasiassa käyttänyt herra B:n kuvaa sekä henkilötietoja...
Pystyykö tällaisesta periaatteessa nostamaan mitään syytettä? Eikö ole jossain määrin laitonta esiintyä toisen ihmisen henkillöllisyyden turvin?
Mitä sanoo laki?
Oletetaan että olen esim. käynyt kirjeenvaihtoa/jutellut mesessä/chatissa vaikkapa puolisen vuotta henkilön kanssa, joka on väittänyt olevansa herra A. Hänellä on jonkun kuva jonka esittää omanaan, sekä nimi jonka sanoo olevan omansa. Entäpä jos kävisikin ilmi, että herra A on valehdellut koko ajan henkilötietonsa, ja tosiasiassa käyttänyt herra B:n kuvaa sekä henkilötietoja...
Pystyykö tällaisesta periaatteessa nostamaan mitään syytettä? Eikö ole jossain määrin laitonta esiintyä toisen ihmisen henkillöllisyyden turvin?
Mitä sanoo laki?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eri asia on jos siihen liittyy rahojen kusetusta tms. Mutta voithan sinä baarissa olla vaikka Pertti P. tavatessasi jonkun ihmisen...
Aamulla voit sitten kertoa olevasi Pekka P., eikä mitään rikosta ole tapahtunut.
Joitakin vuosia takaperin rikoslain kokonaisuudistuksessa Eduskunta poisti yksityishenkilön erehdyttämisen rikoslaista. Nykyisin väärän henkilötiedon antaminen rangaistaan vain, jos sen antaa viranomaiselle.
Viranomaisia on tietysti muitakin, kuin poliisi.
RL 16:5 luettelee rikoksen tunnismerkistön ja rangaistus on sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Rikoslain 24:8 taas määrittelee yksityiselämää
loukkaavan tiedon levittämisen. Siinä rangaistavaa on, jos teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle, taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa. Rangaistus on sakkoa taikka vankeutta enintään kaksi vuotta. Rikos on asianomistajarikos eli poliisi ei sitä tutki ellei asianomistaja vaadi rangaistusta ja vie juttua oikeuteen.
Rikoslain 38 luku taas käsittelee viestintärikoksia. Sieltä tuskin löytyy tähän ongelmaan ratkaiua.