Novellin opetus?

Koira, Kissa ja Vauva

Koira ei pitänyt vauvasta. Eipä sen puoleen, Koira ei pitänyt Kissastakaan. Mutta Kissalla oli kynnet - terävät kynnet.

Koira oli aina saanut huomiota osakseen. Taputuksia päähän. - Tässä poika, ota makupala. Kiva Koira. Hyvä Koira. Anna tassua. Hauku! Istu. Kiva Koira.

Nyt oli Vauva.

Kissa ei ollut mikään ongelma, oikeastaan.

Kissasta pidettiin, mutta sitä ei rakastettu perheessä. Joskus Kissaa hyväiltiin. Ruokittiin. Sitä ei kohdeltu huonosti. Mutta sitä ei rakastettu. Ei niin kuin Koiraa - ennen Vauvaa.

Hiton pieni vaaleanpunainen otus, joka itki.

Vauva sai "Oooohit ja Ahhhit." Kun Koira yritti päästä lähelle Isäntiä, ne sanoivat; - Mene pois, poika. Ei nyt.

Milloin olisi nyt?

Koiralle ei ole nyt koskaan. Vauvalla on nyt aina. Koira ei saa mitään. Joskus ne touhuaa niin Vauvan kanssa, että menee koko päivä, ennen kuin Koira saa ruokaa. Koira ei saa koskaan enää makupaloja. Ei voi muistaa viimeistä taputusta päähän tai "Hyvä Koira!".

Huono juttu. Koira ei pidä siitä.
Koira päättää tehdä jotain sille.

Tappaa Vauvan. Sitten on taas Koira, Kissa. Ne eivät rakasta Kissaa, niin että kaikki on okei.

Koira ajatteli sitä. Ei ole iso juttu repiä pikku Vauva palasiksi. Vauva pehmeä, vaaleanpunainen. Vuotaisi helposti verta. Vauva pannaan usein hyppykeinuun oviaukkoon, kun Isäntä Rouva ripustaa pyykkiä. Vauva on silloin helppo saalis.

Joten Koira odotti.

Eräänä päivänä Vauva pannaan hyppykeinuun ja Isäntä Rouva menee ulos ripustamaan pyykkiä. Koira katsoo hyppivää vaaleanpunaista otusta, ajattelee repiä sen palasiksi. Ajattelee sitä pitkään ja hartaasti. Ajatteleminen tekee sen niin onnelliseksi, että sen suusta tippuu vettä. Koira lähtee kohti Vauvaa, pitkittäen hienoa hetkeä.

Vauva nostaa päätä, näkee Koiran tulevan kohti hitaasti, melkein ryömien. Vauva alkaa itkeä.

Mutta ennen kuin Koira ehtii tarttua Vauvaan, Kissa hyppää. Kissa on ollut piilossa sohvan takana.

Kissa lähtee Koiran perään, repii Koiran kasvoja hampailla, kynsillä. Koira vuotaa verta, yrittää paeta. Kissa lähtee perään.

Koira kääntyy puremaan.
Kissa tarttuu kynsillä Koiran silmään.
Koira ulisee, juoksee.
Kissa hyppää Koiran selkään, puree koiraa päähän.
Koira yrittää kääntyä kulmasta makuuhuoneeseen.
Kissa repii sitä kynsillä, puree hampailla, pakottaa Koiran pois tasapainosta.
Koira juoksee hyvin nopeasti, niin nopeasti kuin pääsee, osuu ovipieleen, singahtaa takaisin kaatuu.

Kissa menee pois Koiran päältä.
Koira makaa hiljaa.
Koira ei hengitä.

Kissa tietää, että Koira on kuollut. Kissa nuolee verta kynsistä ja hampaista karhealla kielellä.

Kissa on päässyt eroon Koirasta.
Kissa kääntyy katsomaan pitkin käytävää, missä Vauva kiljuu.

Nyt tuo toinen.
Kissa alkaa hiipiä käytävää pitkin.

(Joe R. Lansdale)